Espanjalainen kouluruoka

Espanjalaisissa kouluissa ei ole maksutonta kouluruokailua, ei edes julkisissa kouluissa. Kouluruokailu on aina maksullinen ja sen hinta vaihtelee paljon riippuen sijainnista ja koulutyypistä (julkinen/valtion tukema yksityinen/yksityiskoulu).

Kouluruoka ei siis ole pakollinen ja tästä syystä esim. julkisissa kouluissa ruokailu järjestetään usein opetuksen jälkeen erillisenä maksullisena palveluna niille, jotka ovat siihen ilmoittautuneet. Kaikissa kouluissa ei välttämättä ole edes ruokailua tarjolla. Julkisissa kouluissa koulupäivä loppuu klo 13.30 -14.30 eli oppilaat lähtevät sen jälkeen kotiin syömään lounasta ellei koululounasta ole etukäteen maksettuna.

Valtion tukemissa yksityiskouluissa ja yksityiskouluissa lounas on lähes aina tarjolla, lisämaksusta, ja se syödään keskellä päivää. Mutta se ei ole pakollinen vaan lapset voivat poistua lounaan ajaksi kotiin syömään ja palata sitten takaisin jatkamaan koulupäivää. Lounastauko on yleensä pitkä, jopa 1.5 tuntia.

Mitä kouluruokailu maksaa?

Täällä Madridissa on julkisissa kouluissa käytössä 5.50 € päivämaksu eli summa, jonka vanhemmat maksavat ja jonka puitteissa koulujen tulee järjestää ruokailu. Joissakin kouluissa on oma keittiö, mikä on kuitenkin aika harvinaista, valtaosa käyttää catering-palvelua eli ruoka tulee muualta ja vain tarjoillaan koulussa.

Yksityiskouluissa on monesti oma keittiö, ainakin täysin yksityisissä kouluissa. Tyttären koulussa ruokailu maksaa n. 250 € kuukaudessa, tosin hinta sisältää lounaan sekä välipalan (joko hedelmä tai sämpylä) koska koulupäivä on pitkä klo 9-17.

Espanjassa on nykyään varsin tarkat kriteerit siitä mitä kouluissa voidaan tarjoilla sillä uusi lakisäädös, Real Decreto 315/2025 hyväksyttiin vuosi sitten. Laki koskee laajasti eri oppilaitoksia päiväkodeista lukioihin, ja se ulottuu niin julkisiin kuin yksityisiin kouluihin. Sen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksia kouluissa.

Säädöksen keskeinen ajatus on tehdä kouluruoasta terveellisempää ja samalla edistää kestävämpää ruokajärjestelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluissa tarjottavaa ruokaa ohjataan ravitsemuksellisesti parempaan suuntaan. Epäterveellisten tuotteiden tarjoilua ja saatavuutta rajoitetaan ja ruokailuun pyritään lisäämään tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, palkokasveja, täysjyväviljaa sekä muita ravitsemuksellisesti laadukkaita vaihtoehtoja.

Uusi sääntely tuo siis mukanaan tarkempia ravitsemuskriteerejä. Aterioiden suola-, sokeri- ja rasvapitoisuuksille asetetaan rajat, ja ruokalistojen suunnittelussa korostuu asiantuntijoiden rooli. Lisäksi laki painottaa paikallisten ja kausituotteiden käyttöä, mikä tukee ympäristöystävällisempää ruokavalintaa.

Kaiken taustalla on huoli lasten ja nuorten kasvavista ylipaino- ja terveysongelmista sekä halu ohjata ruokailutottumuksia parempaan suuntaan jo varhaisessa vaiheessa. Säännös astuu voimaan vaiheittain, ja kouluille on annettu siirtymäaikaa muutosten toteuttamiseen.

Miten tämä säädös sitten näkyy koulujen ruokailussa? Tyttären koulussa tämä säännös otettiin käyttöön heti viime vuoden syyskuussa, kun koulut alkoivat kesäloman jälkeen. Koulussa ruoka on aina ollut varsin terveellistä, oman keittiön valmistamaa ja esim. linssit ja pavut ovat olleet aina osa ruokalistaa. Eli muutokset eivät ole olleet mitenkään suuria. Mutta toki pieniä viilauksia on tehty – esim. Espanjassa tyypillisesti käytetty vaalea höttöleipä on korvattu pääosin täysjyväleivällä.

Ruoka pyritään valmistamaan joko uunissa, höyryttämällä tai paistamalla – uppopaistettuja tuotteja vältetään. Ruoan valmistuksessa ja salaateissa pyritään käyttämään oliiviöljyä, mutta myös auringonkukkaöljyn käyttö sallitaan ruoan valmistuksessa. Ruokajuomana on vesi.

Minkälaista ruokaa kouluissa sitten tarjoillaan?

Uudet säännökset ohjaavat kouluruokailua niin, että viikon aikana tarjolla pitäisi olla: papuja/kikherneitä/linssejä 1-2 kertaa viikossa, vihanneksia 1-2 kertaa viikossa, riisiä max. kerran viikossa ja pastaa max. kerran viikossa. Ja kuukauden aikana vähintään neljä kertaa näistä riisi- ja pasta-aterioista pitää olla tehtynä täysjyväriisistä/pastasta.

Proteiinin osalta ohjeistus kertoo, että: lihaa max. 3 kertaa viikossa, kalaa 1-3 kertaa viikossa, kanamunaa 1-2 kertaa viikossa ja kasvisproteiinia 1-5 kertaa viikossa. Lisukkeena pitää olla salaattia vähintään 3-4 kertaa viikossa ja jälkiruokana hedelmä 4-5 kertaa viikossa ja maustamaton jogurtti tmv. max. yhden kerran viikossa.

Näiden perusteella sitten koulujen keittiöt tai catering-palvelut tekevät ruoan.

Minkälaista ruokaa kouluissa sitten tarjoillaan? No, esim. tyttären koulussa on tällä viikolla tarjolla seuraavat ruoat:

maanantai: alkuruoka:luomulinssi-paistos, pääruoka: paistettu kananfilee+couscous ja salaatti, jälkiruoka: appelsiini

tiistai: alkuruoka kasvissosekeitto, pääruoka: turskaa + tomaattipastaa, jälkiruoka: päärynä

keskiviikko: alkuruoka: kukkakaalia kahdella tapaa, pääruoka: perunamunakas + salaatti, jälkiruoka: omena

torstai: alkuruoka: paella, pääruoka makrillia + salaatti, jälkiruoka: maustamaton jogurtti

perjantai: alkuruoka: kikhernesalaatti, pääruoka: porsaanleike + uuniperunat, jälkiruoka: mandariini

Ja hyvin samanlainen linja jatkuu viikosta toiseen eli ruoka on todellakin varsin terveellistä. Ja kun se valmistetaan omassa keittiössä, tuoreista aineksista, ei eineksistä, niin se myös yleensä maistuu hyvälle. Vaikka olisikin terveellistä. Ja fakta on myös se, että kun koulupäivä on pitkä, 9-17, niin nälkä tulee varmasti ja silloin kyllä maistuu se oikea ruoka vaikka se ei ehkä lempiruokaa olisikaan.

Koulun lähellä ei ole kauppoja, mistä voisi käydä ostamassa jotain kivaa mutta epäterveellistä syötävää eikä koulussa ole kahvilaa, mistä voisi ostaa lounaan korviketta. Lukion puolella on tosin automaatteja, joista voi ostaa välipalaa sekä juomia mutta niissäkään ei saa nykyään olla myynnissä mitään epäterveellisiä tuotteita.

Espanjassa kouluruokailun laatuun ja ravitsemukseen panostetaan nykyään paljon. Uudet säädökset ohjaavat ruokailua terveellisempään suuntaan, ja ainakin omien kokemusten perusteella kouluruoka voi olla sekä ravitsevaa että maistuvaa.

Koen myös, että lapsia on tärkeää opettaa syömään monipuolisesti ja terveellisesti – ei pelkästään niin, että tarjolla on aina jotain “kivaa ja hyvää”, mikä sattuu maistumaan parhaiten.