Mitä mä Madridis?

Ex tempore-matkustaminen eli hetken mielijohteesta tehty reissaaminen, on itselleni tärkeää sekä henkisen hyvinvoinnin että arjesta irtautumisen näkökulmasta. Kun elää arjessa hyvinkin aikataulutettua elämää, jossa kaikenlaiset velvollisuudet rytmittävät päiviä ja viikkoja, niin joskus pienet irtiotot tuovat sitä tarvittavaa latausta että jaksaa taas arkea.

Ex tempore -reissu on kuin henkäys raikasta ilmaa kiireen keskellä – katkaisee rutiinin ja antaa tilaa palautumiselle sekä itsensä löytämiselle.

Jo pidemmän aikaa olen kaivannut elämään takaisin tätä spontaaniutta ja nyt siihen on taas mahdollisuus sillä Madridista käsin kaikki on lähempänä. Omalla autolla voi hurauttaa melkeinpä minne tahansa ja milloin tahansa joten näitä ex tempore-reissuja on huomattavasti helpompi toteuttaa kuin Kanarialla asuessa. Pienet irtiotot eivät vaadi pitkiä lentomatkoja tai huolellista suunnittelua.

Kun lähtee matkaan hetken mielijohteesta, ilman suuria odotuksia, valmisteluja tai tarkkaa aikataulua, voi löytää yllättäväiä elämyksiä ja nähdä tututkin asiat uudessa valossa.

Tällä kertaa teimme ex tempore-reissun Espanjan pohjoisosan Galiciaan, aivan maan pohjoisimpaan nurkkaan. Päätöksen reissusta teimme sunnuntai-iltana ja seuraavana aamuna klo 8 lähdimme reissuun kun puoliso pääsi yövuoron jälkeen töistä. Edessä oli neljä vapaapäivää jotka mahdollistivat tämän kertaisen minireissun.

Suuntana meillä oli pieni O Vicedon kylä, jossa puolison perheellä on kakkosasunto eli emme tarvinneet edes majoituspaikkavarauksia.Ajomatkaa meiltä on n. 630 km suuntaansa ja melkeinpä koko matka on 2-3 kaistaista moottoritietä eli todella mukavaa ajella. Kahden kuskin ja kahden pikaisen pysähdyksen taktiikalla matkaan meni n. 7 tuntia.

Tämä oli ex tempore -yllätysreissu myös puolison äidille sillä hän viettää tuolla aina kesät paossa Madridin kuumuutta eikä hän ei tiennyt etukäteen tulostamme. Yllätys oli melkoinen ja todella iloinen.

Paikalla oli myös puolison vanhempi veli poikansa kanssa eli tyttären serkkupoika. Oli myös heille tärkeää nähdä ja viettää aikaa yhdessä koska näkevät vain muutamia kertoja vuodessa.

Vaikka reissu oli lyhyt, perillä olimme vain 2.5 päivää, niin ehdimme kuitenkin tehdä kaikenlaista ja ennen kaikkea irtaantua arjesta sekä ennen kaikkea nauttia pohjoisen ihanan raikkaista keleistä.

Päivät olivat pilvisiä mutta lämpötilat pysyivät kuitenki 20 asteen paremmalla puolella, yhtenä aamupäivänä satoi hieman mutta sekään ei menoa haitannut. Ihanaa vaihtelua Madridin kuumuudelle.

Jopa uimassa tuli käytyä pari kertaa. Tuolla seudulla merivesi on yleensä todella kylmää mutta nyt +19 asteinen vesi tuntui ihan sopivalta eikä edes aurinkoa kaivannut uinnin jälkeen.

Alueen rannat ovat todella upeita – vaaleahiekkaisia ja vesi todella kirkasta. Ja kun kaikkea ympäröi runsas vehreä luonto niin maisemat ovat kauniita. Ja mikä parasta niin näillä rannoilla ei ole ruuhkia.

Itselläni on tapana herätä aina ajoissa ja tehdä päivän treenit tai liikkumiset heti aamuvarhaisella. Näin olen paremmalla tuulella eikä loppupäivän aikana tarvitse enää miettiä että mistä löytää aikaa liikkumiselle.

Omalla autolla kun reissaa niin treenivälineetkin kulkee näppärästi mukana ja aina löytyy joku sopiva paikka missä treenata.

Päiväohjelmaa ei näillä reissuilla sen enempää suunnitella. Mennään päivän sään ja fiiliksen mukaan. Aamulla päätetään että missä syödään lounas ja se on päivän tärkein ohjelma, sen ympärille sitten kehitetään jotain muuta mahdollista tekemistä. Jos siltä tuntuu.

Pohjois-Espanjassa syödään todella hyvin ja laadukasta ruokaa. Tuoreista aineksista, lähellä tuotettuna ja itse tehtynä. Niin lihaa, kalaa kuin kaikenlaisia mereneläviä. Yksinkertaista mutta niin äärettömän hyvää.

Hinnat ovat toki nousseet myös tuolla ja esim. perinteinen annos mustekalaa maksaa nykyään n. 18-20 €. Ja valtava reilun kilon kokoinen naudan grillattu lihapala maksoi vajaa 60 €.

Tuo pohjoisin Galician alue on todella vehreää – mikä tietysti tarkoittaa sitä että siellä sataa usein. Jopa näin kesällä. Mutta toisaalta välillä tulee poutaisempia jaksoja ja silloin lämpötilat voivat nousta jopa 30 asteeseen. Kelit ovat vähän kuin Suomessa.

Tuo seutu on myös äärimmäisen rauhallista koska sinne ei pääse julkisilla kovinkaan helposti. Toki heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun väkeä on paikalla hieman enemmän kun väki tulee viettämään kesälomia ja pakenee sisämaan kuumuutta. Mutta siitäkään huolimatta ruuhkia ei tuolla seudulla tunneta. Eihän koko kylässä ole edes yhtään hotellia.

Meille kylä on siis jo tuttu ja tavallaan hyvin tärkeä koska se on se meidän ”pueblo” eli kylä täällä Espanjassa. Paikka jonne palaamme joka kesä. Itse kävin siellä ensi kertaa jo sinä kesänä kun tapasimme puolison kanssa eli ensi visiitistä on ehtinyt kulua lähes 20 vuotta. Siitä huolimatta aika vähän on muutoksia tapahtunut tuona aikana ja se on juuri parasta.

Tällä reissulla mieleen jäi erityisesti puolison veljen kumiveneellä tehty ex tempore-ajelu pitkin rannikkoa, aamukahvit asunnon terassilla sekä upeat auringonlaskut.

Unohtamatta maailman parasta juustokakkua, jota on pakko saada aina kun tuolla tulee käytyä.

Vaikka reissu oli lyhyt niin se oli juuri riittävä. Puoliso sai pientä taukoa töistä (hänellä seuraava kesälomaviikko vasta elokuun lopussa), me tyttären kanssa taukoa loma-arjesta ja ennen kaikkea Madridin kuumuudesta. Vaikka olemme kesälomalla niin Madridissa kuumuus tekee sen että lomallakin pitää miettiä tarkkaan että mitä voi tehdä ja mihin aikaan sillä suurimman osan aikaa päivästä on niin kuuma että ainoa järkevä paikka on ilmastoitu sisätila. Mikä taas ei kauhaesti nosta lomatunnelmaa… Mutta kaikenlaiset reissut, nämä pienetkin, tuovat sopivasti vaihtelua elämään.

Ennen kaikkea ex tempore-matkat muistuttavat siitä ettei elämä ole pelkkää suorittamista ja suunnittelua. Välillä on hyvä(ja tärkeää) vain mennä, ilman sen suurempaa syytä tai suunnitelmaa. Monesti juuri silloin syntyvät ne parhaimmat muistot.

Espanjan ensimmäisiä matkailusloganeita oli aikoinaan: Spain is ”different” eli Espanja on erilainen. Ja tuo erilainen ”different” vielä lainausmerkeissä. Ei siis parempi, ei ainutlaatuinen, vaan yksinkertaisesti erilainen. Toki tuohon aikaan, 50-60-luvuilla, Espanja oli varmasti monille erilainen ja myös erikoinen.

Mutta onko Espanja erilainen vielä tänä päivänä? Monihan kokee maan sellaisena perustylsänä rantalomapakettimatkakohteena, jonne matkustetaan kun halutaan päästä nopeasti rannalle auringon alle.

Tosiasia taitaa olla että Espanja ei ole ollenkaan erilainen jos viettää lomansa massaturismikohteessa ja niiden valtavissa all inclusive-hotellikomplekseissa. Jos niissä lomailee niin välttämättä edes huomaa olevansa Espanjassa.

Mutta kuten olen monesti sanonut niin Espanja alkaa vasta noiden perus lomakohteiden ulkopuolelta. Ja siellä voi kyllä sanoa että Espanja on erilainen.

Espanja on aina ollut maa, jolla on vahva oma kansallinen identiteetti ja kulttuuri. Eikä se ole koskaan häpeillyt tuoda sitä esille – päinvastoin. Espanja on täynnä perinteitä, juhlia ja tapoja jotka elävät vielä tänäkin päivänä hyvin voimakkaina. Tavallaan on tavallaan ainutlaatuista – Espanjan ei tarvitse kopioida muita vaan se voi olla juuri sellainen kun se on.

Espanjalaiset ovat aina olleet ylpeitä omasta maastaan, sen historiasta, kulttuurista, perinteistä, ruokakulttuurista, tavoista. Kaikesta.

Espanjalaiselle on aika turhaa selittää miten asiat tehdään jossain muualla – vastaus on aina sama: tämä on Espanja ja täällä asiat tehdään näin. Espanjalaiselle on suuri loukkaus jos joku arvostelee tätä maata tai sen tapoja. Espanjalaiset rakastavat Espanjaa ja ovat siitä ylpeitä. Ja miksi eivät olisi.

Tuo rakkaus omaa aluetta kohtaan näkyy vahvasti myös alueellisessa identiteetissä.

Vaikka Espanjasta ja espanjalaisuudesta ollaan ylpeitä niin kotiseuturakkaus on vielä suurempaa. Espanja on kaupungistunut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana, maaseutu on monin paikoin autioitunut kun nuoremmat sukupolvet ovat lähteneet töiden perässä suurempiin kaupunkeihin. Mutta siitä huolimatta valtaosalle oma kotiseutu on se parhain paikka maailmassa. Tämä näkyy mm. siinä että espanjalaiset suuntaavat pitkinä viikonloppuina ja lomillaan mielellään takaisin kotiseudulle, sinne omaan puebloon eli kylään. Kesällä nuo muuten varsin autiot kylät täyttyvätkin ihmisistä kun suvut jälkipolvineen kokoontuvat paikalle loman viettoon.

Espanja on iso maa ja se koostuu maantieteellisesti, historiallisesti ja ilmastollisesti hyvinkin erilaisista alueista joilla on oma identiteettinsä, perinteensä, kulttuurinsa ja jopa oma kielensä. Tästä syystä kansallinen identiteetti on ehkä aiheena hieman hankala koska Espanjassa on myös alueita, joissa haluttaisiin olla enemmän muita kuin espanjalaisia. Toisaalta taas maa on niin iso ja alueelliset erot suuria että esim. pohjoisen galicialaisille Andalucian kulttuuri ja tavat ovat melkeinpä yhtä eksoottisia kuin mitä ne ovat monille ulkomaalaisille. Mutta eroista huolimatta paikallisia perinteitä kunnioitetaan aina.

Monille ulkomaalaisille Andalucia on tyypillisintä Espanjaa ja onhan siellä toki paljon sellaisia elementtejä, jotka ovat osa kansallista kulttuuriperintöä. Mutta itse sanoisin että Espanja on espanjalaisinta ehdottomasti sisämaan alueilla. Mitä kauemmas mennään Madridista niin sitä voimakkaammin alueelliset erot ja erikoisuudet tulevat esille.

Pohjoinen, etelä ja Välimeren rannikko ovat kaikki hyvinkin erilaisia alueita – niin maisemat, luonto, historia, kulttuuri, ihmiset kuin tavat. On siis vähän hankalaa tehdä yleistyksiä siitä että mitä Espanja on koska Espanja on niin erilainen eri puolilla maata. Mutta fakta on se että jokainen näistä kolkista on taatusti erilainen ja omalla tavallaan ainutlaatuinen.

Espanja on tavallaan erilaisista paloista koostuva tilkkutäkki, jonka palat saattavat äkkiseltään katsottuna näyttää samanlaisilta mutta kun niitä tarkastelee paremmin, huomaakin niiden erilaisuuden ja jopa sen että osa paloista ei ehkä sovi joukkoon ollenkaan. Siitä huolimatta ne on ommeltu yhteen ja kokonaisuus on omalla tavallaan toimiva, erilainen.

Espanjahan koostuu 17 autonomisesta itsehallintoalueesta ja kahdesta autonomisesta kaupungista, Ceuta ja Melilla, Afrikan mantereen puolella. Kaikilla alueilla on oma hallintonsa ja varsin laajat itsehallinto-oikeudet. Alueet voivat päättää itse monista asioista kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kulttuuripolitiikasta. Monilla alueilla on myös täysin omat perinteensä ja juhlansa. On turha olettaa näkevänsä flamencoa Galiciassa tai näkevänsä härkätaisteluita Kanarialla.

Jokainen kolkka tarjoaa täysin erilaisia elämyksiä.

Monillehan Espanja tarkoittaa vain pelkkää aurinkoa ja hiekkarantoja mutta tosiasiassa ne nuo edustavat vain pientä osaa Espanjasta. Pohjois-Espanjan alueet ovat niin ilmaston, luonnon kuin maisemien puolesta aivan erilaisia kuin Välimeren rannikko, sisämaa tai eteläinen Espanja. Monipuolisuus onkin yksi Espanjan suurista rikkauksista. Espanjassa pitäisi viettää todella paljon aikaa ja matkustaa eri puolille maata jotta voisi sanoa nähneensä ja kokeneensa Espanjan. Espanja ei ole vain paikka vaan kokonaisvaltainen elämys.

Espanjalaisten elämäntapa ja -asenne ovat tavallaan ainutlaatuisia – tämä on maa jossa ihmiset osaavat nauttia elämästä. Siesta ja fiesta – mitäpä sitä muuta ihminen tarvitsee 🙂

Sosiaalinen elämä on Espanjassa viety aivan toiselle tasolle. Lounaan jälkeen saatetaan istua pöydässä tuntikausia rupattelemassa, etenkin viikonloppuisin. Toki myös työpäivinä, onhan monilla työpaikoilla jopa 3 tuntia kestävä ruokatauko keskellä päivää ja silloin moni suuntaa työporukalla lähiravintolaan pitkälle lounaalle. Harva syö yksikseen eväitä työpaikan ruokalan nurkkapöydässä. Vaikka espanjalaisten työpäivät ovat pitkiä niin siitä huolimatta aikaa pitää löytyä myös ystäville ja perheelle, eikä heitä välttämättä tavata kotosalla vaan esim. ravintolassa ruokailun merkeissä. Sosiaalinen elämä tapahtuu pääosin kotiseinien ulkopuolella.

Ruoalla on merkittävä osa espanjalaista elämässä. Espanjalainen ei syö elääkseen vaan elää syödäkseen. Merkittävä osa arkea ja koko elämää pyörii ruoan ja syömisen ympärillä. Työpaikoilta lähdetään aamupäivällä lähikuppilaan yhteiselle tauolle, lounas syödään pitkän kaavan mukaan ja monesti jossain työpaikan läheisessä ravintolassa, illalla kokoonnutaan koko perheen kera syömään illallista. Täällä ei tulisi mieleenkäään että perheestä jokainen söisi illallisen erikseen silloin kuin huvittaa ja puhelinta tai läppäriä tuijottaen. Illalliselle istutaan yhdessä koko perheen kera.

Myös perheen merkitys on myös tavallaan hieman erilainen kuin monissa maissa. Täällä perhe ei todellakaan ole vain se ydinperhe vaan perheellä tarkoitetaan koko lähisukua eli siihen kuuluvat isovanhemmat molemmista suvuista, sisarukset perheineen ja monesti myös serkut, heidän perheensä ja jopa pikkuserkut perheineen. Perhe on täällä edelleen tiivis yksikkö, yksi elämän peruspilareista, jonka puoleen käännytään kun tulee elämässä vaikeuksia tai haasteita ja perheen tehtävä on auttaa. Täällähän ei ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin esim. Suomessa jonka puoleen voi kääntyä jos tulee elämässä ongelmia vaan täällä se sosiaaliturva on perhe. Lapset myös asuvat melko pitkään kotona ja muuttavat omaan kotiin yleensä keskimäärin 30-vuoden iässä. Tiivis perheyhteys tosin jatkuu usein vielä omaan kotiin muuton jälkeenkin.

Espanjalainen aikakäsitys on myös tavallaan aika ainutlaatuinen. Eihän tätä turhaan sanota mañana-maaksi. Eikä mañana todellakaan tarkoita kirjaimellisesti huomistapäivää vaan lähitulevaisuutta.

Ikinä ei ole niin kiire etteikö ehtisi muutaman sanan vaihtaa naapurin, kaupankassan tai postinjakajan kanssa. Tervehtimättä jättäminen koetaan epäkohteliaaksi. Hyvät tavat ovat muutenkin asia, joista täällä pidetään kiinni ja ne koskevat kaikenikäisiä.

Espanjalaisessa arjessa on paljon sellaisia tekijöitä jotka nykypäivänä ovat jo katoavaa kansanperinnettä monissa paikoissa ja näiden ansiosta Espanja on Espanja.

Kesä 2025 startattiin käyntiin kesälomareissulla, joka suuntautui Kanarialle eli vanhoihin ja tuttuihin kotimaisemiin. Ensin viikko Fuerteventuralla ja sen jälkeen vielä 3 päivää Gran Canarialla.

Etenkin tyttärelle loma oli tärkeä. Kouluvuosi saatiin päätökseen loistavasti ja tytär osoitti etenkin keväällä huikeaa kypsyyttä opintojen suhteen. Töitä tehtiin paljon, tulokset sen mukaisia ja loma oli nyt palkkio ahkerasta ja hyvin tehdystä työstä.

Loma oli tärkeä myös siitä syystä että Fuerteventura on hänen syntymäpaikkansa ja vaikka hän ei ehtinyt asua siellä kuin kaksi ensimmäistä vuotta niin se on aina ollut ja tulee olemaan rakas paikka. Uskoisin että omien juurien tunteminen on äärimmäisen tärkeää nykypäivän maailmassa ja tästä syystä yritämme käydä säännöllisesti vanhoilla kotiseuduilla.

Tällä kertaa reissun kruunasi vielä se että mukaan lähti tyttären kolme parasta koulukaveria täältä Madridista!

Emme ole aikaisemmin ottaneet kavereita mukaan lomareissuille koska tykkäämme reissata oman perheen kesken mutta tällä kertaa halusimme tarjota tyttärelle aivan uusia muistoja. Ja tytöillä oli kyllä huikea & ikimuistoinen reissu – voiko parempaa olla kuin reissata parhaiden ystävien kanssa. Mukaan lähti matkalaukullinen muistoja jotka säilyvät varmasti läpi elämän.

Tämä ystäväporukka on ollut tosi tiivis siitä lähtien kun he 6.luokalla löysivät toisensa. Kuluneiden kolmen vuoden aikana heistä on muodostunut tiivis porukka. Kaikki ovat tosi samanlaisia ja aivan huikean hyviä tyyppejä. Ei voi olla muuta kuin kiitollinen että tyttärellä on tuollaisia ystäviä.

Reissu neljän teinin kanssa saattaa kuulostaa hieman stressaavalta mutta täytyy sanoa että näiden tyttöjen kanssa se ei ollut sitä ollenkaan. Ei yhtään ongelmaa tai sanomista tullut koko viikon aikana. Ei yhtään valitusta siitä että joku aktiviteetti ei kiinnostaisi / huvittaisi vaan kaikkeen lähdettiin mukaan innnolla, jokainen siivosi jälkensä, kaikki kiittivät ja kehuivat ruokia, puhelimilla tai tableteilla ei roikuttu oikeastaan koko loman aikana ja muutamina rauhallisina hetkinä he kerääntyivät sohvalle katsomaan elokuvia. Porukalla leipoivat myös brownien yhtenä päivänä iltapäivän välipalaksi (ja siivosivat myös keittiön sen jälkeen).

Edes tyttöjen välille ei tullut mitään konflikteja viikon aikana. Päinvastoin, tuntui että heistä kasvoi vieläkin tiiviimpi porukka.

Iltaisin kaikki olivat päivän aktiviteeteista niin väsyneitä että edes yövalvomiset eivät houkutelleet ja koko jengi oli jo puolenyön aikaan untenmailla. Reissu meni siis kaikin puolin loistavasti. Eikä se kulunut vain altaalla tai rannalla maaten vaan joka päivä tehtiin myös jotain aktiviteettia. Lennätettiin leijoja, harjoiteltiin surffausta, kiipeiltiin dyyneillä, käytiin saarikierroksella tutustumassa Fuerteventuran maisemiin, historiaan ja kulttuuriin, patikoitiin entiselle tulivuorelle jne. Ja toki välillä myös pulikoitiin huvilan uima-altaalla tai maattiin rannnalla.

Saarikierroksellakin tytöt kuuntelivat muuten mielenkiinnolla tarinoitani saaresta ja sen menneisyydestä, myös kyselivät tosi paljon kaikenlaista. Parasta oli kuulemma vuohitila ja sen kaikki eläimet – vuohet, aasit, kamelit ja hevoset.

Oli muuten aika hauska sattuma kun bongasimme paikallisella vuohitilalla meidän ikivanhan Renault Clion, josta luovuimme 2011. Silloin luulimme että se oli jo elämänsä loppupäässä ja jäljellä olisi korkeintaan vuosi tai pari mutta siellä se vaan edelleen oli. Hieman elämää nähneenä mutta katsastettuna ja toimintakykyisenä.

Me ostimme aikoinaan tuon auton jo käytettynä 1000 eurolla ja taisimme olla kolmas tai neljäs omistaja eli autolla oli jo siinä vaiheessa takana vähintään 10 käyttövuotta, jos ei enemmän 🙂

Majoituspaikkana meillä yksityinen huvila, jossa oli kolme makuuhuonetta (jokainen omalla kylpyhuoneella), oma uima-allas ja pieni poreallas. Paikka oli loistovalinta sillä tilaa oli riittävästi ja paikka oli aivan ihanan rauhallinen.

Nykyään pyrin välttämään mahdollisuuksien mukaan kaikenlaisia huoneistohotelleja koska niissä on monesti jos jonkinlaista lomailijaa enkä todellakaan tykkään kuunnella naapurihuoneen lomailijoiden örinää läpi yön. Täällä kun seinät ovat aina ihan paperia.

Tämä ainakin silloin jos olen paria yötä pidemmällä lomalla. Hyvät yöunet ovat asia josta ei tässä iässä enää halua tinkiä.

Koska olimme liikkeellä isommalla porukalla niin söimme yleensä aamupalan sekä päivän toisen aterian, joko lounaan tai illallisen, huvilalla. Näin saimme hyvin säästettyä vähän kuluissa. Ravintoloissa meillä meni n. 20-25 € / hlö, vähän paikasta riippuen.

Parhaimmaksi ateriaksi osoittautui kaikkien mielestä pienessä kalastajakylässä syöty tyypillinen kanarialainen setti mereneläviä, ryppyperunoita ja juustoja.

Kovasti oli muuten ravintoloiden hinnat nousseet myös Kanarialla vuoden aikana. Ja erityisen isosti ärsytti se miten juomilla rahastetaan nykypäivänä. Kun 200ml minipullo virvoitusjuomaa maksaa 3.50 € niin silloin mennään mielestäni kipurajan yli. Onneksi tytöt joivat kyllä mieluiten vettä. Ja sitä tulikin kannettua aika monta litraa viikon aikana. Olin jo kokonaan unohtanut että miten ärsyttävää on se että hanavettä ei voi juoda.

Loma oli varmasti hieman erilainen kuin mitä se olisi varmasti ollut pelkästään oman perheen kera mutta toisaalta ehdimme kyllä tekemään paljon kaikenlaista ja aikaa jäi myös omille jutuille.

Pääsin kahdesti myös leijasurffaamaan, puoliso kolme kertaa eli senkin puolesta loma oli täysosuma. Keliä olisi kyllä ollut melkeinpä joka päivä mutta kun tarkoituksena oli tehdä muutakin kuin olla rannalla niin olen noista kahdesta kerrastakin todella kiitollinen. Etenkin perjantaiaamun sessio yksin rannalla oli aivan unelmien täyttymys… Ne on niitä hetkiä joita tulee muisteltua vielä monet kerrat.

Oli myös mukavaa että samaan aikaan saarella oli lomalla myös puolison entisiä työkavereita Gran Canarialta eli hän pääsi viettämään aikaa myös heidän kanssaan. Yhden kerran kävimme myös syömässä koko porukalla ja vaikka illallinen venyi aika myöhään niin edes silloin neidit eivät kaivaneet puhelimia esille vaan juttelivat pöydän päässä omia juttujaan. Fiksuja tyyppejä 😉

Viikko meni aivan liian nopeasti. Puoliso ja tyttären ystävät palasivat takaisin Madridiin ja me jatkoimme tyttären kanssa vielä Gran Canarialle.

Viime käynnistä oli jo ehtinyt vierähtää aikaa ja tytär kaipasi Gran Canarian aikaisia ystäviään joten hyödynsimme sen että olimme jo Kanarialla ja jatkoimme lomailua naapurisaarella. Näin vältyimme turhilta edestakaisin lennoilta.

Reissun ainoana tavoitteena oli käydä tapaamassa tyttären vanhaa lempiponia Mafaldaa sekä viettää aikaa ystävien kanssa. Molemmat tuli hoidettua. Lomaseuraksi liittyi tyttären paras Kanarian kaveri ja yhdessä tytöt tapasivat myös myös muita vanhoja kouluystäviä. Yhden päivän he viettivät vesipuistossa, yhden päivän rannalla sekä kävivät myös keskenään illallisella.

Loman loppuhuipennus oli viimeisenä lomapäivänä vietetty San Juan eli paikallinen juhannus, jota juhlistetaan rannalla. Väki kerääntyy auringonlaskusta lähtien rannalle, omat juomat ja eväät mukana. Puolen yön aikaan kaikki kirmaavat mereen uimaan ja koko homman kruunaa hieno kunnan järjestemä ilotulitus. Ei huonompi tapa juhlistaa juhannusta ja oli hienoa nähdä että ainakaan 00:30 aikaan ei vielä paikalla ollut yhtäkään selvästi humalaista.

Tytöt viettivät illan keskenään rannall, itse kävin samaan aikaan illallisella muutaman tuttavan kanssa.

Nyt ollaan jo takaisin Madridissa ja yritellään totutella taas tähän Madridin kesään, sen kuumuuteen ja kuivuuteen. Lämpötilat kohoavat tällä viikolla lähelle 40 astetta, kosteusprosentti on 10 luokkaa ja tätä on nyt sitten luvassa ainakin syyskuun alkuun asti.

No, onneksi parin viikon päästä pääsemme Suomen viileään kesään 😉

Tytär täytti maanantaina 14-vuotta ja synttäreitä on nyt juhlittu koko viikon mitalla, peräti neljään otteeseen. Myös neljä kakkua tuli tehtyä viikon aikana 🙂 Minähän olen siitä poikkeava ”espanjalais”äiti että teen kakut aina itse. Täällä kaikki ostaa kakut ja muut leivonnaiset aina valmiina.

Tänä vuonna itse synttäripäivä osui maanantaille eli silloin emme juhlineet mitenkään ihmeellisesti, ihan vain oman perheen kera kotosalla koulupäivän ja tallilla käynnin jälkeen.

Lahjaksi tytär sai meiltä aurinkolasit sekä vaatteita – molemmat tulivat tarpeeseen. Aurinkolasit olivat jo kolmen vuoden takaa ja jääneet auttamattomasti pieneksi. Myös monet viime kesänä vielä käytössä olleet vaatteet olivat jo aivan liian pieniä. Parissa vuodessa tyttärestä on kasvanut nuori nainen joten onhan se selvää että vartalo, tyyli ja vaatteet ovat myös vähän toisenlaisia.

Etenkin viimeiset pari vuotta ovat menneet todella vauhdilla ja tuossa ajassa tyttärestä on kasvanut upea nuori neiti. Hienosti käyttäytyvä, fiksu, muut huomioon ottava, järkevä sekä omat ajatukset ja arvot omaava. Hänestä huokuu myös sellaista tietynlaista sisäistä rauhaa huolimatta siitä että eletään teini-iän vuosia. Mutta hän osaa kyllä sanoittaa tunteensa loistavasti joten suuremmilta tunnekuohuilta on selvitty tähän asti.

Iso kiitos tästä kuuluu tyttären huikealle ystäväpiirille, jotka ovat kaikki yhtälailla hyviä ja rauhallisia tyyppejä. Yhtään ns. toksista henkilöä ei kuulu tyttären ystäväpiiriin.

Yhdet synttärit vietettiin tietysti tämän ystäväporukan kesken. Kävivät ensin sushi-lounaalla ja sitten viettivät iltapäivän, illan ja yön meillä. Yön nukkuivat trampoliinilla – oli kuulemma mahtavaa.

Kolmannet synttärit vietettiin sitten lähisuvun kera eli tyttären setä (puolison veli) tuli Malagasta, serkkupoika Sevillasta ja myös abuela (isoäiti) tulivat juhlistamaan tytärtä. Ohjelmassa oli grillausta ja rentoa yhdessäoloa.

Viimeiset ”synttärit” vietettiin sitten vähän pienimuotoisemmin eli tyttären tallikaveri tuli vielä sunnuntaina meille. Tytöt söivät lounasta yhdessä ja viettivät sitten iltapäivän yhdessä puuhaillen. Ystävä täytti eilen myös 14-vuotta joten tämä oli tavallaan yhteinen synttäripäivä heille – antoivat siis toinen toisilleen lahjat.

Saimme juuri sopivasti tälle viikolle myös uudet terassin kalusteet joten nyt meillä on kaksi viihtyisää paikkaa jossa voi nauttia ulkoelämästä. Terassi on lasitettu joten sillä voi olla läpi vuoden koska ilmalämpöpumppu pitää tilan viileänä kesällä ja talvella lämpimänä vaikka ulkona olisi kylmää.

Pihanurkkauksesta taas nautimme lämpimistä kesäilloista ja öistä.

Tilojen toimivuus tuli testattua tällä viikolla ja oli kyllä hyvä valinta että rakensimme tuonne pihalle tuon nurkkauksen. Siitä on tullut yksi lempipaikoistani. Talvella on toki kiva istuskella lämpimällä terassilla mutta kesäiltoina tuo pihanurkkaus on kyllä aivan mahtava.

Kaiken lisäksi kalusteet ovat samaa mallia, vain eriväriset, eli pystymme tarvittaessa yhdistämään ne todella isoksi ruokailutilaksi jos on enemmän väkeä tulossa syömään.

Nyt voikin sitten vähän hengähtää. Tytär lähtee huomenna koulun kanssa leireilemään kolmeksi päiväksi ja sitten onkin enää kaksi hengailupäivää koulussa jäljellä ennen kuin saadaan kouluvuosi virallisesti päätökseen. Viikon päästä olemmekin sitten jo lomalla ja reissussa!

Täällä Espanjassa rippijuhla, espanjalaisittain La Primera Comunión eli ensimmäinen ehtoollinen on aika erilainen tapahtuma kuin ripillepäääsy Suomessa. Johtuen ennen kaikkea siitä että ollaan katolisessa maassa eli uskonto & perinteet tuovat juhlaan omat juttunsa.

Isoin ero on ensinnäkin se, että La Primera Comunión-juhlaa vietetään siinä vaiheessa kun lapset ovat n. 9-10 vuotiaita. Eikä rippikoulua voi kuitata millään 10 päivän leirillä kuten Suomessa sillä rippikouluprosessi on pitkä prosessi, joka aloitetaan jo yleensä 6-7 vuoden iässä.

Katekeesikoulun kesto vaihtelee hieman eri alueilla mutta yleensä se vie 2-3 vuotta. Näiden vuosien aikana vanhemmille on omat tuntinsa, lapsille omansa ja sitten on vielä tapaamisia, joihin pitää vanhempien osallistua lapsen kanssa. Lisäksi on suotavaa että rippikouluaikana käydään myös säännöllisesti perhemessuissa.

Kun katekeesikoulu on saatu päätökseen, on vuorossa kohokohta eli La Primera Comunión eli ensimmäinen ehtoollinen, joka on yleensä lauantai- tai sunnuntaimessun yhteydessä. Suosituin ajankohta on yleensä toukokuu.

Kirkon jälkeen tietysti juhlitaan ja kun Espanjassa ollaan niin juhlat otetaan ”tosissaan” eli kyseessä ei todellakaan ole mikään pieni kahvittelu kotona lähisuvun kanssa vaan juhliin satsastaan todella paljon rahaa. Paikkana on usein ravintola tai joku muu juhlatila sillä vieraita voi olla jopa satoja-riippuen sukujen koosta ja ystävien määrästä. Rippijuhlissa ei kitsastella – ruoka on vakava asia espanjalaisille.

Primera Comunión-juhlaan tytöt pukeutuvat valkoisiin, morsiusmekkoja muistuttaviin pukuihin ja pojat usein joko pukuun tai sinivalkoiseen merimies-asuun.

Espanjassa juhlien tärkein ohjelma on aina syöminen eli ruokatarjoiluun panostetaan valtavasti. Silloin ei olla köyhiä eikä kipeitä. Yleensä juhla aloitetaan erilaisilla alkupaloilla – tarjolla on esim. laadukasta ilmakuivattua jamon-kinkkua, erilaisia juustoja, empanada-suolaisia pikkupiirakoita ja muuta pientä purtavaa.

Ja sen jälkeen on sitten monesti tarjolla vielä ihan kolmen ruokalajin ateria pöytiin tarjoiltuna. Ja tietysti vapaa baari.

Lapsille on yleensä erilaista ohjelmaa, esim. pomppulinna ja kasvomaalausta, lapsia leikittämään hankitaan animaattoreita jotta vanhemmat saavat syödä ja seurustella rauhassa. Paikalla saattaa olla myös elävää musiikkia.        

Jokainen perhe tietysti järjestää juhlat omien resurssiensa mukaan mutta yleistä kyllä on että niihin panostetaan paljon, jopa useita tuhansia euroja. Voisi sanoa että juhlat ovat kuin häät mutta vain aavistuksen pienemmässä mittakaavassa.          

Meidän perheessä ei ole vietetty La Primera Comuniónia koska tytär ei käynyt rippikoulua eikä häntä ole myöskään kastettu. Olemme siis ei-niin-tyypillinen espanjalainen perhe. Katolisen kirkon perinteet eivät näy mitenkään meidän perheen elämässä. Puoliso on myös kasvanut ei-niin-tyypillisessä espanjalaisessa perheessä, jossa uskonto ei ole ollut mitenkään osa elämää eli meidän perheen valinta oli myös lähisuvulle täysin normaali.

Toki monissa La Primera Comunión-juhlissa on tullut vuosien aikana käytyä eli tytär on kyllä päässyt näkemään ja kokemaan niitä monen monta kertaa. Mutta koskaan hän ei ole kysellyt että miksi hän ei niitä juhlinut. Ei edes silloin kun monet ikätoverit juhlivat omia juhliaan.

Itse asiassa tytär on harkinnut rippikoulun käymistä Suomessa. En tiedä että mistä idea on lähtenyt mutta veikkaisin että ajatuksena on muihin oman ikäisiiin tutustuminen Suomessa. Hän ei siis edes halua minnekään ulkosuomalaisten rippileirille vaan ihan normaalille rippileirille meidän ”kaupungissa” eli Porissa.

Mitään päätöstä hän ei ole vielä tehnyt mutta asia on ilmeisesti ihan vakavassa harkinnassa. Kesän Suomi-reissulla pitänee käydä vähän haastattelemassa että mitä olisi tarjolla kesälle 2026 ja ennen kaikkea kiinnostaa että minkälaisia oppeja ja arvoja luterilainen kirkko opettaa näin eriskummallisina aikoina. Omasta rippikoulukesästä kun on ehtinyt vierähtää jo melkoinen tovi…

ratsastusrippileiri vuosimallia 1991

Monet matkailijat välttelevät Madridia kesällä koska Madrid & kesä ovat varsin kuuma yhdistelmä. Tuo kuumuus iskee vasten kasvoja jo siinä vaiheessa kun siirtyy lentokentän mukavasti viilennetyistä sisätiloista ulos – kuuma ja kuiva ilma tuntuu siltä kuin joku puhaltaisi hiustenkuivaajalla ilmaa suoraan vasten kasvoja.

Kaikesta huolimatta Madridissa voi lomailla myös kesällä ja itse asiassa kesä on siinä mielessä mukavaa aikaa että ihmisiä, niin paikallisia kuin matkailijoita, on kaupungissa huomattavasti normaalia vähemmän. Etenkin elokuussa kaupunki on melko autio.

On siis kerrankin tilaa kierrellä, moniin paikkoihin pääsee jonottamatta ja jopa hotellien hinnat ovat sesonkiaikoja alhaisempia. Eli jos kuuma keli ei kauhistuta niin kesäinen Madrid on mielenkiintoinen kaupunkilomakohde.

Kesän kuumuus alkaa täällä monesti jo kesäkuussa mutta viimeistään heinäkuussa. Näitä helteisiä kelejä kestää varmuudella ainakin syyskuun alkuun asti. Kesä täällä tarkoittaa siis sitä päivälämpötilat kohoavat yleensä joka päivä 35 asteeseen, paikoittain jopa 40 asteeseen. Yölläkään lämpötilat eivät juurikaan laske 20 asteen alapuolelle. Jos siis tykkää kuumuudesta niin sitä on täällä taatusti tarjolla.

Kuumaahan on toki monissa paikoissa kesällä mutta Madridin kesäsään tekee erikoiseksi sen kuivuus – kesällä kosteusprosentti on 20-30 % luokkaa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä että Madrid sijaitsee keskellä maata eli rannikko & vesistöt ovat kaukana ja lisäksi kaupunki sijaitsee sisämaan ylängöllä eli n. 600 m merenpinnan yläpuolella.

Toisaalta tällainen kuiva kuumuus on monelle paljon siedettävämpi kuin kostea kuumuus. On siis kuuma mutta ei niin ei että iho olisi jatkuvasti kuumuudesta ja kosteudesta hikinen.

Mitä sitten kannattaa huomioida jos lomailee kesällä Madridissa?

1. Hotelli ilmastoinnilla, uima-altaalla ja keskeisellä sijainnilla

Madridin kesä on se hetki jolloin hotelliin voi ja kannattaa panostaa ehkä vähän enemmän – kesällä samalla rahaa saa enemmän kuin mitä muina vuodenaikoina. Ehdoton edellytys on hotelli ja huone toimivalla ilmastoinnilla. Ilman sitä ei nukkumisesta tule taatusti mitään.

Myös uima-allas on kesällä mukava lisä. Sen ei tarvitse edes olla iso mutta jo se että pääsee pulahtamaan altaaseen kaupungilla kiertelyn lomassa on tärkeä mukavuustekijä.

Kesällä suosittelen myös valitsemaan hotellin läheltä keskustaa jotta välttyy turhilta siirtymisiltä. Näin on helppo käydä välillä hotellilla viilentymässä ja jatkaa sitten taas kaupungilla kiertelyä uudella energialla.

Suihkussa käynti helpottaa myös oloa – tee kuten paikalliset eli käy suihkussa useamman kerran päivässä. Ja taas on raikkaampi olo!

2. Aikataulutus eli liiku aamulla ja illalla, vältä keskipäivän kuumimpia tunteja

Kesällä lämpötilat kohoavat yleensä vasta 11 aikaan eli jos on liikkeellä heti aamusella niin pystyy nauttimaan päivän viileimmästä hetkestä. Vuorokauden viilein hetki on yleensä aamulla n. klo 7 aikaan.

Sitten kun lämpö ja aurinko alkavat käymään liian pistäviksi niin on hyvä hetki siirtyä sisätiloihin. Siesta on kesällä hyväksi todettu tapa viettää päivän kuumimmat tunnit 🙂

Ja kun pahin kuumuus hellittää illalla, voi taas lähteä liikkelle. Madrid herää kesällä henkiin illalla, siinä vaiheessa kun aurinko laskee. Illasta ja yöstä nautitaan ulkona terasseilla. Kesäilloissa on myös omaa ainutlaatuista tunnelmaa.

3. Suuntaa puistoon

Jos haluaa iltapäivällä olla ulkona niin silloin kannattaa suunnata puistoihin, joissa isot puut antavat edes vähän suojaa ja viilentävät oloa. Retiron puisto keskustassa on hyvä pakopaikka eli sieltä löytää taatusti aina sopivan suojaisan paikan. Istu puistonpenkille lukemaan kirjaa tai ota mukaan piknik-peitto ja hyvät eväät.

Iltaisin puistot täyttyvät myös lapsiperheistä – niistä jotka ovat jääneet kaupunkiin kesää viettämään. Ei ole mitenkään harvinaista että lapsiperheet ovat kesäiltaisin liikkellä vielä puolen yön aikaan.

4. Suuntaa kauppoihin ja ostoskeskuksiin

Iltapäivän kuumimman ajan voi myös hyödyntää shoppailuun sillä isommissa kaupoissa ja ostoskeskuksissa on yleensä ilmastointi ja mukavan viileää. Keskustan isommat kaupat ovat avoinna myös siestan aikaan ja ostoskeskukset avoinna käytännössä joka päivä aamu 10 ja ilta 22 välillä.

Keskustan pikkukaduilla on päivisin myös melko hyvin varjoa tarjolla sillä kadut ovat kapeita ja ympärillä olevat rakennukset antavat melko hyvin suojaa auringolta.

5. Museot

Myös museot ovat paikkoja joihin kannattaa suunnata päivän kuumimpina hetkinä. Ja kesällä niissä ei ole samanlaisia ruuhkia kuin sesonkiaikoina.

6. Terassit

Madridilaisten ravintoloiden ja kahviloiden terassit ovat kesällä kuin pieniä keitaita keskellä erämaata. Monilla sisä-terasseilla on viilennys ja myös puut tuovat mukavaa varjoa ja suojaa.

Muista siis istahtaa aika ajoin ja nauti kylmää juotavaa varjon alla.

Monilla terasseilla on kesällä käytössä myös vesisumua puhaltavat laitteet, jotka helpottavat mukavasti oloa.

7. Yleiset uima-altaat

Jos hotellissa ei ole uima-allasta ja haluaa päästä pulikoimaan niin kaupungista löytyy useita julkisia uima-altaita, joihin pääsee uimaan pääsymaksua vastaan. Vähän kuin suomalaiset maauimalat. Lippuja myydään mm. etukäteen verkossa.

8. Nesteytys

Nesteytys on tietysti helteellä äärimmäisen tärkeää ja tästä syystä juomapullon on syytä kulkea mukana aina kun liikkuu hotellin ulkopuolella. Madridin hanavesi on juomakelpoista.

Jos mieli tekee jotain vettä vahvempaa niin kesällä voi juoda laimennettuja alkoholijuomia – tinto de veranoa eli kesän punaviiniä, joka on hiilihapotetulla juomalla laimennettua punaviiniä joka tarjoillaan runsaiden jäiden kera. Oluen ystäville on puolestaan clara, joka on hiilihapotetulla juomalla laimennettua olutta. Siihen voidaan käyttää sitruunafantaa, spriteä tai gaseosaa eli soodaa, siis makeutettua kuplavettä.

9. Muista myös viuhka

Laukussa on hyvä kuljettaa vesipullon lisäksi aina myös viuhkaa, jolla voi tiukan paikan tullen viilentää oloa edes vähän.

10. Vältä aurinkoa

Kesän aurinko on täällä todella voimakas joten sitä kannattaa välttää sillä mikään ei ole kurjempaa kuin viettää lomaa auringonpolttamana. Eli vaikka viettäisit päivää uima-altaalla niin pysy varjossa, ainakin suurin osa ajasta.

11. Pakkaa mukaan kevyitä ja hengittäviä vaatteita

Omalla vaatetuksella on myös paljon vaikutusta siihen että miten tukalaksi olo käy helteellä. Eli mukaan kannattaa pakata vaaleansävyisiä kevyitä ja hengittäviä vaatteita.

Alkuvuosi on mennyt todella nopeasti. Tuntuu että juurihan elettiin vielä talvea ja nyt kesä on enää kuukauden päässä. Mihin on tämä kevät oikein mennyt?

Tämä kevät on kyllä ollut jotenkin outo. Maaliskuusta lähtien on ikään kuin odotettu kevään saapumista mutta se ei ole oikein ottanut tuulta alleen. Epävakainen ja sateinen sää on jatkunut nyt kuukausikaupalla. Vielä viime viikolla piti vetää talvitakkia päälle. Kumisaappaita ja sadetakkeja en ole vieläkään laittanut varastoon koska ikinä ei tiedä että mitä on tulossa…

Toki sade on tullut tarpeeseen – nyt on vedenkeruualtaat täynnä ja luonto rehottaa valtoimenaan. Ja sehän ilahduttaa aina.

Mutta sanotaanko että vähän vähempikin määrä sadetta riittäisi… Onhan se aika huikeaa että täällä Madridissa päästiin laskettelemaan vielä toukokuun alussa!

Nyt ovat sääennusteet luvanneet jo parempaa säätä että ehkä se kevätfiilis tästä vielä iskee lämpötilojen ja kelin parantumisen myötä. Täällähän kevät on tyypillisesti tätä: hienoja lämpimiä päiviä, sitten välillä keväisiä ukkoskuuroja runsaiden sateiden kera ja sitten taas niitä kauniiita päiviä.

Tämä kevät on myös ollut aika ”rikkonainen” – tuntuu että jatkuvasti on jotain viikolle osuvia juhlapyhiä, pitkiä viikonloppuja tai pidempiä vapaita kuten pääsiäisloma. Kovin montaa täyttä arkiviikkoa ei ole kevääseen mahtunut. Ehkäpä siksikin aika on mennyt niin nopeasti. Nyt on edessä enää loppukiri kesään eli käytännössä 4 viikon päästä voimme siirtyä kesäloma-arkeen.

Loppukevät tulee olemaan aika kiireistä aikaa. Seuraavan kolmen viikon aikana on edessä koulun lukuvuoden päätöskokeet ja lisäksi kaikenlaisia projekteja pitää saada valmiiksi ennen 6.6. joka on lukuvuoden viimeinen ”arvostelupäivä”. Eli tuon jälkeen ei koulussa tehdä enää mitään mikä vaikuttaisi arvosanoihin. Seuraavat kolme viikkoa on siis luvassa tiukkaa tahtia koulurintamalla.

Nyt kuitenkin näyttää jo sen verran hyvältä että uskalsimme varata kesälomareissun, joka alkaa 15.6. Seuraavalla viikolla olisi vielä koulussa uusintakokeiden aika mutta luotamme vahvasti siihen että tytär selviää lukuvuodesta ilman yhdenkään osa-alueen uusimista. IB-koulussahan arvostelu on vähän monimutkaisempi prosessi ja jos yksikin osa-alue jää alle hyväksytyn niin se koe pitää uusia – huolimatta siitä että aineen numeroksi on tulossa hyvä.

Mutta reissu on varattu ja kaiken lisäksi tyttären kaksi parasta koulukaveria lähtee mukaan joten nyt pitää skarpata täysillä loppuun.

Tuon ensimmäisen kesälomaviikon vietämme siis entisellä kotisaarella Fuerteventuralla. Ja tuota lomaa odotamme todella kovasti. Ihan siitä syystä että mukaan lähtevät myös tyttären ystävät joten heille tulee ikimuistoinen reissu ja siksi että paikka on meille rakas. Ja se on paikka, jossa ehkä parhaiten pääsemme loman makuun. Toiveissa olisi ainakin muutama tuulinen päivä että pääsisimme vihdoin leijasurffaamaan… Samaan aikaan saarelle on tulossa myös muutama meidän ystävä Gran Canarialta eli paljon mukavia hetkiä tiedossa.

Mutta sitä ennen siis vielä kuukausi arkista aherrusta. Ja samalla pitäisi kaikenlaista fiksailla.

Kotona kaksi kylpyhuonetta odottaa pientä pikkuremonttia koska suihkuseinät pitää asentaa uudelleen. Emme voi siis käyttää niitä tällä hetkellä koska ne vuotavat. Ei kivaa.. Onneksi on kuitenkin vielä kolmas kylpyhuone eli suihkuttelu onnnistuu vielä kotosalla.

Huomasimme ongelman kun kylpyhuoneen toisella puolella ollessaa seinässä näkyi pieni kosteusjälki. Onneksi meillä on kuitenkin kaikki rakenteet, niin seinät kuin lattiat, valettua betonia joten rakenteita ei tarvitse lähteä purkamaan vaan kuivaus ja korjaus riittää.

Mutta tuohonkin menee ylimääräistä aikaa ja energiaa. Ensin annettiin rakenteiden kuivua, sitten yksi mies kävi toteamassa ongelman ja seuraavalla viikolla tuli toinen tekemään ns. korjaukset. Tämä kaikki vakuutusyhtiön toimesta.

Ja kun suihkut otettin käyttöön niin edelleen vuotavat samoista paikoista..

Nyt mietimme että soitammeko taas vakuutusyhtiöön vai omalla kustannuksella puramme suihkuseinät ja asennamme ne uudelleen – sellaisen firman toimesta, joka antaa takuun toimilleen.

Vakuutusyhtiön puolesta on tulossa myöhemmin vielä maalari joka maalaa seinät ja sitten vielä kirvemies joka fiksaa listat. Saa nähdä että tuleeko kesään mennessä valmista.

Mutta onneksi ei sentään mitään tuon pahempaa. Ja onneksi ei ole talo, missä olisi puurakenteita tai hepposia väliseiniä. Sitten olisikin isompi ongelma korjattavana.

Odotamme myös jonain päivänä paikalle autotallinoven korjaajaa sillä meidän automaattinen ovi todennäköisesti sanoo sopimuksensa irti minä hetkenä hyvänsä. Ja sehän olisi vähän ikävää koska meillä on sähköauto jotain pitäisi ajoittain ladata myös täällä kotosalla ja laturi on tietysti autotallissa. No, toivotaan että ensi viikolla jollain löytyisi aikaa mutta ilmeisen kiireisiä ovat nuokin tyypit tällä hetkellä.

Ensi viikolla pitäisi tulla myös ilmastointilaitteiden asentajaa paikalle sillä kaksi konetta odottaa asennusta ja olisi kiva saada ne toimimaan ennen kuin kesähelteet iskevät.

Kaikenlaista pientä siis täällä kotosalla…

Toki myös kaikenlaista mukavaakin. Päätimme vihdoin ja viimein laittaa pihaa vähän viihtyisämmäksi. Se on ollut alue joka on jäänyt vähimmälle huomiolle koska meillä ei ole ollut oikein selkää visiota siitä että mitä haluaisimme pihalle tehdä. Ja koska emme saa päätöstä tehtyä niin laitetaan pihasta nyt edes vähän viihtyisämpi että siellä tulee edes joskus oleskeltua.

Projekti itse asiassa alkoi jo viime kesänä kun siistimme vähän paikkoja ja istutimme lisää nurmikkoa.

Nyt siirsimme pihan nurkassa olleen trampoliinin toisaalle ja tilaa tuli heti paljon lisää. Vielä piti päättää että mitä teemme tällä tilalla. Ruskeat laatat eivät oikein tuntuneet kivoilta eli mielessä oli laattojen vaihto, poisto ja nurmikon istuttaminen tilalle taikka sitten tekonurmi.

Lopulta päädyimme helpoimpaan vaihtoehtoon eli tekonurmeen. Päädyimme pitkän vertailun ja etsinnän seurauksena myös siirtämään huonekalut terassilta tuonne pihalle. Näin saimme viihtyisän oleskelupaikan. Vielä pitää vähän sisustusjuttuja hommata mutta uskoisin että tulemme tuolla viihtymään paljon kesällä. Korkeat puskat antavat onneksi aika hyvin suojaa, ainakin aamupäivällä.

Terassille halusimme tilalle aivan saman kaluston mutta valitettavasti sitä ei ollut enää myynnissä saman värisenä joten sisälle tulee sama mutta valkoisena. Eiköhän se värinsä puolesta sovi tuonne ihan hyvin vaikka varmasti hetken kestää että silmä tottuu uuteen värimaailmaan.

Mutta toki kestää ennen kuin kalusto saadaan kotiin. Nettisivujen mukaan niitä piti olla varastossa mutta siitä huolimatta toimistusaika on 3-4 viikkoa… Mañana, mañana…

Toki tähän toukokuuhun on mahtunut jo myös paljon kaikenlaista mukavaa. Viime viikonloppuna kävimme peräti kahdessa konsertissa – lauantaina oli puolison veljen kakkosbändin keikka ja sunnuntaina puolestaan Dua Lipan konsertti. Molemmissa olimme koko perheen voimin ja hauskaa oli.

Ensi viikonloppuna on puolestaan tyttären pikkuserkun primera comunion-juhla eli ensimmäinen ehtoollinen. Vastaa siis rippijuhlaa Suomessa mutta erona on se että rippikoulua täällä käydään useampi vuosi ja ensimmäinen ehtoollinen on yleensä n. 10 vuoden iässä. Joka tapauksessa kivaa kaivaa vaihteeksi juhlavermeet kaapista.

Myös tyttären syntymäpäivä on lähestymässä ja sitä ”juhlitaan” kesäkuun alussa. Tosin nykyään juhlat rajoittuvat siihen mitä tytär haluaa tehdä ystäviensä kanssa. Suunnitelmissa on ehkä päivä Madridin huvipuistossa, sieltä johonkin ravintolaan syömään ja yön aikovat viettää trampoliinilla nukkuen 🙂

Ja vielä ennen loman alkua on vuorossa myös koulun järjestämä leirikoulu, jonne he suuntaavat viimeisellä kouluviikolla kolmeksi päiväksi. Ohjelmassa on kaikenlaisia aktiviteetteja, uintia ja yhdessäoloa luonnon keskellä kauniissa maisemissa.

Kesäkuun puolessa välissä alkaa sitten kesä & pitkä loma ja sitähän on odotettu!

Vaikka eletään virallisesti vasta kevättä niin monilla on jo lomat mielessä. Kesä=loma. Sitähän suurin osa odottaa suurimman osan aikaa vuodesta – hetkeä kun saa päästää irti arjesta ja aherruksesta. Loma on ihmisen parasta aikaa.

Mutta miten lomailevat espanjalaiset?

Espanjalaisten päälomat ajoittuvat muutaman tiettyyn ajankohtaan ja kesällä suosituin lomakuukausi on ehdottomasti elokuu. Nykyään monet aloittavat lomailun jo heinäkuun puolessa välissä, jotkut jopa kuun alussa. Mutta valtaosa lomailee elokuussa.

Toinen tärkeä loma ajankohta on joulukuun alussa, puente de diciembre eli joulukuun alun ”pitkä viikonloppu” ja erityisesti silloin kun siihen osuu sopivasti kaksi pyhäpäivää eli 6. ja 8.joulukuuta. Moni nimittäin pitää myös tuon välipäivän vapaana ja näin saadaan aikaiseksi mukava miniloma kun nuo laitetaan yhteen viikonlopun kanssa.

Viime vuosina erityisesti Lappi on saanut osansa espanjalaisista lomailijoista juuri tuona ajankohtana mutta toki myös muut joulutunnelmaa täynnä olevat kohteet ovat suosittuja.

Itse joululoma ei ole välttämättä kauhean tärkeä loma-ajankohta koska jouluaatto on monille aivan normaali työpäivä ja joulupäivän ateria yleensä taas syödään perheen kera. Tästä syystä harva haluaa tuolloin lähteä reissuun. Suositumpi ajankohta onkin uudenvuoden aika ja moni ajoittaa esim. laskettelulomat usein tuohon ajankohtaan. Myös kaupunkikohteet ovat talvella suosittuja lomailupaikkoja espanjalaisten keskuudessa.

Loppiaisena kuitenkin halutaan olla jo kotona koska se on espanjalaisille joulun tärkein päivä.

Monilla seuraava loman ajankohta on helmikuun lopussa jolloin vietetään monissa paikoissa joko karnevaalilomaa taikka semana blancaa, lumilomaa. Yleensä tuolloin koulusta on lomaa joko pitkä viikonloppu tai jopa koko viikko.

Maalis-huhtikuussa on puolestaan Semana Santa, joka on kouluissa pitkä loma yleensä 10-11 päivää ja tästä syystä myös äärimmäisen suosittu loma-ajankohta.

Pääsäisloma on tärkeä erityisesti kotimaan matkailun kannalta sillä erityisesti silloin espanjalaiset lomailevat pääasiassa Espanjassa. Pääsiäisen aikaan ei ole mitään yhtä suosittua kohdetta vaan käytännössä kaikki kelpaa – jotkut suuntaavat rannikolle tai Kanarialle, jotkut taas kaupunkeihin, jotkut luontokohteisiin patikoimaan / muihin aktiviteetteihin, jotkut taas laskettelemaan, jotkut maaseutuhotelleihin ja jotkut puolestaan sukuloimaan.

Pääsiäisen aikaa seurataankin matkailualalla tarkasti sillä monet pitävät sitä mittarina siitä mitä kesä tuo tullessaan. Tänä vuonna Semana Santa rikkoi matkailuennätykset monin paikoin joten Espanjan kesästä odotetaan ennätyshyvää.

Espanjan taloushan on tällä hetkellä varsin hyvällä mallilla ja tämä näkyy myös matkailu- ja palvelualalla. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa matkustamiseen, ravintoloissa syömiseen ja erilaisiin palveluihin. Mutta myös ulkomaalaiset matkailijat ovat yhä innokkaammin halukkaita lomailemaan Espanjassa ja tämähän tukee mukavasti maan talouskasvua. Espanjan lentoliikenne jatkaa kasvamistaan ja tänä vuonna tullaan todennäköisesti saavuttamaan kaikkien aikojen matkustajennätys. Espanjan matkailulla menee nyt todella lujaa.

Pääsiäisen jälkeen katseet siirrettään vähitellen kohti kesää, joka virallisesti alkaa 21.kesäkuuta – samaan aikaan kun koululaisilla alkaa kesäloma. Siinä missä Suomessa juhannusta pidetään keskikesän juhlana niin täällä Espanjassa juhannus eli San Juan vasta aloittaa kesän.

Lomakausi ei varsinaisesti starttaa käyntiin vielä tuossa vaiheessa vaan yleensä vasta heinäkuun puolessa välissä tai loppupuolella. Suosituin kesälomakuukausi on perinteisesti ollut aina elokuu.

Sen huomaa erityisesti sisämaan kaupungeissa ja esim. täällä Madridissa kaupunki tyhjenee elokuun alussa kuin taikaiskusta – kaikki kynnelle kykenevät pakenevat kesän kuumuutta jonnekin muualle. Madrid ei siis ole varsinaisesti mikään suosittu kesämatkailukohde – täällä on silloin vähän turhan kuumaa ja kuivaa kun lämpötilat pyörivät 40 asteen tuntumassa ja kosteusprosentti on alle 10.

Itselle elokuu on kuitenkin yksi lempikuukausista Madridissa koska silloin täällä on vähän väkeä ja vähän matkailjoita eli paikoissa joissa yleensä on ruuhkaa ja jonoja niin elokuussa niihin pääsee jonottamatta. Mutta edes madridilaiset eivät yleensä halua lomiaan viettää täällä kaupungissa jos johonkin muuhun vain on mahdollisuus.

Lomillaan espanjalaiset haluavat matkustaa, etenkin kesäloma on sellainen ajanjakso jolloin valtaosa haluaa pois kotinurkista. Ihan sama minne mutta jonnekin. Ja ihan sama vaikka budjetti ei sitä reissaamista sallisi niin siitä huolimatta espanjalainen haluaa kesälomallaan reissuun, vaikka sitten lainarahalla. Lomansa kokonaan kotona viettää vain pieni vähemmistö.

Ja erityisesti kesälomalla espanjalaiset haluavat rannalle. Ja erityisesti espanjalaisia kiinnostavat Espanjan omat rantakohteet.

Suurin osa espanjalaisista viettää siis kesälomansa Espanjassa, melkeinpä 70 %. Tämä on tietysti ymmärrettävää koska maa on valtava ja tarjoaa taatusti mielenkiintoisia lomakohteita ihan kaikkeen makuun. Eli miksi lähteä kauemmas kun kotimaakin tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ja samalla pystyy vielä tukemaan oman maan taloutta.

Toki espanjalaiset tykkäävät matkustaa myös ulkomaille mutta iso osa ulkomaille suuntaavistakin matkustaa johonkin lähialueelle – Portugaliin, Italiaan, Ranskaan tai muihin Euroopan maihin. Toki nuoremmat sukupolvet matkustavat jo kauemmas mutta kaukomatkailu on kyllä edelleen vielä aika vähäistä espanjalaisten keskuudessa.

Toki fakta on kyllä se että matkustitpa minnepäin maailmaa tahansa niin aika todennäköisesti sieltä löytyy myös muita espanjalaisia – tämä on tullut näettyä ja koettua monenmonta kertaa eri puolilla maailmaa 🙂

Ulkomailla espanjalaisia lomailijoita kiinnostavat erityisesti kulttuurikohteet, ei niinkään rantakohteet. Rantalomia kun voi viettää paljon helpommin ja edullisemmin ihan täällä kotimaassa. Espanjalaisille tärkeintä matkustamisessa onkin uusiin paikkoihin ja kulttuureihin tutustuminen – lepo & rentoutuminen tulevat vasta kakkosena.

Vaikka espanjalaiset ovat muuten aika hetkessä eläjiä eli mañana-tyyppejä niin matkustettaessa asenne muuttuu – espanjalaisista kuoriutuu melkoisia suunnittelijoita ja suorittajia. Lomakohteeseen tutustutaan perusteellisesti etukäteen ja monet vierailukohteet myös varataan ajoissa koska elämyksiä ei haluta jättää kokematta. Espanjalaiset nimittäin harvemmin matkustavat samaan kohteeseen toista kertaa. Ei ole mitenkään harvinaista että espanjalaisella on valmiina melkeinpä minuuttiaikataulun lomareissulle jotta paikasta saadaan mahdollisimman paljon irti.

Espanjalaiset luottavat myös suosituksiin eli jos joku perheenjäsen, ystävä, tuttava, naapuri, työkaveri tai muu luotettava taho on suositellut jotain niin espanjalainen todennäköisesti tekee juuri samoin. Myös niitä omia valmiita aikatauluja ja omia suunnitelmia jaetaan hyvin mielellään eteenpäin.

Eksoottisempiin kaukokohteisiin espanjalaiset suuntaavat yhä mielummin valmismatkoilla. Myös Lappi on espanjalaisille sellainen kohde jonne moni suuntaa mielummin valmiiksi järjestetyn matkan mukana – lumi, jää ja arktiset olosuhteet ovat suurelle osalle espanjalaisia hyvinkin eksoottisia asioita.

Valmismatkoja suosivat myös eläkeläiset – onhan täällä eläkeläisille jopa oma ”matkatoimisto” Imserso, jota pyöritetään verovaroilla. Se tarjoaa edullisia valmismatkoja eläkeläisille ympäri Espanjaa ja nämä ovatkin äärimmäisen suosittuja.

Espanja on suosittu matkailumaa ja espanjalaiset ovat nykyään myös aktiivisia matkailjoita. Espanjalaisten matkustusinnokkuus on lisääntynyt merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana eikä tälle matkustusbuumille näy loppua ainakaan niin kauan kuin maan taloudella menee hyvin. Espanjalaiset tykkäävät nauttia elämästä ja elävät voimakkaasti tässä hetkessä eli rahaa ollaan valmiita käyttämään, myös matkustamiseen, sen sijaan että säästettäisiin huonojen hetkien varalle.

                                         

Muistan hyvin tunteet tasan viisi vuotta sitten kun vietimme aikaa koteihin suljettuina totaalisen lockdownin aikana. Silloin vahvistui tunne siitä että täältä on pakko päästä pois. Asuinpaikka alkoi ahdistamaan.

Toki tuntemuksia oli ollut aikaisemminkin mutta tuona erikoisena ajanjaksona ajatukset kasvoivat entisestään ja tuli selväksi se että Kanarialla en halua viettää loppuelämääni.

Aikaisemmin oli ärsyttänyt lähinnä mahdollisuuksien puute mutta lockdownin aikana korostui se fakta että Kanarialla eletään pienellä maaläntillä keskellä Atlanttia, kaukana kaikesta.

Ennen kaikkea kyllästyin kuitenkin siihen saarielämään. Sillä taitaa olla ihan englanninkielinen termikin, island fever. Klaustrofobinen tunne siitä että jumissa pienellä maaläntillä keskellä ei mitään.

Vaikka Kanarian saaret eivät ole mitään eksoottisia autiosaaria niin ne ovat kuitenkin melko pieniä saaria, esim. Gran Canarian läpimitta on vain 50 km ja saaren toiseen päähän ajaa reilussa tunnissa. Rajat tulevat nopeasti vastaan.

Saaret ovat myös kaukana ”kaikesta” eli manner-Espanjaan on n. 1400 km. Ja kaukana kaikista. Meillähän ei ollut sukua Kanarialla eli kaikki sukulaiset asuivat muualla – joko manner-Espanjassa tai Suomessa. Tämä lisäsi omalta osaltaan eristyneisyyden tunnetta juuri tuolloin pandemian aikana kun tiesi että on jumissa saarella eikä sieltä pääse kovinkaan helposti pois vaikka mitä tapahtuisi.

Jo ihan ns. normiaikoinakin lentäminen oli useasti aika säätämistä. Aika harvoin Kanarian ja mantereen väliset aikataulut täsmäsivät jatkolentojen kanssa eli aikaa kului turhaan välilaskuihin, yöpymisiin jne. Ja tietysti ylimääräiset välilaskut ja yöpymiset lisäävät aina myös kustannuksia. Tämä koski melkeinpä kaikkea matkustamista – menitpä melkeimpä minne tahansa niin aina piti kiertää manner-Espanjan kautta.

Ja ex-tempore reissaaminen ei todellakaan ole mitään helppoa koska lentoja on aina rajoitetusti ja välttämättä viime hetkellä ei ole enää tilaa tai liput ovat jo äärimmäisen kalliita.

Ehkä sellaiselle, joka tykkää vain olla paikoillaan eikä välitä reissaamisesta, ei tällaisellä asialla olisi mitään merkitystä. Mutta itse olen tavallaan vähän levoton sielu ja tarvitsen tasaisin väliajoin sitä että pääsee pois omista kuvioista ja rutiineista.

Ehkä se on seurausta siitä että 10 vuoden ajan tuli elettyä elämää jossa maa & asuinpaikka vaihtui joka 6 kk välein niin paikallaanolo ei ole sen jälkeen ollut itselle mitenkään itsestäänselvyys.

Myös vuodenaikojen puute alkoi väsyttämään. Kanarialla on aina joko lämmin, kuuma tai tosi kuuma. Ja siihenkin kulkaa kyllästyy. Ikuinen kesä ei ollut enää niin hauskaa.

Monihän pitää Kanarian saaria tietynlaisena paratiisina – elämä on leppoisaa, kelit ovat hyvät ympäri vuoden ja eläminen suht edullista. Periaatteessa puitteet ovat siis kohdillaan. Mutta kun rantoja ja aurinkoa on ollut tarjolla joka päivä 20 vuoden ajan niin niihinkin kyllästyy.

Kanarian saaret elävät matkailusta ja elämä pyörii matkailun ja siihen liittyvien palveluiden ympärillä. Tavallaan se oli tiettyyn pisteeseen asti ihan kivaa mutta siinä vaiheessa kun oma naapurusto alkoi muuttua airbnb-valtakunnaksi niin se ei enää ollutkaan ollenkaan mukavaa. Lomailijoita ei kiinnosta jos naapuri menee aamulla töihin vaan bileet voivat jatkua läpi yön koska he ovat lomalla.

Mielessä oli myös vahvasti se että halusin tyttärelleni toisenlaisen kasvuympäristön. Kanarian saaret eivät todellakaan ole Espanjan huippua koulutuksen suhteen ja myös työelämän mahdollisuudet ovat varsin rajatut. Valitettavasti tosiasia on myös se että monet ns. jämähtävät Kanarialle – sieltä on vaikea lähteä pois jos siellä on asunut koko elämänsä.

Listaa voisi vielä jatkaa monella eri tekijällä mutta eiköhän asia tullut jo selväksi – asuinpaikka alkoi ahdistamaan. Varmasti muutkin kokevat aika ajoin samanlaisia ajatuksia, etenkin jos on pidempään asunut jossakin sellaisella paikassa, joka ei ehkä ole se oma ”paratiisi”. Ja vaikka olisikin niin yleensä kaikissa paikoissa on aina ne omat hyvät ja huonot puolensa. 

Emme kuitenkaan tuolloin suunnitelleet muuttoa muualle koska elämä oli muuten mallillaan. Meillä oli myös ihana koti jossa viihdyimme todella hyvin vaikka itse asuinpaikka ei ehkä ollutkaan enää täysin mieluinen. Tavallaan myös tutusta ja turvallisesta irtautuminen on joskus vaikeaa.

Mutta loppujen lopuksi sattumalla, tai kohtalolla, oli sormensa pelissä ja alkoi tapahtumaan. Ilman mitään etukäteissuunnitelmia, olimme parissa päivässä myyneet kotimme (ilman että olimme edes suunnitelleet sen myymistä) ja puoliso oli saanut tehtyä työkaverinsa kanssa ”vaihtokaupat” työpaikoista – kollega Madridista halusi muuttaa takaisin Kanarialle joten he vaihtoivat paikkoja keskenään.

Asiat ratkesivat kuin itsestään ja asuinpaikka meni vaihtoon!

Noista tapahtumista on nyt tarkalleen kolme vuotta ja kertaakaan ei ole harmittanut. Nyt tuntuu hyvältä olla täällä Madridissa. Puoliso on täältä kotoisin joten hän pääsi palaamaan ”kotiin”. Tyttärellä on nyt paremmat mahdollisuudet opiskelujen & työelämän suhteen. Itse taas sain sitä kaipaamaani vaihtelua – nyt on vuodenajat, vapautta liikkua ja enemmän aktiviteetteja & mahdollisuuksia.

Mantereelle muutto toi elämään aivan uudenlaista vapautta. Jos kotinurkat alkavat ahdistamaan niin aina voi ottaa vaikka auton alle ja suunnata kohti uusia maisemia.

Onneksi emme ole puita eli meitä ei ole välttämättä tarkoitettu olemaan samassa paikassa koko elämää. Jos ei ole tyytyväinen niin silloin pitää tehdä muutoksia. Täällä ollaan kuitenkin vain yhden kerran ja siitä ajasta pitää nauttia. Tai toisaalta, jos on jossain paikassa hyvä olla ja se tuntuu kodilta niin silloin se on ehkä se paikka mihin kannattaa juurtua.

Tulemmeko sitten asumaan täällä loppuelämämme? Tuskinpa. Tällä hetkellä on hyvä olla mutta varmasti jossain vaiheessa kuviot tulevat taas muuttumaan 🙂