Neljän tunnin lentomatka Suomesta takaisin kotiin Espanjaan. Valtaosa lennon matkustajista on Suomessa lomalla käyneitä espanjalaisia. Puhe raikaa ja ihmiset ovat espanjalaisittain aina valmiita keskusteluun.
Neljässä tunnissa ehtii muuten käydä läpi monenlaisia keskusteluja ja pohdintoja – kuten vaikkapa sen, miksi suomalainen haluaa vapaaehtoisesti viettää lomansa ilman juoksevaa vettä keskellä metsää ja vieläpä ilman ihmisten seuraa. Asia, joka supersosiaalisesta espanjalaisesta tuntuu varsin kummalliselta.
Mitäpä tuohon kysymykseen sitten vastaisi?
No, itse totesin, että monille suomalaisille mökki on onnellisuuden keskus. Moni ajaa tuntikausia päästäkseen paikkaan, jossa ei ole naapureita, kauppoja tai edes kunnollista internetyhteyttä. Koska me olemme sellaisia – nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta. Yksinkertaisuudesta.
Tämän espanjalainen jotenkin ymmärtää. Kyllähän espanjalainenkin osaa ottaa iisisti. Mökki kuulostaa siis ihan loistavalta paikalta rentoutumiseen – nyökkäilevät espanjalaiset.
Mutta sitten tulee se kohta, jossa ilmeet alkavat muuttua.
Kerron, että mökillä ei yleensä vain levätä. Siellä pilkotaan halkoja, kannetaan puita ja vettä, lämmitetään saunaa, tyhjennetään huussia, leikataan nurmikkoa, haravoidaan pihaa, korjataan laituria, kalastetaan, perataan kaloja, kerätään marjoja ja sieniä, puhdistetaan rännit, kitketään kasvimaata, tehdään talveksi polttopuita ja tehdään milloin mitäkin. Ja jos mitään tekemistä ei satu löytymään, sitä kyllä keksitään.
Monelle ulkomaalaiselle – tai ainakin monelle espanjalaiselle – tämä kuulostaa täydelliseltä ristiriidalta. Tätä ajatusta on vaikea selittää ihmiselle, joka on tottunut siihen, että loma tarkoittaa mahdollisimman helppoa elämää.
Ja lisäsin vielä puita pesään kertomalla, että monissa mökeissä ei ole juoksevaa vettä, vaan vesi pitää kantaa kaivosta tai järvestä. Ja näissä mökeissä ei myöskään ole vessaa, vaan huussi. Ja se pitää myös itse tyhjentää 🙂
Näytin vielä todisteeksi kuvia kyseisestä laitoksesta. Voitte kuvitella, minkälainen ihmettely siitä syntyi. Tytär lisäsi vielä perään kommentin miljoonista hyttysistä.
¡Madre mía, qué horror!, totesi espanjalainen.
Yritin kyllä vielä selittää, että mökkejä on toki kaikenlaisia. On myös hulppeita huviloita, joissa on kaikki mukavuudet, suuret terassit, porealtaat ja viimeisen päälle varustellut keittiöt. Jopa sellaisia, joissa voi hyvin asustaa myös talvella.
Moni espanjalainen osasi heti lisätä, että silloin sitten mennään avantoon. Sen he olivat nähneet matkailuohjelmissa.
En viitsinyt enää kertoa, että aika harva mökkiläinen oikeasti käy talvisin avannossa – ainakaan jatkuvasti. Avannon avoinna pitäminen kun ei ole mitään maailman helpointa puuhaa.
Mutta suomalainen kesämökki on monille ulkomaalaisille silti ainutlaatuinen elämys.
Espanjalaisille on erikoista jo se, että joku voi oikeasti omistaa palan rantaa. Espanjassa rannat ovat julkista aluetta, eikä yksityinen henkilö voi omistaa rantaviivaa samalla tavalla kuin Suomessa. Suomalainen voi siis omistaa mökin, tontin ja rantaviivan – ja vieläpä järven rannalta.
Tämä kaikki tuntuu olevan espanjalaisille aika käsittämätöntä.
Mutta ehkä juuri tässä on yksi suomalaisen mökkeilyn suurimmista viehätyksistä. Kun mökki sijaitsee oman järven rannalla, ympärillä voi olla vain metsää ja vettä. Ei hotelleja, ei ravintoloita, ei muita lomailijoita. Saat olla rauhassa ja tehdä juuri sitä, mitä itse haluat.
Voit astua suoraan saunasta järveen, ilman uimapukua, istua laiturilla kaikessa hiljaisuudessa ja katsella auringonlaskua. Tai olla tekemättä yhtään mitään.
Ympärillä on vähemmän. Vähemmän ihmisiä, vähemmän liikennettä, vähemmän melua, vähemmän aikatauluja ja vähemmän ärsykkeitä.
Ehkä juuri siksi suomalainen ajaa mökille neljä tuntia.
Mutta milloin te sitten oikein lomailette, jos koko ajan pitää tehdä jotain -ihmettelee espanjalainen. Hyvä kysymys.Suomalaisen vastaus voisi olla, että juuri siinä välissä. Kun puut on kannettu ja sauna lämpiää. Kun nurmikko on leikattu ja kahvi on valmis. Kun illalla istutaan laiturilla eikä ole enää mitään pakollista tehtävää.
Tässä kohtaa päätän näyttää espanjalaisille videon meidän mökkireissumme ensimmäiseltä illalta. Videolla juoksemme saunasta järveen. Vesisateessa.
Espanjalaiset katsovat videota. Katseet kiertävät porukassa. Sataako siellä? Kyllä.
Ja te menette uimaan? Kyllä.
”No, vesi oli varmasti lämmintä?” Noin 19 astetta. Mutta se tuntui ihan lämpimältä, kun ilman lämpötila oli vain 16 astetta.
Tämän jälkeen en enää viitsinyt selittää enempää.
Espanjalaiselle vesisade on usein merkki siitä, että ulos ei kannata lähteä.
En tiedä, ymmärsivätkö espanjalaiset lentomatkan aikana vieläkään täysin, miksi suomalainen haluaa viettää lomansa mökillä.
Joitakin asioita on vaikea selittää. Ne pitää itse kokea.
Mielellään saunan jälkeen. Järveen pulahtaen.
Madridin Miia -espanjalais-suomalaisen perheen elämää 