Kuka tilasi maaliskuun uudelleen?

Espanjalainen sanonta kuuluu: “Cuando marzo mayea, mayo marcea” – eli kun maaliskuu käyttäytyy kuin toukokuu, toukokuu käyttäytyy kuin maaliskuu. Sanonta juontaa juurensa vanhaan espanjalaiseen sää- ja maatalousperinteeseen, ja tänä vuonna se on ainakin tuntunut osuvan poikkeuksellisen hyvin kohdalleen… vaikka meteorologit eivät ehkä ihan allekirjoita “todistettu jälleen kerran” -tasoisia väitteitä.

Alkuvuosi on kuitenkin ollut vähintäänkin erikoinen. Ensin oli kylmä ja hyvin runsassateinen talvi. Maalis- ja huhtikuussa saatiin sitten nauttia poikkeuksellisen hienoista kevätkeleistä – sellaisista, joissa on helppo alkaa uskoa, että kesä on jo muuttanut Espanjaan etuajassa. Mutta kuten säällä on tapana, se ei yleensä seuraa ihmisten toiveita vaan omia suunnitelmiaan.

Liian aikainen kevät tuntuu usein kostautuvan myöhemmin, kun ilmakehä “tasapainottaa tilinsä”. Ja juuri näin näyttää käyneen tänä vuonna. Toukokuu on ollut monin paikoin poikkeuksellisen sateinen – ja rehellisesti sanottuna myös kylmempi kuin moni olisi halunnut edes ääneen myöntää. Moni vakuuttelee, että on ihanaa kun kesän kuumuus ei vielä iske. Todellisuudessa samaan aikaan kotona kärsitään taas vilusta, koska tähän vuodenaikaan ei kukaan enää malta laittaa lämmitystä päälle. Ja ne varastoon jo kerätyt peitot ja talvivaatteet on taas pitänyt kaivaa esille.

Toki sateet toukokuussa eivät ole Espanjassa mitenkään harvinaisia, etenkään Madridissa. Mutta yleensä ne ovat lyhyitä ja tehokkaita: lämpimän iltapäivän ukkoskuuroja, jotka tulevat, jyrähtävät ja lähtevät pois ennen kuin ehtii päättää, lähteäkö sateeseen vai ei.

Madrid sijaitsee keskellä Espanjan ylänköä, lähellä Sierra de Guadarraman vuoristoa, joka toimii eräänlaisena “ukkospilvien kiihdytyskeskuksena”. Kun lämmin ilma nousee vuorten läheisyydessä ja kohtaa ylempänä viileämmän ilman, seurauksena on nopeasti kehittyviä ukkosia – vähän kuin luonnon oma pikatoimituspalvelu: tilaat sateen, saat sen 15 minuutissa.

Tänä vuonna sää on kuitenkin ollut toista maata.

Sateet ovat tulleet usein pitkään ja yhtäjaksoisesti, päivästä toiseen, eikä kyse ole ollut niistä perinteisistä “nopea kuuro ja aurinko takaisin” -tilanteista. Samalla lämpötilat ovat heitelleet ylös ja alas kuin espanjalainen kevät ei oikein tietäisi, haluaako se olla kevät vai marraskuu.

Tämän taustalla on useiden ilmakehän tekijöiden yhteisvaikutus. Atlantin suunnalta on saapunut Espanjaan jatkuvasti uusia matalapaineita jo alkuvuodesta lähtien. Normaalisti Azorien korkeapaine toimii eräänlaisena sääkilpenä, joka pitää sateet loitolla Iberian niemimaalta. Tänä vuonna tuo korkeapaine on kuitenkin ollut heikompi tai sijoittunut “väärään kohtaan” – kuin sääjärjestelmän oma huonosti ajoitettu lomamatka. Se on jättänyt oven auki kosteille ja epävakaille ilmamassoille, jotka ovat päässeet etenemään Atlantilta Espanjaan lähes esteettä.

Sama ilmiö näkyi jo talvella: matalapaineet seurasivat toisiaan kuin huonosti koordinoitu jonojärjestelmä, ja vettä saatiin monin paikoin enemmän kuin tarpeeksi.

Meteorologit puhuvat tällaisissa tilanteissa usein “lukkiutuneesta säätilanteesta”, jossa ilmakehän suuret virtaukset jäävät pitkäksi aikaa samaan asentoon. Tänä vuonna Iberian niemimaan ympärillä näyttää tapahtuneen juuri näin – sää on ikään kuin jumittunut tiettyyn moodiin, eikä osaa vaihtaa vaihdetta.

Ja kyllä, epävakainen sää saattaa jatkua vielä jonkin aikaa. Sateet eivät välttämättä jatku joka päivä, mutta vaihtelua riittää.

Toisin sanoen: jossain vaiheessa aurinko kyllä palaa, ja todennäköisesti se jää sitten vähän pidemmäksi aikaa – espanjalaisittain tyyliin “nyt kun tulin, en ihan heti lähde”.

Viime vuosina Espanjassa on puhuttu paljon ja äänekkäästi kuivuudesta, aavikoitumisesta sekä vesipulasta, joten tämän vuoden sateisuus tuntuu monesta hieman ristiriitaiselta. Juuri pari vuotta sitten käyttöveden hintaa nostettiin, koska oli niin kuivaa. Eipä taida hinta kuitenkaan laskea, vaikka vedenkeruualtaat ovat nyt ääriään myöten täynnä melkein koko maassa.

Erityisesti Madrid tunnetaan kuivasta ja vähäsateisesta ilmastostaan, jossa sadepäivät ovat yleensä tarkkaan kalenteroituja ja harvinaisia – melkein kuin erikoisjuhlapäiviä, joihin ei ole ehditty edes ostaa sopivia kenkiä. Kun vettä sitten tuleekin useampana päivänä peräkkäin, tänä vuonna viikkoja ja paikoitellen kuukausia, ei ole ihme, että maisema ja mieliala vähän muuttuvat.

Toisaalta lopputuloksena on myös se, että moni alue näyttää nyt vihreämmältä kuin vuosiin – mikä Espanjassa on aina pieni uutinen itsessään.

Ja ensi viikolle luvataan jo +30 asteen lämpötiloja, joten ehkä vanha espanjalainen sanonta tiesi sittenkin mistä puhui. Ensin maaliskuu esitti toukokuuta – ja nyt toukokuu näyttää vielä hetken maaliskuulta, ennen kuin Espanjan kesä ottaa jälleen ohjat käsiinsä.