Tekijä: miiajunell

Kesän viimeinen reissumme suuntautui New Yorkiin, joka valikoitui reissukohteeksi tyttären toiveesta ja myös puoliso halusi päästä verestämään muistoja kaupungista. Itselleni New York ei ole koskaan ollut sellainen paikka joka kauheasti houkuttelisi mutta olihan se mahtavaa nähdä kerran elämässä. Kaupunki oli ehdottomasti positiivinen yllätys.

Etukäteen oli tiedossa että kaupunki on kaikin puolin kallis paikka vierailla ja kaiken lisäksi kesällä lentojen ja hotellien hinnat ovat vielä entistä korkeammat. Mutta elokuu oli meille ainoa mahdollinen vaihtoehto koska lomailu koulun lomien ulkopuolella on lähes mahdoton ajatus. Mutta halusimme kuitenkin reissata järkevällä budjetilla, joten yritimme minimoida kuluja reissun aikana – menemättä kuitenkaan mihinkään äärimäisyyksiin. Eli on asioita, joissa voi säästä ja sitten asioita, joissa ei kannata säästää. Etenkin kun reissaa lapsen kanssa.

Olimme reissussa periaatteessa 7 päivää mutta näistä kaksi päivää meni käytännössä matkustamiseen eli perillä olimme vain 5 päivää. Se oli kuitenkin ihan riittävästi kaiken tärkeimmän näkemiseen. Toki New Yorkissa on niin paljon nähtävää ja koettavaa että siellä saisi vietettyä vaikka miten paljon aikaa mutta tuossakin ajassa ehtii nähdä ihan riittävästi.

Lensimme Barcelonasta Iberian halpalentoyhtiö Levelillä sillä heillä oli kaikista edullisimmat lennot. Jos olisimme lentäneet Madridista, olisivat lennot maksaneet 300 euroa enemmän henkilöä kohden. Ajoimme siis omalla autolla Barcelonaan ja tämä taas mahdollisti sen, että reissun jälkeen pystyimme jatkamaan lomailua rannikolla. Halusimme nimittäin viettää viimeiset lomapäivät rannalla ja näin jet lagista toipuminenkin sujui mukavammin.

Lennoista maksoimme istumapaikka-varauksilla 640 euroa / hlö, joista osan kuittasimme Iberian Avios-pisteillä eli loppujen lopuksi maksoimme lennoista n. 450 euroa / hlö. Halvemmalla ei tähän vuoden aikaan pysty lentämään mutta low season-aikana lentoja saisi toki paljon edullisemmin.

Istumapaikat varasimme etukäteen koska tiesimme että lento on low cost-yhtiöllä eli istuimapaikat ahtaita ja jalkatilaa minimaalisesti. Ja näin todellakin oli. Jostain syystä menomatkalla varaamamme paikat oli kuitenkin annettu jollekin toiselle ja jouduimme istumaan normaaleille paikoille. Mutta tämä ei ollut niin paha juttu koska lennon aikana ei ollut tarkoitus nukkua tai levätä. Sen sijaan paluumatkalla lensimme läpi yön ja onneksi silloin saimme meille varatut XL-paikat.

Lento kesti n. 7.5 tuntia suuntaansa ja lennot menivät itse asiassa melko joutuisasti.

Matkalippuun sisältyi pelkkä käsimatkalaukku ja se oli ihan riittävä tuollaiselle reissulle. Muutama vaate jäi jopa käyttämättä. Tärkein matkatavara on tietysti hyvät kengät sillä New Yorkissa tulee käveltyä paljon. Todella paljon. Itse vedin käytännössä koko viikon Converseilla, jotka ovat itselle parhaat mahdolliset reissukengät. Muita kenkiä en edes ottanut mukaan.

Tähän vuodenaikaan sää oli mukavan lämmin mutta ei kuitenkaan enää liian kuuma. Pärjäsimme siis käytännössä ihan kesävaatteilla koko reissun ja iltoja varten oli sitten neuletakki tarvittaessa.

Perille saavuille klo 23 aikaan eli 05 Espanjan aikaan. Emme nukkuneet lennolla ollenkaan koska halusimme siirtyä mahdollisimman nopeasti paikalliseen aikaan. Olimme varanneet kuljetuksen hotellille etukäteen booking.com kautta koska yöllinen seikkailu metrolla ei houkutellut. Ja tuo tuli halvemmaksi kuin normaali taksi. Maksoimme menopaluu-kuljetuksesta yhteensä 100 euroa eli hinta oli varsin kohtuullinen ja ehdottomasti asia, josta emme halunneet säästää. Toki junalla/metrolla olisi päässyt ehkä vähän edullisemmin mutta säästö olisi ollut todella pieni vaivaan nähden.

Kuljetus toimi täydellisesti – saimme etukäteen tiedon kuljettajasta, auton rekisterinumeron ja tarkemmat ohjeet noutopaikasta ja kun saavuimme niin saimme vielä viestin kuljettajalta. Myös paluumatkalla homma hoitui juuri kuten oli sovittu.

Maahantulomuodollisuudetkin menivät varsin sutjakkaasti vaikka samaan aikaan saapui useampia lentoja mutta taisimme odottaa passintarkastusjonossa ehkä 10-15 minuuttia. Koko homma oli ohi nopeasti, muutama tarkentava kysymys poliisilta + sormenjälkien&valokuvien otto ja koko homma oli ohitse n. 5 minuutissa. Etukäteen olimme tehneet jo ESTA-maahantuloilmoituksen – ilman sitä ei taitaisi sinne olla mitään asiaa.

Hotellin olimme varanneet myös booking.com sivuston kautta. Alunperin meillä oli useampia varauksia koska emme olleet ihan varmoja, että missä haluamme yöpyä. Tiedossa kun oli että kaikki on kallista ja todennäköisesti hotelli ei missään nimessä ole rahansa arvoinen. Kuulimme melkoisia tarinoita ja kauhukertomuksia etukäteen.

Loppujen lopuksi päädyimme Hilton-ketjun Home2Suites by Hilton New York Times Square-hotelliin. Maksoimme meidän 3 hengen huoneesta 1200 euroa viideltä yöltä, sisältäen verot ja kaikki mahdolliset lisämaksut. Kallista oli mutta onneksi emme tällä kertaa joutuneet pettymään. Etukäteen tuli luettua paljon negatiivista palautetta (ei pelkästään tuosta hotellista vaan yleisesti lähes kaikista) mutta meillä ei kyllä ole hotellista juurikaan negatiivista sanottavaa. Hotelli ei ollut halpa mutta ei myöskään kalleimmasta päästä.

Halusimme ehdottomasti hotellin mahdollisimman keskeisellä sijainnilla koska loma oli lyhyt ja halusimme ottaa siitä kaiken irti. Tiesimme myös, että lapsen kanssa reissatessa pitää huomioida lepo eli halusimme päästä välillä hotelliin lepäämään. Tästä syystä sijainti keskustassa eli Times Squarella oli ihan ehdoton. Näin pääsimme aamun ja illan välissä hotellille lepäämään hetkeksi ja vältyimme turhilta metromatkoilta.

Huoneet olivat melko pienet, kuten New Yorkissa lähes aina, mutta tilaa oli kuitenkin ihan riittävästi – ainakin meille. Toki jos mukana olisi ollut kolme isoa matkalaukkua niin silloin olisi varmasti ollut enemmän sumplimista. Tykkäsimme myös siitä että huoneessa oli ns. minikeittiö eli jääkaappi, mikro, kahvinkeitin ja astiat. Tämä mahdollisti sen että pystyimme tarvittaessa myös syömään huoneessa. Parisänky oli erittäin hyvä, lisävuode ehkä aavistuksen ohut mutta tytär ei kyllä valittanut edes siitä.

Huonehintaan sisältyi aamiainen, mikä on New Yorkissa aika harvinaista, mutta olimme etukäteen lukeneet että aamiainen on aika kaaos eli tilaa on aivan liian vähän, ihmisiä paljon ja kaikki samaan aikaan. Tästä huolimatta selvisimme joka aamu max. 10 minuutin jonottamisella. Hotellin aamupala säästi lomakassaa sillä kahviloissa aamupalan nauttiminen olisi maksanut melkoisesti – jo pelkkä kahvi maksoi helposti 4-5 dollaria.

Olimme myös kuulleet että monissa hotelleissa on paljon ongelmia hissien kanssa eli väkeä on paljon ja hissejä vähän joten ruuhka-aikaan voi pahimmillaan hissiä joutua odottamaan jopa 10-15 minuuttia. Tästä syystä pyysimme etukäteen huoneen alimmista kerroksista ja saimmekin kerroksesta 6 – yhteensä kerroksia hotellissa oli 34. Näin pystyisimme tarvittaessa käyttämään portaita emmekä menettäisi kallista loma-aikaa hissin odottamiseen. Loppuen lopuksi portaita pitkin menimme koko loman aikana vain muutaman kerran. Tässä hotellissa kun ei ollut mitään erityisiä näkymiä mistään kerroksesta joten sen puolesta oli ihan sama että missä kerroksessa huone on.

Hotellin vierestä kulki useita metrolinjoja eli liikkuminen oli helppoa eri puolille kaupunkia. Etukäteen meitä varoiteltiin että New Yorkin metroa olisi hieman hankalaa käyttää mutta meillä ei kyllä ollut mitään ongelmia. Me käytimme kertalippuja, jotka maksoivat n. 3 dollaria – myynnissä ei ole mitään päivälippuja, joilla olisi voinut käyttää rajattomasti metroa päivän aikana.

Metrolla ajelimme lähinnä viimeisinä päivinä jolloin ohjelmassa oli vierailut Manhattanin keski- ja eteläosiin. Muuten liikuimme kävellen.

Google mapsin avulla kulkeminen kaupungilla oli todella vaivatonta. Meillä ei ollut ongelmaa puhelimen roamingin kanssa sillä olimme hankkineet etukäteen e.sim-kortit kaikkien puhelimiin ja niiden avulla meillä oli rajaton data käytössä. Me hankimme Holafly-yhtiön kortit ja ne maksoivat 23 euroa kappale (6 päivää). Korttien aktivoiminen kävi näppärästi ja näin meillä oli data käytössä heti kun saavuimme perille.

Ilman noita e.sim -kortteja olisi puhelimen käyttö tullut aivan liian kalliiksi.

Päivät ja vierailukohteet olimme jakaneet seuraavasti:

1.päivä: Times Square ja sen lähellä olevat alueet sekä nähtävyydet kuten Rockefeller Center ja Grand Central Terminal-keskusasema. Illalla teimme 2 tunnin risteilyn auringonlaskun aikaan, jonka aikana näimme Brooklyn Bridge-sillan, Manhattanin silhuetin joelta käsin sekä Vapauden patsaan. Palasimmme takaisin pimeällä joten pääsimme myös ihailemaan kaupungin valoja pimeään aikaan.

Ehdottomasti suositeltava juttu ja hintansa arvoinen (51 USD). Näitä risteilyjä järjestää kai useampi firma mutta me menimme Circle Line-firman paatilla. Liput varasimme vasta samana päivänä mutta laiva oli kuitenkin loppuunmyyty eli satamasta ei välttämättä saa enää lippuja. Ja laivalla kannattaa ollaa ajoissa paikalla sillä parhaat paikat oli varattu jo 1.5 tuntia ennen laivan lähtöä.

2.päivä: Friends experience ja Friends-sarjan ”talo” ulkopäin ja illalla kiertelyä kaupungilla

Friends-experience on paikka, jossa pääsee vierailemaan Friends-sarjan kulisseissa eli ikään kuin uudelleen rakennetut lavasteet. Itse sarjaa ei siis kuvattu tuolla vaan paikka on rakennettu myöhemmin.

Liput maksoivat peräti 45 USD, mikä on mielestäni aika paljon tuosta kokemuksesta. Itse en välttämättä olisi tuonne mennyt, ainakaan tuolla hinnalla, mutta tytär kovasti halusi tuonne päästä sillä hän on ollut sarjan fani jo pitkään ja nähnyt kaikki tuotantokaudet moneen kertaan.

Nämäkin liput varasimme vasta samana päivänä eikä paikalla ollut minkäänlaista ruuhkaa. Kierros kesti reilun tunnin ja kulisseissa sai kierrellä ihan vapaasti. Omalla kameralla sai myös ottaa ihan vapaasti kuvia mutta tarjolla oli myös henkilökunnan ottamat valokuvat, joista tietysti velotettiin erikseen. Henkilökunta kuitenkin otti maksutta myös kuvia jokaisen omalla kameralla / puhelimella.

Kun kulissit oli nähty niin suuntasimme vielä toiselle puolelle kaupunkia, josta löytyy Friendsien ”kotitalo” eli se talo, joka näkyy myös sarjassa. Siellä ei pääse sisällä käymään mutta olihan se hauska käydä katsomassa.

Illan tosiaan vietimme Times Squaren alueella kierrellen shoppaillen. Tytär löysi yhden puseron, puoliso osti Targetista t-paidan ja itselleni löysin kengät. Tuli tarpeeseen sillä olen nyt vetänyt pari vuotta kesät-talvet yksillä ainoilla Converseilla koska mitään muita yhtä mukavia ja käytännöllisiä kenkiä ei ole tullut aikaisemmin vastaan. Mutta näitä tulee varmasti käytettyä paljon.

Times Square illalla on tietysti asia, joka pitää ehdottomasti New Yorkissa kokea. Lukuisat värikkäät LED-taulut, hälinä & ihmispaljous, tunnelma – kaikkea vähän liikaa. Parasta onkin jos pääsee istumaan alas ja seuraamaan tuota hälinää ihan rauhassa.

3.päivä: Central Park-puisto ja illalla Summit One Vanderbilt-näköalapaikka

Halusimme nauttia Central Parkin tunnelmasta ”paikalliseen” tapaan ja mikä paras tapa kuin suunnata puistoon sunnuntaina. Koska puisto on valtava ja kävellen siellä ei ehdi nähdä kuin murto-osan niin vuokrasimme polkupyörät puiston kiertämistä varten. Niistä maksoimme 20 USD / pyörä.

Koska pyörät oli meillä käytössä neljän tunnin ajan niin ehdimme pyöräillä ihan rauhassa ja välillä pysähdyimme puiden varjoon lepäilemään ja nauttimaan tunnelmasta. Eväitä emme kuitenkaan ottaneet mukaan eli piknik jäi tällä kertaa tekemättä.

Illalla suuntasimme yhteen reissun kohokohdista eli Summit One Vanderbilt-näköalapaikalle. Liput olimme varanneet jo useita päiviä ennakkoon koska paikka on erittäin suosittu ja halusimme päästä sinne nimenomaan auringonlaskun aikaan. Näin näkisimme maisemat sekä päivänvalossa että yövalaistuksessa. Tuo ajankohta on tietysti kaikista suosituin joten liput myydään ajoissa ja lisäksi auringonlaskun aikaan pitää maksaa 10 USD:n lisämaksu. Maksoimme siis lipuista 53 USD / henkilö mutta tuo oli ehdottomasti hintansa arvoinen vierailu.

New Yorkissahan on monta erilaista näköalapaikkaa ja tämä taitaa olla niistä kaikista kallein. Mutta ainakin me tykkäsimme valtavasti – näköalat olivat huikeat. Moni New Yorkin kävijä käy useammassa näköalapaikassa mutta itse koen että yksi on kyllä ihan riittävästi sillä maisemat ovat loppujen lopuksi melko samat kaikista.

Ja paikalle kannattaa ehdottomasti suunnata juuri auringonlaskun aikaan sillä on upeaa nähdä kaupunki ensin päivänvalossa ja sitten nähdä miten pimeän myötä valot syttyvät vähitellen joka puolella.

Ylhäällä vietimme yhteensä 2.5 tuntia eikä aika käynyt todellakaan yhtään pitkäksi.

4.päivä: Päivän vietimme Manhattin eteläosassa eli kävimme Wall Streetillä, Brooklyn Bridge-sillalla sekä China Townissa ja Little Italyn kaupungiosissa. Ohjelmassa oli vain kävelyä ympäriinsä paikkoja katsellen ja elämänmenoa ihmetellen.

Iltapäivän vietimme puolestaan Greenwich Villagen alueella koska halusimme nähdä myös perinteisten nähtävyyksien ulkopuolista, vähän aidompaa elämää. Tykkäsimme kovasti.

Yksi pakollinen vierailu toki osui myös tuolle alueelle eli Crumbl-cookies shop. Yksi tyttären toiveista tälle reissulle. Näistä crumbl cookies-kekseistä on tullut varsin suosittu ilmiö sosiaalisen median myötä ja tämän kyllä huomasi sillä pieneen myymälään oli tunkua ja paluumatkalla takaisin Espanjaan bongasimme ainakin 15 kyseisen firman keksilaatikkoa matkustajilta.

Me ostimme neljän keksin setin, joka maksoi 19 USD. Melko kalliita mutta tyttärelle tämä oli pitkäaikainen haave.

Ja illalla tietysti vielä hengailua keskustassa, olihan kyseessä viimeinen iltamme New Yorkissa. Edes pieni sadekuuro ei lannistanut fiilistä. Tuo oli itse asiassa ainoa sadekuuro, joka osui meidän reissulle ja sekin kesti max. 20 minuuttia.

Viimeiselle päivällä emme olleet tehneet mitään suunnitelmia ja tämä oli ehkä pieni virhe. Olisi pitänyt etukäteen keksiä jotain ohjelmaa sillä meillä oli käytännössä vielä koko päivä käytössä sillä lento lähti takaisin vasta klo 23:30 ja kuljetuskin kentälle vasta klo 19:30 aikaan.

Mutta menihän se päivä ihan vain fiilistellessä kaupungilla. Tytär halusi vielä uudestaan FAO Schwarzin lelukauppaan, jossa olimme käyneet jo ensimmäisenä päivänä. Tämä huikea lelukauppa on kyllä paikka jossa saa ajan kulumaan sillä paikalla on aina lukuisia työntekijöitä esittelemässä leluja, tekemässä taikatemppuja jne. Ostoksia emme kuitenkaan tällä kertaa tehneet.

Kävimme myös testaamassa perinteisen New Yorkilaisen juustokakun (10 USD / pala) mutta makuelämys ei ollut kyllä mitenkään vaikuttava. Ja totta kai kävimme myös Times Squaren kuuluisassa M&M-myymälässä, josta ostimme vähän eri värisiä karkkeja mukaan. Ja nautimme vielä viimeiset pehmiset. On muuten parasta pehmistä jota olen elämässäni syönyt ja makuina löytyi perinteisten suklaan ja vaniljan lisäksi mm. minttu sekä kurpitsa-juustokakku.

Paluulento lähti paikallista aikaa 23:30, lentokentällä olimme jo hyvissä ajoin (3 tuntia aikaisemmin) mutta niin lähtöselvitys kuin turvatarkastuskin sujuivat sutjakkaasti ja ilman suurempaa odotusta. Tarkoitus oli syödä jotain illallista kentällä ennen koneen lähtöä mutta ruokapaikat olivatkin mennet kiinni jo klo 21 eli jouduimme tyytymään ylihintaisiin sämpylöihin. Mutta halusimme kuitenkin syödä jotain ennen koneen lähtöä jotta pääsisimme heti nukkumaan. Olihan kello jo siinä vaiheessa 05:30 Espanjan aikaa ja halusimme päästä taas mahdollisimman nopeasti kiinni paikalliseen aikaan. Espanjaan laskeuduimme 7.5 tunnin lennon jälkeen n. klo 13.

Hyppäsimme autoon ja matka jatkui rannikkoa pitkin kohti Valenciaa, jossa oli tarkoitus levätä ja palautua viimeiset lomapäivät.

Ehdimme kuitenkin lomailla vain 2.5 päivää kunnes jouduimme palaamaan takaisin Madridiin sillä puolison isä oli joutunut sairalaan. Loma sai siis vähän ikävän ja äkkinäisen päätöksen mutta onneksi ei ollutkaan mitään vakavampaa ja ”abuelo” on päässyt jo sairaalasta takaisin hoitokotiin.

Mutta tuo parikin päivää teki ihan hyvää ja sen avulla toivuimme nopeasti jetlagista ja saimme huuhdeltua reissuväsymyksen Välimeren aaltoihin. Oli muuten todella lämmintä vettä, peräti 27 astetta!

Reissu oli siis kaikin puolin onnistunut. Itselläni ei ollut etukäteen kauheasti intoa koko reissuun koska lomailu miljoonakaupungissa ei ehkä ollut se jota olisin tällä hetkellä kaivannut. Nyt kun asumme itsekin suurkaupungissa niin kaupunkiloma ei välttämättä ole se houkuttelevin vaihtoehto. Mutta onneksi tuli lähdettyä sillä reissu oli kyllä kaiken arvoinen.

Myös tytär nautti reissusta valtavasti vaikka jokapäiväinen kävely alkoikin hänellä vähän tuntua jaloissa parin päivän maratonien jälkeen. Mutta kertaakaan ei valittanut mistään asiasta koko reissun aikana. Ei vaikka jouduttiin odottelemaan, jonottamaan, oli lämmintä & hiostavaa, piti kävellä, oli paljon ihmisiä & ruuhkaa, ruoka-ajat venyivät ja lounaalle päästiin monesti vasta klo 15-16 aikaan, yöunet jäivät vähiin jne.

Lomat on nyt tämän kesän osalta lähes lompsittu ja ylihuomenna on sitten paluu arkeen kun koulu taas alkaa. Nyt on akut ladattu ja kesästä nautittu täysillä.

Viikko sitten palasimme Malagan minilomalta takaisin Madridiin ja nyt olemme taas palanneet takaisin kotiin, tällä kertaa pohjoisesta eli Galiciasta. Tytär lähti sinne heti Malagasta saapumisen jälkeen seuraavana päivänä ja itse ajelin sinne kolme päivää myöhemmin. Nämä minireissut tuovat kyllä ihanaa vaihtelua tähän kuumaan Madridin kesään!

Tytär lähti reissuun setänsä, tämän puolison ja serkkupoikansa kanssa jo perjantaina, itse ajelin paikalle maaanantaina. Ja eilen torstaina ajelimme tyttären kanssa takaisin kotiin. Muu porukka jäi vielä jatkamaan lomailua. Ja pitämään seuraa abuelalle, isoäidille. Puolison äiti viettää siis tuolla pohjoisessa aina kesäkuukaudet koska ilmasto on siellä huomattavasti miellyttävämpi ja koska siellä pääsee uimaan.

Puolison perheellä on siis kakkoskoti pienessä O Vicedon kylässä eli saamme majoittua siellä aina ilmaiseksi. Tosin eipä tuossa kylässä ole edes hotelleja, pari pientä pensionaattia ja muutamia airbnb-asuntoja. Sikäli mahtava juttu että se pitää suurimmat ihmismäärät poissa näiltä seuduilta.

Meidän ”kylä” on siis pieni, alle 2000 asukkaan, merenrantakylä ja se sijaitsee käytännössä Espanjan pohjoisimmassa kolkassa. Matkaa täältä Madridista on 633 km ja ajomatkaan menee parin tauon kanssa n. 7 tuntia. Ihan siedettävä yhden päivän ajomatka siis.

Vaikka kylä on asukasmäärältää pieni niin se tuntuu kyllä kokoaan suuremmalta, ainakin näin kesällä. Kylä on nimittäin houkutellut ns. kakkoskotiasukkaita sinne asumaan jo pitkän aikaan eli aina kesäisin väkeä saapuu muilta Espanjan alueilta kesää viettämään. Aikaisemmin lomailijat olivat pääasiassa eläkeläisiä mutta viimeisten viiden vuoden aikana on meno muuttunut paljon ja nykyään on valtavasti nuoria aikuisia pienten lasten kera sekä myös ihan nuorisoa. Ilmeisesti aikoinaan saapuneiden kesäasukkaiden jälkipolvea, kuten mekin.

Kylästä löytyy kaikki peruspalvelut – on pieni terveysasema, pari ruokakauppaa, apteekki, kolme ravintolaa, pari baaria, fysioterapeutin vastaanotto, lanka-ja kangaskauppa, pari parturia, kauneushoitola, kirjakauppa jne. Ja isompi kaupunki on 15 min ajomatkan päässä jos tarvitsee jotain mitä ei kylästä löydy.

Puolison perhe osti asunnon jo yli 20 vuotta sitten ja se sijaitsee upealla paikalla, aivan meren äärellä. Parvekkeelta on upeat näköalat! Asunto on pieni mutta kuitenkin riittävän kokoinen vaikka paikalla olisi enemmänkin väkeä. Alakerrassa on olohuone-ruokailutila, kaksi makuuhuonetta, pieni keittiö sekä kylpyhuone ja ylhäällä vielä pieni makuutila. Me majoittaudumme yleensä tuolla yläkerrassa koska siellä on vähän enemmän omaa rauhaa 😉

Mikä sitten houkuttelee meitä lomanviettoon tuonne pohjoiseen, pieneen ”tuppukylään”. No, ensinnäkin ilmasto.

Galiciassa ilmasto on kesällä hyvin miellyttävä – vähän kuin Suomen kesä. Välillä sataa, välillä paistaa. Harvemmin on kuitenkin kesällä mitään pidempiä sateita eikä kovinkaan kylmä mutta toisalta myös helteet ovat aika harvinaisia. Pääosin lämpötilat pysyvät päivisin 20-26 asteen välillä eli juuri täydellistä.

Tietysti myös vehreä luonto sekä upeat rannat, jotka ovat vaaleata hiekkaa. Vesi on todella puhdasta ja kirkasta sekä rantaa on sen verran paljon ettei ruuhkista tarvitse kärsiä kuten Välimerellä.

Toki merivesi on näillä seuduilla viileää, näin kesällä 19-21 asteista. Mutta tuo seikka pitääkin suurimman osan espanjalaisista pois näiltä seuduilta.

Parasta on kuitenkin elämäntyyli. Elämä tuolla kylässä on sellaista ihan rauhallista slowlife-elämää, ilman aikatauluja ja kiirettä. Herätään rauhassa, käydään rannalla tai ulkoillaan, syödään lounasta, levätään lounaan jälkeen kotona, käydään taas rannalla tai ulkoillaan, nautitaan auringonlaskun aikaan pienet aperitivit, syödään illallista ja mennään ajoissa nukkumaan. Mitään sen kummallisempaa ei tarvita. Joskus vähemmän on vain enemmän!

Olin perillä vain 2.5 päivää niin siitä huolimatta ehdin juuri sopivasti levätä, rentoutua ja ladata akkuja.

Ainoa ”pakollinen” aktiviteetti on meillä aina melonta eli vähintään kerran käymme laskemassa läheisen Rio Sor-joen, joka on nousuveden aikaan melottavissa. Aina yhtä mukava kokemus ja myös hyvää liikuntaa.

Jälkikäteen harmitti se että emme tällä kertaa lähteneet mukaan yömelonnalle sillä kuulimme viimeisenä päivänä että edellisinä öinä oli joka kerta ollut säihkyvää vettä eli tulirakkoa. Kyseessä on luonnonilmiö, joka on viime vuosina noussut todelliseksi megatrendiksi ja ihmiset tulevat Galiciaan sitä bongaamaan. Vedensäihky on ns. bioluminesenssin ilmenemismuoto vedessä jonka saavat aikaat tietyt levälajit. Näitä ei ole siis vedessä aina mutta aina välillä ne ilmestyvät ja kun yön pimeydessä uimari tai soutaja häiritsee niiden rauhaa ne lähettävät sinistävaloa. Kun levää on paljon, merenpinta suorastaa säteilee sinisenä.

Kerran aikaisemmin olemme yömelonnalla nähneet tuon ilmiön ja se oli aika huikea kokemus. Myös Malagan veneretkellä näimme niistä pilkahduksen. No, jospa sitten ensi kesänä…

Nyt olemme taas takaisin Madridissa sillä vuokraponia pitää liikuttaa ja tietysti valmistella seuraavaa reissua eli viikon päästä olemmekin sitten vähän toisenlaisissa maisemissa. Nyt hetki arkea ja sitten kohti uusia seikkailuja kun kesän viimeinen reissu odottaa.

Aloitimme kesän tänä vuonna lomailemalla Suomessa, jonne saavuimme kesäkuun 27.päivä ja samalla meille toivotettiin hyvää loppukesää. Siis mitä – kesähän oli vasta alkanut.

Ajallisesti kesä kuitenkin tarkoittaa hyvin eri asiaa Suomessa kuin täällä Espanjassa. Suomessa keskikesää vietetään jo juhannuksena, sen jälkeen heinäkuu on jo loppukesää ja nyt elokuussa Suomessa odotellaan jo syksyä. Sen sijaan täällä Espanjassa kesä alkaa vasta heinäkuussa ja jatkuu aina syykuun alkuun asti. Elokuu on perinteinen kesälomakuukausi ja silloin jopa Madrid hiljenee ja tyhjenee ihmisistä. Eli kesälomasesonki on täällä huipussaan.

Meillä on kesälomaa takana nyt 4.5 viikkoa ja jäljellä olisi vielä 3.5 viikkoa. Kouluthan täällä Espanjassa alkavat syyskuun alussa, tyttärellä 5.syyskuuta. Tavallaan tuntuu, että kesäloma on jo loppumaisillaan mutta tosiasiassa sitä on vielä ruhtinaallisesti jäljellä. Tosin aika menee aina nopeasti kun on mukavaa joten odotettavissa on että elokuu vierähtää ohitse nopeasti. Niinpä tästä elokuusta ja kesäloman loppuosasta pitää nauttia. Vielä on kesää jäljellä!

Meillä elokuu menee pitkälti reissatessa sillä kuun alussa kävimme jo minilomalla Malagassa ja sieltä kun saavuimme kotiin niin heti seuraavana päivänä tytär jatkoi setänsä ja serkkunsa kanssa toiselle puolelle Espanjaa eli pohjoisen Galiciaan lomailemaan. Puolison perheellä on siellä kesäasunto ja abuela eli isoäiti viettää siellä aina kesäkuukaudet paossa Madridin kuumuutta. Siellä sää on huomattavasti miellyttävämpi – vähän kuin Suomen kesä. Välillä paistaa, välillä sataa, välillä on viileämpiä päiviä ja välillä taas nautitaan helteestä.

Itse asiassa itsekin suuntaan sinne ensi viikolla muutamaksi päiväksi ja tulemme sitten tyttären kanssa yhdessä kotiin. Meillä on nimittäin elokuun lopussa vielä edessä kesän ”pääreissu” eli lähdemme käymään New Yorkissa.

Ja kun palaamme sieltä takaisin Espanjaan niin vietämme todennäköisesti vielä muutaman päivän rannikolla ennen kuin on aika palata takaisin arkeen ja Madridiin syyskuun alussa.

Kesä on siis mennyt ja tulee menemään pitkälti reissatessa. Toki osittain siitä syystä, että lomat ovat ainoa hetki jolloin tytär pystyy reissaamaan koska koulusta ei kauhean helpolla pysty olemaan pois muutamaa päivää lukuunottamatta. Eli pidemmät reissut on tehtävä koulun lomien aikana. Mutta tietysti osasyynä on se, että pidemmän päälle tämä Madridin kuumuus käy tylsäksi koska aktiviteetit pitää aina hoitaa aamulla sillä klo 11 jälkeen on jo liian kuuma eikä lämpö laske kuin vasta myöhään illalla. Eikä kauheasti silloinaan.

Mutta näin reissujen avulla kesä menee mukavasti. Ja syyskuun alussa palaamme sitten arkeen akut ladattuina ja reppu täynnä kesämuistoja.

Yksi syy miksi rakasta Madridissa asumista on se, että se sijaitsee logistisesti loistavalla paikalla keskellä Espanjaa eli täältä pääsee omalla autolla näppärästi mihin Iberian niemimaan kolkkaan tahansa. Ei tarvitse miettiä etukäteen että milloin lähtee tai tehdä muita etukäteissuunnitelmia, sen kun hyppää autoon ja lähtee ajamaan. Ihan parasta.

Ehdimme tyttären kanssa viettämään pari viikkoa täällä Madridin kuumuudessa kun tuli jo tunne, että nyt pitäisi päästä jonnekin muualle. Rikkoa rutiinit ja nostaa kytkintä. Mieli teki rannalle ja koska ruuhkainen Valencian rannikko ei houkutellut niin otimme suunnaksi Malagan. Sinnehän ajaa täältä Madridista 5.5 tunnissa.

Kaiken lisäksi puolison veli asuu siellä joten majoituskin oli tarjolla ihan ilmaiseksi.

Puolisokin sai sumplittua työvuoronsa niin että onnistui neljä vapaapäivää putkeen joten hän pääsi myös mukaan reissuun. Lopulta mukaan liittyi myös puolison veljenpoika eli tyttären serkku sekä puolison nuorempi veli eli koko ryhmärämä oli kasassa!

Reissu oli lyhyt mutta sitäkin antoisampi. Ehdimme käymään rannalle, veneilemässä, Malagan keskustassa, grillata, uida altaalla, urheilla sekä tietysti viettää laatuaikaa yhdessä. Juuri sopivan rentoa menoa.

Itse nautin eniten aamuisista treeneista rannalla auringonnousun aikaan, päivästä merellä purjeveneellä sekä yöunneista altaalla ennen nukkumaanmenoa. Ja oli ihanaa nähdä miten puoliso sai viettää laatuaikaa veljiensä kanssa ja tytär serkkunsa kanssa. Serkkupoika on kolme vuotta vanhempi mutta he tulevat loistavasti toimeen.

Sää Malagassa tietysti suosi – kuten aina näin kesällä. Oli lämmintä ja aurinkoista mutta kuitenkin lähes 10 astetta viileämää kuin Madridissa. Mutta jälleen tuli kyllä todistettua se, että vaikka meri on tärkeä elementti niin emme ole kyllä ollenkaan rantaihmisiä 😉 Ekana päivänä oli heti pakko päästä rannalle mutta jaksoimme tasan 1.5 tuntia ja se olikin reissun ainoa hetki kun olimme rannalla. On vain liian kuumaa, liian hiekkaista, liian suolaista vettä (eikä Välimeren puhtauskaan kauheasti houkuttele uimaan) ja liian äänekästä. Jep. Espanjalaisethan käytännössä asuvat koko kesän rannalla jonne tullaan koko suvun voimin ja sinne leiriydytään aina koko päiväksi niin että mukana on aurinkovarjot ja -katokset, aurinkotuolit, kylmälaukut täynnä ruokaa & juomaa koko päiväksi, kaikenlaiset vesilelu-härpäkkeet, musiikkilaitteet jne. Ja kun espanjalaisista on kyse niin sitä meteliä riittää…

Puolison veljen purjeveneellä merellä, kaukana metelistä ja ruuhkista, oli paljon parempi ja rentouttavampi vaihtoehto!

Vaikka elämä rannikolla onkin tavallaan mahtavaa niin toistaiseksi ainakaan en olisi valmis sinne muuttamaan. Kanariallehan ei ole ikävä ollenkaan mutta ehkäpä sitten jossain vaiheessa voisi olla kivaa taas asua rannikolla. Vaikka sitten 15 vuoden päästä kun puolisolla koittaa eläkevuodet.

Jokaisessa maassa on varmasti paljon sellaisia ruokaerikoisuuksia tai ruokailuun liittyviä outouksia, jotka saavat ulkomaalaisen pudistelemaan päätä ja ihmettelemään. Suomessa hämmästyttää erikoiset ruoka-ajat, alkoholiin myyntiin liittyvät erikoisuudet (kellonajat, Alko ja viinin myynti senttilitroina eikä laseittain), aikuisten maidonkäyttö ruoka- ja janojuomana ja itsepalvelukulttuuri. Sekä suomalainen aamupala, jossa leivän päälle laitetaan levitteen lisäksi kaikenlaisia leikkeileitä sekä kurkkua 🙂

Toki näitä kummallisuuksia löytyy myös täältä Espanjasta – siis asioita, jotka ovat espanjalaisille normaaleita ja arkipäiväisiä mutta saavat ulkomaalaiset ihmittelemään ja päivittelemään. Vai miltä kuulostaa esim. lasi olutta aamiaisen kera?

Tässäpä muutamia espanjalaisia ruokakulttuuriin liittyviä kummallisuuksia.

1. reunaton leipä
Tämä on ollut ikuinen ulkomaalaisten ystävien, tuttavien ja sukulaisten ihmettelyn aihe. Miksi ihmeessä pitää tehdä leipää, josta reunat on leikattu pois? Täällä tosiaan myydään reunatonta paahtoleipää, sin corteza, koska monet espanjalaiset haluavat toastit ja sandwichit näin.

2. sandwich / bocadillo vegetal
Tyypillinen näky espanjalaisen kahvilan ruokalistalla on sandwich / bocadillo vegetal eli suomennettuna kasvisleipä / sämpylä.

Muuten hyvä idea, onhan nykypäivänä paljon kasvisruokavaliota noudattavia mutta tämä kasvisleipä joka ei olekaan ihan pelkkä kasvisleipä kuten voisi nimen perusteella kuvitella. Jos leivän sanotaan olevan vegetal niin ehkpä sen pitäisi sisältää vain kasviksia ja sopisi kasvissyöjille. Mutta täälläpä näihin leipiin saatetaan laittaa a) tavallista majoneesia b)kananmunaa c)tonnikalaa d)todennäköisesti kaikkia näitä edellisiä.

3. kofeiiniton kahvi
Monelle suomalaiselle on käsittämätön ajatus, että joku juo kofeiinitonta kahvia. Eikös sitä kahvia juoda juuri sen kofeiinin takia?

No, täällä Espanjassa todellakin juodaan kofeiinitonta kahvia ja melko paljon. Sitä saa ihan tasan varmasti joka ikisestä kahvilasta, baarista ja ravintolasta. Sitä on syytä myös olla aina kotona sillä ystävät & tuttavat varmasti sellaista kyselevät. 

4. segundo desayuno eli toinen aamiainen
Siinä missä suomalainen syö aamulla täyttävän aamiaisen niin monelle espanjalaiselle aamun ensimmäinen ateria on yleensä kevyt: kahvi ja ehkä sen kera jotain pientä makeaa. Jos sitäkään. 

Vasta myöhemmin, joskus klo 10-11 aikaan, syödään ns. segundo desayuno eli toinen aamiainen, jota varten mennään esim. työpaikoilta lähimpään kahvilaan. Silloin syödään jotain täyttävämpää esim. sämpylä, viipale perunamunakasta tmv. jotta jaksaa iltapäivän lounasaikaan asti. Ja monet huuhtelevat sämpylänsä alas oluella.

5. ruoka-ajat
Espanjalaiset ruoka-ajat poikkeavat melkoisesti pohjoisemman Euroopan aikatauluista. Aamiaista syödään myöhään, lounasta syödään myöhään ja illallista vielä myöhempään.

Kun espanjalainen nauttii aamuapalaa niin monissa maissa syödään jo lounasta. Ja kun espanjalaiset syövät lounasta niin toisissa maissa syödään jo päivän toista lämmintä ateriaa. Ja kun vihdoin täällä syödään illallista niin pohjoisemmassa mennään jo nukkumaan 🙂

Espanjalaiset syövät lounasta vasta myöhään iltapäivällä eli yleensä klo 14-16 välissä. Tämä koskee kaiken ikäisiä, ei pelkästään aikuisia ja kouluissakin ruokailu on vasta tuohon aikaan. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, että illallista nautitaan vastaavasti myöhemmin eli joskus klo 20-22. Viikonloppuisin illallinen saattaa venyä myöhemään, jopa lapsiperheissä. Ja kesällä illallista syödään vielä myöhempään.

Turistialueita lukuunottamatta ravintolat noudattavat myös näitä aikatauluja eli suomalaiseen lounasaikaan klo 11 tai päivällisaikaan klo 17 on turha koputella paikallisten ravintoloiden ovia. Ravintoloissa tarjoillaan lounasta yleensä klo 13/13.30 alkaen ja keittiöt ovat auki n. klo 16 asti. Sen jälkeen on tauko ja ravintolat avaavat ovensa illallista varten yleensä n. klo 19.30

6. monen tunnin lounastauko
Monilla työpaikoilla työpäivän katkaisee jopa useamman tunnin kestävä lounastauko.Myös monet pienet kaupat sulkevat ovensa siestan ajaksi eli silloin lähdetään sitten lounaalle. Jos koti on kauempana niin lounas syödään yleensä jossain ravintolassa. Tätä varten monet ravintolat tarjoavatkin lounasaikaan menu del dian eli päivän aterian, joka sisältää alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan ja usein myös juomat. Näin saa ihan mukavasti pitkän lounastauon kulutettua. Työpaikan yhteinen lounastauko on sosiaalinen hetki, joka vietetään työkavereiden kanssa syöden ja seurustellen.

6. ensin jälkkäri ja kahvi vasta viimeiseksi
Suomalaisilla on ainakin tapana se, että jälkiruoka halutaan nauttia kahvin kera. Mutta täällä Espanjassa jos tilaat jälkiruoan + kahvin niin yleensä tarjoilija tuo sinulle ensiksi pelkän jälkiruoan. Kahvi nautitaan vastan aterian päätteeksi, ei jälkiruoan kera.

7. leipää, myös grilliruoan kanssa
Leipä on espanjalaisessa ruokapöydässä tärkeä asia. Sitä pitää olla tarjolla niin lounaan kuin illallisen kera. Leipä nimittäin toimii yhtenä aterimena haarukan, lusikan ja veitsen lisäksi. Sillä avitetaan ruoka suuhun, sitä uitetaan keitoissa ja muhennoksissa, sillä vedellään lautaselta kaikki kastikkeet ja viimeiset rippeet suuhun. Ravintoloissa leipä tuodaan usein myös pöytään, tosin aika usein siitä myös laskutetaan erikseen. Vaikka et siihen olisi edes koskenut. 

Myös grilliruokien kera leipä on tärkein lisuke. Siinä missä suomalainen kantaa grilliruokapöytään lisukkeeksi vihreän salaatin ja jonkun toisen salaatin, niin espanjalainen laittaa leipäpaloja. Niiden väliin on sitten näppärä laittaa se makkaran tai lihanpalanen. 

Leipä on lähes aina vaaleaa höttöä ja sen kanssa ei syödä voita, margariinia tai leikkeleitä vaan hyvälaatuista extra virgen oliiviöjyä.

Esim. espanjalaisten paahdettu aamiaisleipä syödään oliiviöljyn, tomaatin, valkosipulin ja suolaripauksen kera.

8. Alkoholi ja juomakulttuuri

Olutta aamiaisella ja viiniä lounaalla, ihan arkipäivisin ja keskellä työpäivää. Ravintoloissa päivän menu sisältää usein lasin viiniä eikä sen nauttiminen ole mitenkään harvinaista. Siis ihan hyvällä omalla tunnolla juodaan lasi viiniä, tai useampi, keskellä työpäivää. Ja sitä ennen on saatettu huuhtoa aamupala sämpylä alas oluen kera.

Espanjalaisten juomistakulttuuria voisi kuvata ennen kaikkea ruokailuun liittyväksi tissutteluksi kuin pelkäksi ryyppäämiseksi. Alkoholia nautitaan ruoan kera, ikään kuin osana ateriaa. Hyvä ateria ei maistu hyvältä ilman hyvää viiniä, ajattelee moni espanjalainen.

9. Alkoholijuomien ”kevyemmät” versiot

Suomessakin on kauppoihin alkanut ilmestyä vähittelen alkoholittomat oluet mutta edelleen niitä saa etsiä jostain hyllyn nurkasta. Täällä alkoholiton olut on hyvinkin yleinen juoma. Etenkin kesäkuumalla alkoholiton olut maistuu paremmalta kuin makeat virvoitusjuomat tai pelkkä vesi.

Alkoholijuomia myös laimennetaan eli olueen sekoitetaan sitruunalimonadia ja saadaan clara. Sprite, sitruunafanta tai gaseosa-kuplajuoma käyvät tähän tarkoitukseen. Juoma voidaan sekoittaa itse mutta nykyään on myynnissä myös valmiita versioita, tietysti myös alkoholittomina.

Kesällä punaviiniä laimennetaan myös virvoitusjuomalla eli juodaan tinto de veranoa eli kesän punaviiniä. Tähän käy etenkin gaseosa mutta tarvittaessa myös sprite tmv. Ja lasiin laitetaan runsaasti jäitä viilentämään juomaa. Tinto de veranoa myydään tietysti myös valmiina sekoituksena sekä alkoholittomana versiona.

10. ruokailu + meteli
Ulkomaalaiset usein ihmettelevät sitä miten ihmeessä täällä on kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa aina niin valtava meteli. Siis ainakin silloin jos paikka on täynnä paikallisia.

Fakta vaan on se, että espanjalaiset puhuvat paljon ja äänekkästi ja aika yleisesti toistensa päälle. On turha odotella omaa vuoroa vaan jokainen haluaa esittää mielipiteensä, yhtäaikaa. Siksi meteliä riittää. Suomalainen ruokapöydän hiljaisuus on espanjalaiselle kauhistus.

11. odottaminen 
Espanjassa ei kenelläkään ole kiire ravintolassa eli täällä pitää varautua odottamaan. Ensiksi sitä, että saat pöydän. Sitten sitä, että saat ruokalistan. Sitten sitä, että saat tilattua juomat. Sitten niiden juomien saapumista. Sitten sitä, että tarjoilija ottaa sinulta ruokatilauksen, sitten odotat niitä ruokia. Ja sitten taas odottelet, että tarjoilija tulee jossain vaiheessa keräämään tyhjät astiat. Ja sen jälkeen odottelet, että se tulee kysymään että haluatko jälkiruokaa ja sitten odotat sitä jälkiruokalistaa ja sen jälkeen taas sitä tarjoilijaa, että se tulisi ottamaan sen tilauksen. Ja sitten odotat sitä jälkiruokaa. Ja sen jälkeen sama prosessi kahvin kanssa. Ja sitten vielä odottelet sitä laskua. Ja niitä vaihtorahoja.

Mutta toisalta täällä saa vielä palvelua, toisin kuin itsepalvelu-Suomessa.

12. sobremesa
Tämä on hyvin tyypillinen espanjalainen tapa eli ruokailu ei lopu ruokailun loppumiseen vaan se saattaa jatkua vielä tuntikausia sen jälkeen. Tämä on tärkeä osa ateriointia – samalla vaihdetaan kuulumiset, mielipiteet päivän politiikasta, keskustellaan jalkapallosta, juorutaan jne. Kiirettä ei ole mihinkään. Etenkin viikonloppujen lounaalla sobremesa on enemmän sääntö kuin poikkeus.

13. yhteinen lasku
Espanjassa kun mennään joukolla syömään tai ihan pariskuntana tai ystävän/ystävien kanssa niin kukaan ei tilaa erikseen omaa laskua. Kukaan ei myöskään yhteislaskusta tarkista että mitä tuli syötyä ja juotua vaan lasku jaetaan tasan kaikkien seureen jäsenten kesken – riippumatta siitä söitkö tai joitko vähemmän / edullisemmin.

 14. Alkoholia saa lähes mistä tahansa ja milloin tahansa
Espanjassa alkoholijuomia saa melkeinpä mistä tahansa ja mihin kellon aikaan tahansa. Ei ole sellaista paikkaa ja tapahtumaa, missä sitä ei myytäisi. Jopa lasten synttäreillä on ihan normaalia se, että aikuisille on tarjolla juomaksi olutta. Erikoisempaa olisi jos sitä ei olisi tarjolla.

Eikä sitä olutta tarvitse esim. urheilutapahtumissa käydä juomassa missään aidatuissa karsinoissa vaan sitä voi juoda missä haluaa – vaikka omalla istumapaikallaan. Jopa teattereissa on usein mahdollisuus alkoholien nauttimiseen, ihan omalla istumapaikalla. Anniskelua ei ole siis rajattu pelkästään ns. anniskelualueille.

Alkoholia voi myös ostaa ympäri vuorokauden niin ruokakaupoista kuin vaikkapa huoltoasemilta.

Ja sitä viiniä ei todellakaan tilata cl kuten Suomessa vaan ihan laseittain ja se riippuu sitten ihan tarjoilijasta että paljonko hän siihen kaataa. Yleensä kyllä ihan reippaalla kädellä..

15. Ruoan jakaminen

Espanjalainen ruokakulttuuri on kuuluisa tapaksistaan mutta monille ulkomaalaisille ajatus ruoan jakamisesta pöytäseurueen kesken tuntuu oudolta. Etenkin kun ihmiset ottavat ruokaa astioista omilla ruokailuvälineillään ja monesti popsivat niitä suoraan suuhun. Eikä tämä tapa välttämättä koske vain tapaksia sillä esim. paellaa syödään tietyillä alueilla suoraan paellakasarista omalla lusikalla. Tämä siksi että näin paella säilyttää lämpötilansa eikä kylmene syöjän lautasella.

Tämän kesän Suomi-loman yhteydessä päätimme lyödä kolme kärpästä yhdellä iskulla eli Suomi-reissuun yhdistettiin visiitit sekä Tallinnaan että Tukholmaan. Tytär ei ollut käynyt aikaisemmin kummassakaan kaupungissa joten nyt päätimme käydä katsastamassa molemmat.

Toki itseäkin kiinnosti nähdä miten kaupungit ovat kehittyneet sillä edellinen Tukholman reissu tuli tehtyä 14 vuotta sitten ja Tallinnan reissusta aikaa oli vierähtänyt vielä enemmän.

Tallinnaan lähdimme käytännössä heti Suomeen saavuttuamme eli lentokentältä suuntasimme suoraan satamaan ja ensimmäiseen Tallinnaan menevään laivaan. Liput olimme toki hankkineet jo etukäteen vaikka eipä tuolla satamassa taikka laivallakaan ruuhkaa ollut joten reissuun olisi päässyt ilman etukäteisvaraustakin. Laivamatkat menimme Tallinkin Megastarilla ja Mystarilla ja tunnetustihan tuo lahden ylitys sujuu varsin sutjakkaasti. Molemmissa laivoissa oli todella iso ja monipuolinen tax free, jossa kului mukavasti aikaa tuotteita katsellen ja hintoja vertaillen. Ostoksia emme kuitenkaan tehneet.

Tallinnassa olimme varanneet majoituksen mahdollisimman läheltä satamaa koska saavuimme myöhään ja takana oli jo pitkä matkustuspäivä. Halusimme päästä nopeasti ja vaivattomasti huoneeseen lepäämään sillä puoliso oli lähtenyt reissuun suoraan yövuoron jälkeen. Majoituimme aivan terminaalin vieressä olevassa D-terminaalin vieressä olevassa Hestia Seaport-hotellissa, jossa meidän todella tilava perhehuone maksoi 110 euroa yöltä, sisältäen aamupalan.

Huone oli siisti, hotelli hiljainen ja rauhallinen, sängyt mitä parhaimmat ja aamupalakin ihan kelvollinen. Täysin hintansa arvoinen siis. Seuraavana päivänä jätimme laukut hotellin matkatavarahuoneeseen säilytykseen ja lähdimme tutustumaan Tallinnaan.

Etukäteen meillä ei ollut mitään sen suurempia suunnitelmia vaan halusimme vain kierrellä ja katsella vanhassakaupungissa, syödä lounasta ja nauttia tunnelmasta. Ja näin myös teimme. Ensin kiersimme uudempaan Rotermannin korttelia, joka yllätti positiviisesti. Tämä alue oli itselleni aivan uusi tuttavuus ja se onkin käytännössä noussut viimeisen vuosikymmenen aikana. Satamasta sinne käveli alle 10 minuutissa.

Alue on tosiaan kokenut täydellisen muodonmuutoksen sillä vanhasta teollisuusalueesta on tehty hieno ja viihtyisä ajanviettopaikka. Mielestäni varsin ainutlaatuinen kokemus, jollaista ei kovin monesta paikasta löydy. Ja myös tunnelma oli kohdillaan – onhan alueella lukuisia kivoja & viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Kaiken lisäksi koko alue on kävelykatualuetta.

Rottermanin alueelta jatkoimme näppärästi vanhankaupungin puolelle, jossa jatkoimme tallustelua loppupäivän ajan. Söimme lounasta, pysähdyimme ihmettelemaan pikkukauppojen tarjontaa, nautimme tunnelmasta jne.

Alunperin olimme varanneet paluun päivän viimeiseen laivaan mutta päätimme aikaistaa paluuta klo 19.30 laivaan koska olimme jo käytännössä nähneet kaiken sen mitä halusimme nähdä. Päivä Tallinnassa on siis aivan riittävästi, etenkin jo tarkoituksena on vain liikkua tuossa keskustan alueella.

Tallinna oli kyllä ehdottomasti positiivinen kokemus ja kaupunki on kehittynyt ehdottomasti positiivisella tavalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Tallinnasta on tullut moderni, Eurooppalainen kaupunki joka valloittaa tunnelmallaan ja voittaa esim. Helsingin mennen tullen- etenkin kun kaupukeja katseleen näin ”ulkomaalaisen” silmin.

Tallinna ei kuitenkaan ollut ainoa kaupunki, joka yllätti meidät positiivisesti sillä myös Tukholma hurmasi tunnelmallaan. Sinne suuntasimme Suomi-loman lopuksi eli kävimme palauttamassa vuokra-auton takaisin Helsinkiin ja suuntasimme satamaan, tällä kertaa nousimme Silja Serenaden kyytiin.

Laivareissu meni ihan mukavasti vaikka mitään suurempia elämyksiä se ei tarjonnutkaan. Kävimme hetken katselemassa kauppoja (emme tälläkään kertaa tehneet mitään ostoksia), lapset pulikoivat porealtaissa ja myöhemmin illalla kävimme syömässä Grill Housessa sekä katsastamassa yökerhon Dance Factory -esityksen, joka oli kyllä ihan luokattoman huono.

Mutta onneksi seura oli mitä parhainta! Paras ystäväni ja hänen poikansa lähtivät nimittäin saattamaan meitä kotimatkalle eli tulivat myös päiväksi Tukholmaan. Ja kun he suuntasivat iltapäivällä takaisin laivalle niin me jatkoimme hotellille hetkeksi lepäämään ja sitten vielä illalla uudelleen kaupungille. Toki oli itselle vähän yllätys että miten aikaisin (osa klo 19, loput klo 20) kaupat sulkivat ovensa sillä Espanjassa on tottunut vähän pidempiin aukioloaikoihin.

Tukhoma oli myös positiivinen yllätys ja voittaa myös Helsingin mennen tullen. Jotenkin tällaiset kaupungit, joissa on tunnelmallisia kävelykatuja täynnä kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja elämää ovat vain paljon mukavampia näin turistin kannalta kuin esim. Helsinki, jossa ei ole mitään vastaavaa. Ihmiset olivat ystävällisiä, kaikkialla sai hyvää palvelua ja hinnatkin olivat kohdillaan.

Tukholmassa majoituspaikaksi valikoitui niin ikään hotelli, jonka sijainti oli paras mahdollinen eli cityterminaalin kanssa samassa korttelissa. Näin pääsimme matkalaukkujemme kanssa näppärästi Siljan bussilla suoraan perille ja saimme laukut hotellin matkatavarasäilytykseen päivän ajaksi.

Comfort hotel Xpress Stockholm näitä uuden konseptin ”itsepalvelu” hotelleja eli kaikki turha on karsittu pois. Huone oli pieni mutta yhdeksi yöksi täysin sopiva, sängyt loistavat ja mikä tärkeintä niin hotelli & huone oli hiljainen ja rauhallinen. Hintaa yölle tuli 130 euroa (ei sisältänyt aamupalaa), mikä on aika hintava mutta toisaalta hotellin sijainti oli sen verran hyvä että paikka oli hintansa arvoinen.

Hotellista pääsimme kävellen parissa minuutissa terminaaliin, josta hyppäsimme Arlanda Express-junan kyytiin lentokentälle. Tukholmasta palasimme takaisin Espanjaan kotimaisen Iberian siivin.

Nämä pikkureissut toivat kyllä kivan lisän meidän tämänvuotiseen Suomi-reissuun. Tytär tykkäsi molemmista paikoista todella paljon emmekä kyllä pysty sanomaan että kumpi kaupungeista on kivempi. Varmaa on kuitenkin se molempiin palaamme varmasti uudelleen eikä siihen tule tällä kertaa vierähtämään 15 vuotta.

Täällä blogin puolella on ollut hiljaista sillä viimeiset 3 viikkoa tuli vietettyä Suomessa lomaillen ja lomalla ei tule mieleenkään että pitäisi istahtaa koneen ääreen.

Suomireissu meni kerrassaan loistavasti vaikka tälläkin kertaa tuntui että aika meni ihan liian nopeasti eikä kaikkia edes ehtinyt näkemään. Mutta onneksi aika paljon ehdimme tekemään vaikka tällä kertaa lomasta meni osa reissun päällä.

Heti Suomeen saavuttuamme lähdimme nimittäin käymään Tallinnassa ja loma puolestaan päätettiin Tukholman reissuun. Molemmat paikat olivat tyttärelle uusia tuttavuuksia ja siksi halusimme päästä niissä käymään, toki omistakin vierailuista näissä kaupungeissa oli ehtinyt kulua jo pitkälti yli 10 vuotta. Oli siis mukava nähdä että minkälaisia ovat Tallinna ja Tukholma vuonna 2024 ja itse asiassa molemmat kaupungit yllättivät todella positiivisesti.

Toki olimme onnekkaita sillä molemmille reissuille osuivat mitä parhaimmat kelit – vesisateessa olisi voinut jäädä paljon ikävämpi kuva molemmista paikoista.

Vesisateita tänä vuonna saatiinkin Suomi-lomalla ihan kiitettävästi, ei nyt ihan joka päivä mutta aika säännöllisesti kuitenkin. Onneksi sateet olivat pääasiassa kuuroja eli eivät pilanneet yhtäkään lomapäivää kokonaan. Tällä kertaa saimme siis ”nauttia” varsin tyypillisestä Suomen kesästä eli kaikkea mahdollista mahtui noihin kolmeen viikkoon. Sateita, tuulta ja kylmää mutta myös muutamia kauniita ja lämpimiä päiviä.

Tällä kertaa vietimme lomaa uudella tapaa eli nuo reissut toivat vähän lisämaustetta ja lisäksi vietimme lomasta 10 päivää mökkeillen. Miten ihmeellisempää ohjelmaa meillä ei ollut noille päiville vaan otimme rennosti, uimme, saunoimme, grillasimme ja tietysti vietimme aikaa ystävien ja perheen kanssa, jotka kävivät meitä mökillä tapaamassa.

Uitua tuli paljon vaikka olikin välillä viileää eikä vesikään ollut mitään hirmuisen lämmintä mutta saunasta oli mukava mennä uimaan ja itse kävin myös joka päivä aamu-uinnilla omien aamutreenieni jälkeen. Ja kun siihen päälle sai vielä nauttia aamukahvit laiturilla niin eipä voisi päivät enää paremmin alkaa…

Suomi-reissuun mahtui mökkeilyn ja vierailujen lisäksi myös kiipeilypuistoa, pyörälenkkejä, raveissa käyntiä (tyttärelle ensimmäinen kerta), veneajelua ja kaikkea muuta mukavaa puuhaa. Kaiken kaikkiaan siis mukava reissu!

Suomen vähän epävakaisiakin kelejä tuli aika nopeasti ikävä kun palasimme takaisin kotiin nimittäin Madridin kesä on kaikkea muuta kuin epävakainen. Täällä nämä 40 astetta hipovat lämpötilat ovat normaali juttu näin kesällä ja itse asiassa tänä kesänä meni yllättävän pitkään että lämpötilat kohosivat näihin lukemiin. Mutta tästä eteenpäin sääennuste näyttää hyvin pitkälti tältä aina syyskuun alkuun asti. Ehkä tänä vuonna jopa pidempään koska kesä alkoikin vähän myöhässä.

Täällä Madridissa kesä on aina kuuma ja kuiva. Tarkoitta siis sitä, että lämpötilat ovat 35-40 asteen lukemissa ilman mitään poikkeuksellista helleaaltoa eikä lämpötilat laske edes öisin alle 20 asteen. Ja kosteusprosentti on todella alhainen. On siis todella kuumaa ja kuivaa.

Mutta eivät nuo estä meitä nauttimasta kesästä. Elämä pitää näin kesällä vain suunnitella vähän eri tavoin eli liikunnat ja ulkoilma-aktiviteetit pitää hoitaa aamuvarhaisella koska klo 11 aikaan on jo liian kuuma. Päivän kuumimmat hetket iltapäivällä vietetään sisätiloissa. Ja kun aurinko vähän hellittää otettaan klo 20 jälkeen niin sitten voi taas nauttia ulkoilmapuuhista vaikka kuuma on kyllä vielä silloinkin.

Vuokraponi Cherokeeta käymme ratsastamassa vähän kevyemmin – kunnon ratsastukset hoidetaan aamulla ja iltaisin voi sitten käydä vaikkapa rauhallisilla maastolenkeillä. Kaupungillakin olemme käyneet tällä viikolla jo pariin otteeseen mutta silloin pyrimme mahdollisuuksien mukaan etsimään varjoisia paikkoja ja onneksi kaupoissa on ilmastointi eli pääsee hetkeksi viileentymään. Uima-altaalla ei todellakaan käydä ottamassa mitään aurinkoa vaan päivällä piipahdetaan pikaisesti viilentymässä ja illalla sitten voi nauttia pidempään – onhan allas avoinna klo 22 asti. Helteistä huolimatta elämä jatkuu ja yritämme puuhailla kaikenlaista mukavaa.

Eilen kävimme ensimmäistä kertaa ikinä laukka-kisoja katsomassa ja olikin ihan mielenkiintoinen kokemus vaikka itse en ole mikään tämäntyylisten kisojen ystävä. Mutta tapahtuma on kyllä ainutlaatuinen kokemus ja tunnelma huipussaan. Nämä kesän iltaan sijoittuvat laukkakisat ovat siinä mielessä vähän rennompi tapahtuma että ei ole mitään virallista pukukoodia vaan paikalle voi tulla vähän rennommissakin vaatteissa. Normaalistihan esim. miehillä pitäisi olla suorat housut ja takki mutta näin kesällä voi mennä shortseilla. Aika monet olivat kyllä tyylikkäästi pukeutuneita.

Tänään on vuorossa puolestaan tallin grilli-ilta, joka sekin alkaa vasta auringonlaskun aikaan. Eli aika iltapainoitteista elämää täällä vietetään näin kesällä. Toisaalta se ei haittaa sillä tytär nukkuu sitten aamulla pidempään, koska kesällä pitää saada levätä, ja itsellä on aikaa aamuisin omiin puuhiin ja treeneihin.

Ensi viikolle on myös suunnitteilla kaikenlaista mukavaa puuhaa ja todennäköisesti elokuun alkupäivinä lähdemme myös muutamaksi päiväksi Malagaan, jossa puolison veli asustelee. Sitä reissua ei kuitenkaan tarvitse sen enempää suunnitella koska menemme omalla autolla – se on näitä Madridissa asumisen hyviä puolia.

Myös Galiciaan olisi tarkoitus ehtiä piipahtamaan jossain vaiheessa elokuuta ennen kuin on vuorossa kesän toinen virallinen lomareissu kuun lopussa.

Varsin ohjelmantäytteinen kesä on siis taas menossa!

Kaksi vuotta sitten saavuimme Madridiin tehtävänä löytää tyttärelle koulu ja meille koti. Olimme juuri myyneet kotimme Gran Canarialla ja pakanneet omaisuutemme (sen mitä mukaan otimme) muuttofirman laatikoihin odottamaan uutta osoitetta. Uusi elämänvaihe oli alkamassa!

Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti että emme ehtineet kauheasti edes suunnitella asioita. Kanarian kotimme ei nimittäin ollut edes myynnissä mutta kun meille tarjottiin sellainen summa mistä ei oikeastaan voinut kieltäytyä niin teimme kaupat. Sen enempää miettimättä, kauppakirjat tehtiin samantien.

Päätöksen jälkeen pitikin sitten hetken aikaa piti miettiä ihan tosissaan että mitäs nyt tehdään – jäädäänkö Kanarialle ja etsitään uusi koti vai olisiko hyvä hetki muuttaa jonnekin muualle? Toki mielessä oli ollut jo pidemmän aikaa että jossain vaiheessa haluamme muuttaa mantereelle ja asunnon myynti oli selvästi merkki siitä että nyt olisi ”se” hetki.

Koti pakattiin muuttokuntoon parissa viikossa – mukaan otettiin vain henkilökohtainen omaisuus eli asunnon myimme huonekalujen kera. Tämä siitä syystä että asunnon ostajat toivoivat näin ja tämä sopi myös meille. Olimme ostaneet huonekalut nimenomaan tuota asuntoa varten emmekä välttämättä haluaisi samoja seuraavaan kotiin. Muutto tuli myös merkittävästi edullisemmaksi ilman huonekaluja – pitihän koko muuttokuorma + meidän kaksi autoa siirtää Kanarialta Madridiin.

Kesäkuun puolessa välissä tyttärellä loppui koulu Kanarialla ja samantien suuntasimme Madridiin. Meillä oli nimittäin käytännössä 3.5 päivää aikaa etsiä asunto ja koulu tyttärelle sillä puolison oli vielä palattava takaisin töihin Gran Canarialle. Ja me puolestaan tyttären kanssa olimme suuntaamassa kesäloman viettoon Suomeen.

Kun koulu syyskuussa alkaisi niin kaiken pitäisi olla kunnossa – sekä koulupaikka että uusi koti.

Koska muuttopäätös muutosta tapahtui yllättäen ja nopealla aikataululla niin meillä ei ollut kauheasti aikaa prosessin suunnitteluun. Ensimmäisenä projektina oli koulun löytäminen tyttärelle sillä muutto oli hänelle iso muutos ja halusimme että kouluasia saataisiin kuntoon mahdollisimman nopeasti.

Kouluja emme etsineet sen enempää sillä Madridin skandinaavisen koulun kansainvälinen puoli näytti sen verran hyvältä että se oli meidän ainoa toiveemme. Se vaikutti kaikin puolin hyvältä: hyvämainen yksityiskoulu hyvällä alueella, englanninkielinen opetus, pienet ryhmät ja skandinaavinen suhtautuminen & ajatusmaailma. Eikä käytössä ollut koulupukua. Tämä oli tyttärelle tärkeä asia.

Olimme siis ensimmäiseksi sopineet tapaamisen koululle ja vierailun aikana vaikutti siltä että koulu olisi juuri täydellinen. Mutta valitettavasti kierroksen jälkeen selvisikin että paikkaa ei olisikaan tarjolla sillä luokkakoko oli jo täynnä. Mikä pettymys.

Aikaa ei kuitenkaan ollut tuhlattavaksi. Skandi-koulun vieressä näkyi olevan toinen koulu, jonka nimen puoliso oli kuullut aikaisemmin ja tiesi koulun olevan hyvätasoinen ja -maineinen. Ja kun tutkimme paremmin koulun nettisivuja niin vaikutti myös siltä että koulu voisi olla sellainen mitä etsimme. Niinpä otimme kouluun yhteyttä vielä samana päivänä ja saimme sovittua haastattelun seuraavalle päivälle. Vapaana oli tasan yksi paikka mutta onneksi saimme sen. Mikä helpotus.

Täällä Espanjassahan yksityiskoulut valitsevat itse oppilaansa ja usein koulu haastattelee etukäteen sekä vanhemmat että oppilaan. Tarvittaessa pitää myös toimittaa todistus edellisestä koulusta, jotta koulu pystyy varmistumaan oppilaan tasosta.

Tärkeintä kuitenkin oli että koulupaikka oli varmistettu sillä elettiin jo kesäkuun loppupuolta ja kouluissa oli menossa viimeiset koulupäivät eli kouluasialla oli jo vähän kiire.

Kun kouluasia oli saatu kuntoon niin enää piti vain löytää uusi koti.

Asuntomarkkinoilla tilanne näytti melkoisen hankalalta sillä Kanarialta käsin oli ollut lähes mahdotonta etsiä mitään sillä kaikki vähänkään kiinnostavat asunnot myytiin käytännössä samana päivänä kun ne olivat tulleet markkinoille. Emmekä halunneet ostaa asuntoa näkemättä sitä paikan päällä. Lisäksi asuntoetsintää rajoitti se tekijä että emme halunneet ottaa asuntolainaa vaan tarkoituksena oli että Kanarian kodin myynnistä saaduilla rahoilla oli löydettävä uusi koti Madridissa.

Asunto oli myös löydyttävä tietyltä alueelta koska tyttären koulu sijaitsi yhdellä alueella ja puolison työpaikka taas toisaalla. Mutta olimme etukäteen jo piirtäneet sellaisen 30 minuutin ympyrän, jonka sisälle molemmat mahtuivat ja asunnon piti löytyä siltä alueelta. Näin ei kenelläkään olisi liian pitkä matka eikä aikaa tuhlaantuisi Madridin kuuluisissa ruuhkissa. Ehdoton edellytys oli myös se, että kodissa pitäisi olla oma piha eli kerrostalot eivät tulleet kyseeseen.

Ensimmäisenä ajatuksenahan meillä oli se, että olisimme ostaneet tontin ja rakentaanet unelmien kodin mutta aika nopeasti nuo haaveet unohdettiin sillä rakennusalalla tilanne oli hankala – hinnat olivat kohonneet valtavasti lyhyessä ajassa ja monista tärkeistä materiaaleista oli pulaa. Emme halunneet lähteä epävarmaan projektiin hankkimaan turhaa stressiä. Tarkoituksena oli siis löytää asunto, johon pääsisi muuttamaan suoraan tai mahdollisimman pienellä remontilla.

Asunnot, joita siis lähdimme katsomaan, olivat sellaisia jotka olivat olleet markkinoilla jo pidemmän aikaa eivätkä olleet menneet kaupaksi, syystä tai toisesta. Meillä oli kolmelle päivälle varattuna yhteensä kuusi asuntonäyttöä ja ensimmäiset viisi olivat kaikki sellaisia, jotka eivät kauheasti vakuuttaneet. Kaikissa oli jotain vikaa- sijainti, koko, kunto tai hinta.

Olimme kahden päivän jälkeen jo tekemässä varasuunnitelmaa eli mitä teemme jos asuntoa ei löytyisikään. Muuttaisimmeko anopin asuntoon kunnes sopiva asunto löytyisi vai vuokraisimmeko jostain asunnon? Viimeiselle aamulle meillä oli sovittuna enää yksi näyttö ja kaiken lisäksi tämä asunto oli sellainen joka meitä vähiten kiinnosti etukäteen. Eli toiveet eivät olleet kovinkaan korkealla.

Asunnon sijainti oli kuitenkin varsin kiinnostava sillä tätä aluetta oli moni meille suositellut. Tästä syystä halusimme antaa sille mahdollisuuden.

Ja kun astuimme asuntoon niin heti tuli sellainen positiivinen fiilis. Asunnon valoisuus oli jotain mikä teki vaikutuksen vaikka asunto ei sisustuksen puolesta ollut lainkaan meidän tyylinen eli tiedossa oli remontti jossain vaiheessa. Mutta asunto oli kuitenkin sellainen, johon voisi muuttaa heti asumaan ja remonttia voisi tehdä sitten myöhemmin kun olisi parempi hetki ja enemmän aikaa.

Hinta oli toki korkeampi kuin olisimme halunneet / ajatelleet maksaa mutta toisaalta se oli vähemmän kuin mitä olimme saaneet Kanarian kodin myynnistä. Eli rahaa jäi vielä talteen remonttia ja uudistuksia varten. Aika nopeasti kävi selväksi että tämä voisi olla meidän tuleva koti. Muita asuntoja emme sitten käyneet edes katsomassa. Neuvottelut käytiin nopeasti ja kaupan esisopimus tehtiin muutamassa päivässä.

Lopulliset kauppakirjat tehtiin syyskuun alussa, samana päivänä kun koulu alkoi!

Jännää miten lopulta kaikki asiat järjestyivät yllättävän helposti. Ja mikä parasta niin näin kaksi vuotta myöhemmin olemme edelleen todella tyytyväisiä molempiin päätöksiin. Tytär on todella hyvässä koulussa & hän viihtyy siellä ja meillä on ihana koti. Ja Madridissa on hyvä asua.

Meillä on nykyään myös koti, joka näyttää ja tuntuu meiltä sillä tasan vuosi sitten tyhjensimme kodin ja aloitimme täydellisen remontin. Alkuperäinen pintaremontti kasvoi vähän suuremmaksi ja käytännössä koko asunto sai uuden ulkomuodon.

Voimme olla sikäli myös hyvillä mielin että näiden kahden vuoden aikana ei ole asuntomarkkinoille tullut yhtään mitään sellaista asuntoa, joka olisi vastannut meidän toiveita paremmin eli teimme ihan hyvät kaupat.

Myös sijainti osui nappiin sillä emme joudu kärsimään Madridin kuulisista ruuhkista. Ympärillä on luontoa ja ilma on puhdasta hengittää. Meillä on kivat naapurit ja alue on viihtyisä. Täällä on hyvä olla ja elää eikä takaisin Kanarialle ole vieläkään ikävä.

Vähitellen on aika siirtää ajatukset jo kesää sillä kohta alkaa kesä ja loma. Virallisestihan kesä alkaa täällä 20.päivä kesäkuuta, siihen asti nautitaan periaatteessa vielä keväästä.

Ja ihan keväiseltä täällä on viime aikoina tuntunutkin sillä toukokuuun lopun ja kesäkuun alun helteiden jälkeen laskivat lämpötilat oikein kunnolla ja nyt olemme saaaneet nauttia ihanista alkukesän päivistä. On kesäistä mutta ei vielä liian kuumaa. Päivälämpötilat pyörivät 26-29 asteen välillä, yöllä laskee alhaisimmillaan n. 15 asteeseen.

Ensi viikon loppupuolella lämpötilat alkavat sitten kohoamaan eli siitä eteenpäin mennään sitten varmaankin yli 30 asteen lukemissa käytännössä syyskuun asti.

Tyttärellä oli viimeinen virallinen koulupäivä eilen torstaina 13.päivä. Toki ensi viikolla on vielä vielä yhtenä päivänä matematiikan koe, mikä pikää käydä tekemässä mutta muuten kouluvuosi on finaalissa ja loma alkamassa. Nyt on aika ladata akkuja ja nauttia – tytär on lomansa ansainnut.

Loman alkamisen kunniaksi tyttären koulukaveri tuli meille suoraan koulusta yökyläilemään. Ohjelmassa oli trampoliinilla hyppelyä, uima-altaalla hyppelyä, lisää trampoliinia sekä illallinen kiinalaisen noutoruoan kera. Melkoisen leppoista lomaohjelmaa vielä tämänikäisillä. Onneksi. Ja nukkumaankin menivät jo ennen puolta yöltä.

Tänään olisi koulussa ollut retkipäivä maauimalaan mutta tytöt jättivät sen väliin ja viettävät päivän täällä omalla altaalla.

Tänä vuonna taloyhtiön uima-allas avasi ovensa jo kesäkuun 1.päivä kun aikaisempina vuosina se on auennut vasta koulujen loputtua eli kesäkuun lopussa. Ihan mukavaa päästä jo nauttimaan allaselämästä vaikka kovin montaa kertaa emme ole vielä ehtineet käymään. Alkukuun helteiden jälkeen tuli nimittäin vähän viileämpi ajanjakso ja vasta nyt näyttää taas siltä että kesäkelit ovat palaamassa.

Mutta eipä todellakaan harmita koska kesä on täällä todella kuuma ja kuiva eli mitä pidempään jatkuu tällaiset ”siedettävät” kelit niin sitä parempi.

Kesällähän täällä eleteään vähän erilaisella aikataululla koska päivällä on niin kuuma ettei pihalla juurikaan tule oltua. Käytännössä joka päivä lämpötilat nousevat 32-40 asteen lukemiin ja kosteusprosentti on todella alhainen. Siis kuumaa ja kuivaa.

Käytännössä kaikki aktiviteetit kuten urheilut pitää esim. suorittaa jo aamuvarhain koska klo 11 jälkeen alkaa olemaan ihan liian kuuma. Eikä lämpötilat yleensä laske edes iltaa kohden, ehkä vasta joskus klo 22-23 aikaan alkaa vähän viilenemään mutta silloinkin ollaan vielä pitkäli 20 asteen paremmalla puolella. Täällähän yön kylmin hetki osuu yleensä aamutunneille eli n. 6-8 aikaan on päivän viilein hetki.

Kesällä etelänpuoleiset ikkunat laitetaan kiinni persianas-rulokaihitimilla, jotka ovatkin espanjalaiskodin vakiovarusteita. Niillä sää näppärästi huoneen pimennettyä yön ajaksi ja näin kesällä tosiaan auttaa siinä että aurinko ei pääse paistamaan ihan niin kuumasti.

Tosin ilmastointi on myös tarpeellinen. Meillä tosin ei toistaiseksi ole kuin kaksi laitetta -toinen terasilla ja toinen ylimmässä kerroksella. Tämä on nimittäin ensimmäinen kesä kun vietämme tässä asunnossa ja nyt testaamme vähän sitä että millaiselle viilennykselle on tarvetta. Esiasennus on toki tehtynä kaikkiin huoneisiin eli sitten kun tiedämme että mihin laitteita tarvitaan niin ne on helppo vaan asentaa paikoilleen.

Vähän esimakua noista kesähelteistä saatiin jo tuossa toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa kun lämpötilat kohosivat yli 30 asteeseen. Onneksi sen jälkeen saatiin kunnon kaatosateita parina päivänä sillä luonto alkoi jo olemaan melkoisen kuiva. Kunnon kevätsateet jäivät tänä vuonna nimittäin kokonaan väliin. No, onneksi talvi oli kuitenkin varsin sateinen eli vedenkeruualtaissa riittää vettä ja talvisateiden ansiosta on varsin hyvä sato tiedossa tänä vuonna.

Täällä tosiaan tähän vuodenaikaan ovat jo pellot ihan keltaiset sillä vilja ja heinä kuivuu paljon nopeammin ja korjuutyöt on jo tehty. Kesällä kun vettä ei sada juuri ollenkaan eli silloin luonto täällä kuivuu ellei ole kunnon kastelua. Meidänkin pihassa nurmikko ja pensaat vaativat kastelua joka päivä eli automaattinen kastelu pitää olla pihassa kuin pihassa, jos on jotain istutettuna.

Hyödynsimme myös tämän vähän viileämmän ajanjakson laittaen pihaa vähän kuntoon. Se jäi viime kesän remontin yhteydessä vähän hunningolle emmekä sitten syksyn ja talven aikana viitsineet siihen panostaa koska emme tienneet että mitä pihalla oikein tekisimme.

Ja koska meillä ei ole vieläkään oikein selvillä että mitä pihalle pitäisi / voisi tehdä niin päätimme että toistaiseksi vaan siistimme sen eli ylimääräiset puskat pois ja nurmikkoa tilalle. Ja aika sitten näyttää että miten paljon ja mihin tarkoitukseen pihaa käytämme.

Tästä lähdettiin:

Tämä oli parin päivän työn tulos:

Ja nyt näyttää jo tältä:

Ilman kasteluahan piha ei todellakaan näyttäisi tältä eli joka päivä 1-2 kertaa on automaattinen kastelu päällä. Onneksi on vedenkeruualtaat täynnä niin ei tarvitse pelätä rajoituksia kastelun suhteen ainakaan tänä kesänä.

Kesäkuu on mennyt varsin vauhdilla. Tuntuu että toukokuu oli ihan hiljattain mutta nyt onkin jo kesäkuun puoliväli ja ensi viikolla Suomessa juhlitaan jo juhannusta. Täällähän sitä ei sen enempää vietetä eikä meilläkään ole mitään kummallisempaa ohjelmaa tiedossa. Paitsi yhdet tuttavapariskunnan juhlat mutta ne eivät juhannukseen liity mitenkään.

Nämä kesäkuun viimeiset viikot vietämme ihan kotosalla mutta 27.päivä alkaa puolisolla loma ja lähdemme silloin koko perheen voimin Suomeen lomailemaan. Tai menomatkalla koukkaamme Tallinnan kautta, koska tytär ei ole siellä koskaan käynyt ja itselläkin on kyllä viime vierailusta vierähtänyt jo 15 vuotta.

Ja kun turistihommiin lähdetään niin Tallinan jälkeen piipahdamme vielä Vantaalla Fazerin tehtaalla vierailulla ja myös Iittalan lasitehtaalla olisi tarkoitus käydä. Muuten Suomessa meillä on ohjelmassa vain rentoa mökkeilyä ja ajanviettoa perheen / sukulaisten / ystävien seurassa. Aikaisemmin lomat ovat menneet siihen että olemme menneet tukka putkella paikasta toiseen mutta tänä vuonna pidämme majapaikkaa mökillä ja ne jotka haluavat meitä nähdä, ovat tervetulleita sinne. Ruoat ja juomat tarjotaan tietysti kaikille tulijoille ja saunakin lämpeää.

Toivotaan että Suomi-loman aikana säät olisivat suosiolliset. Mitään helteitä ei tarvitse olla mutta kunhan ei vettä sataisi kaatamalla joka ikinen päivä… Onko liikaa toivottu?

Puoliso palaa takaisin kotiin heinäkuun alkupuolella ja me jatkamme tyttären kanssa lomailua Suomessa vielä pari viikkoa ja palaamme sitten Tukholman kautta takaisin kotiin. Sielläkään tytär ei ole aikaisemmin käynyt kuin lentokentällä ja itselläkin on viime vierailusta mennyt jo tovi, ainakin 13 vuotta.

Loppukesän suunnitelmat ovatkin sitten vielä vähän avoimet. Heinäkuun lopun ja elokuun alun olemme varmaankin ihan kotosalla sillä täytyyhän meidän pitää vuokraponi Cherokeestakin vähän huolta. Onneksi hän on kuitenkin hyvissä käsissä vaikka olemmekin poissa eli sen suhteen voimme olla luottavaisin mielin. Mutta ikävä häntä kuitenkin tulee.

Saatamme jossain vaiheessa käydä piipahtamassa Pohjois-Espanjan Galiciassa jossa puolison äiti on aina kesänvietossa. Mutta tuo reissu tulee olemaan enemmän sellainen ex-tempore juttu koska siellä pitää aina katsoa vähän sääennusteita – Galiciassa sateet ovat ihan yleisiä myös kesäkuukausina. Mutta jos joku hyvä lämpimämpi & aurinkoisempi putki osuu johonkin väliin niin silloin ehkä sitten suuntaamme sinne. Autollahan sinne hurautamme n. 6 tunnissa.

Ja tytär haluaisi myös etelään tapaamaan serkkuaan. Ehkäpä siis suuntaamme myös Malagaan jossain vaiheessa lyhyelle reissulle.

Kesän toinen virallinen reissu on sitten ohjelmassa elokuun lopussa kun suuntaamme New Yorkiin!

Se on ollut tyttären haaveena jo pidemmän aikaa ja koska tälle kesälle emme keksineet muutakaan lomasuunnitelmaa niin lähdemme siis sinne. Löysin kohtuuhintaiset lennot Barcelonasta joten yhdistämme sitten reissuun vielä muutaman päivän rantaloman Kataloniassa kunhan pääsemme takaisin. Näin saamme vähän rentoutua rannalle vielä ennen arkeen paluuta. Täällähän koulut alkavat vasta syyskuun alkupuolella.

Nyt sisi pikkuhiljaa lomamoodi päälle!