Takana on taas upea viikko Andorrassa – tuossa pikkuruisessa vuoristoruhtinaskunnassa Pyreneiden sydämessä, Espanjan ja Ranskan välissä. Ja tuo viikko pisti miettimään monia asioita. Kuten sellaista että minkälaista olisi asua Andorrassa?

Andorrahan on pienen pieni maa, joka on tunnettu dramaattisten vuoristomaisemien ja laskettelukeskusten lisäksi verotuksen edullisuudesta. Maassa tuloveron enimmäistaso on noin 10 %, yhtiövero on samaa luokkaa ja arvonlisäveroa vastaava IGI on 4,5 %. Karkeasti arvioiden tämä tarkoittaa sitä että jos Espanjassa käteen jäävä osuus palkasta on 5000 € kuukaudessa niin Andorrassa se olisi n. 7500 €. Maassa ei myöskään ole varallisuus-, perintö- tai lahjaveroa. Melkoinen houkutus niiden upeiden vuoristomaisemien & laskettelumahdollisuuksien lisäksi.
Kaiken lisäksi ajatus siitä, että Andorrassa asuessa ei tarvitsisi osallistua EU:n kaiken maailman hullutuksiin, on erittäin houkutteleva. Andorrahan ei ole EU-maa eikä kuulu Schengen-alueeseen vaikka eurot ovatkin siellä virallisessa käytössä.

Andorrahan on meille sikäli jo aika tuttu paikka että olemme käyneet siellä lomalla jo 10 kertaa. Ja vaikka lomailu on aina eri asia kuin asuminen niin tällä kertaa mieleen todellakin hiipi ensimmäistä kertaa se ajatus että minkälaista olisi oikeasti asua siellä vuorten suojassa, kaukana kaikesta. Kuvitellaanpa siis hetki:
Miltä tuntui nousta aamulla vuorten ympäröimässä kodissa, joinakin päivinä lumen peittämien huippujen syleilyssä, joinakin päivinä kirkkaan auringon valossa, jossa ilmassa tuoksuu raikas vuoristoilma ja mahdollisuudet ulkoiluun ovat joka suunnassa. Ajatus on kieltämättä houkutteleva.


Toki täytyy muistaa, että vuodenajat ovat erilaisia myös Andorrassa. Talvet ovat lumisia mutta eivät yleensä kovinkaan kylmiä, muutamia pakkasasteita. Täydellistä siis jos rakastaa kunnon talvea ja lumiaktiviteetteja. Laskettelukeskukset tarjoavat upeat mahdollisuudet lasketteluun ja lumilautailuun, rinteitä on pelkästään Grandvalirassa yli 200 km verran. Laskukausi kestää yleensä joulukuun alusta aina huhtikuulle asti.

Kesällä sää on yleensä lämmin, aurinkoinen ja lämpötilat ovat päivisin n. 20-25 asteen välillä. Täydellinen keli siis esim. vaeltamiseen ja maastopyöräilyyn. Kesät ovat suhteellisen vähäsateisia mutta toki sää vaihtelee paljon laaksojen ja korkeimpien vuoristoalueiden välillä. Yöt ovat kesälläkin yleensä melko viileitä.
Syksy ja kevät ovat sateisempaa aikaa.

Entä sitten käytännön elämä?
Andorrahan on todella pieni, vain noin 80 000 asukkaan valtio, mutta sen koko on etu: kaikki palvelut ja luonto ovat lähellä toisiaan, ja vuoristomaisemat ovat osa jokapäiväistä arkea.
Väestö on kansainvälistä, itse andorralaiset ovat vähemmistössä – heitä on noin kolmannes asukkaista. Suurimpana ryhmänä espanjalaiset, joita arvioidaan olevan n. 40 % väestöstä. Toiseksi suurin ryhmä ovat portugalilaiset ja ranskalaiset, lisäksi ihmisiä asuu monista muistakin Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maista.
Virallinen kieli on katalaani, jota käytetään hallinnossa, kouluissa (paitsi kansainväliset koulut) ja virallisissa yhteyksissä. Mutta arjessa kuulee paljon myös espanjaa, jolla pärjää monissa palveluissa. Englanti on myös yleistynyt katalaanin, espanjan ja ranskan rinnalla.

Maa tarjoaa asukkailleen melko vakaan ja toimivan arjen. Julkiset palvelut (tuet) eivät ole ehkä yhtä laajoja kuin vaikkapa Pohjoismaissa mutta ne ovat yleisesti ottaen tehokkaita ja hyvälaatuisia. Sosiaaliturva perustuu CASS-järjestelmään, joka on Andorran sosiaalivakuutus. Niin työssäkäyvät kuin yrittäjät maksavat siihen pakollisia maksuja ja vastineeksi saa terveydenhuollon, sairauspäivärahaa, äitiys- ja isyysvapaita sekä eläkekertymää. Työttömyysturva taas on hyvin rajoitettu verrattuna joihinkin EU-maihin koska maa kannustaa asukkaitaan vastuullisuuteen ja työssäkäyntiin.
Terveyden- ja sairaanhoito on korkeatasoista suhteessa maan kokoon ja hoitoon pääsee yleensä nopeasti. Osa erikoissairaanhoidosta hoidetaan yhteistyössä Espanjan ja Ranskan kanssa ja CASS kattaa nämäkin järjestelyt osittain.
Koulutus on laadukasta ja monikielistä. Andorrassa on rinnakkain kolme julkista koulutusjärjestelmää: andorralainen, espanjalainen ja ranskalainen. Opetus on julkisissa kouluissa maksutonta ja tasokasta. Lisäksi maassa on myös yksityiskouluja ja kansainvälisiä vaihtoehtoja.
Andorra tarjoaa siis turvallisen, siistin ja hyvin organisoidun ympäristön jossa arki on sujuvaa ja palvelut toimivat. Mutta vastineeksi asukkailta odotetaan omatoimisuutta ja taloudellista aktiviisuutta.

Maan pääkaupunki, Andorra la Vella on pieni, reilun 22 000 asukkaan kaupunki ja asuminen siellä tuntuu melkeinpä kylämäiseltä. Se on kompakti, kaikki palvelut ovat lähellä ja arki rullaa rauhallisesti ilman suurempaa kiirettä. Vuoristoinen ympäristö näkyy kaikkialla ja luonto on vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä.
Kaupunki on kuitenkin urbaani Andorran mittakaavassa. Se on maan hallinnollinen ja kaupallinen keskus, jossa on suurin osa työpaikoista, virastoista sekä ostosmahdollisuuksista. Kaupunki sopii niille, jotka arvostavat palveluiden läheisyyttä ja vilkkaampaa kaupunkielämää – ravintoloita, kahviloita ja kauppoja. Toisaalta liikennettä on myös paljon ja se voi olla paikoitellen todella ruuhkaista. Toki kävellen pääsee nopeasti melkeinpä kaikkialle.
Andorra la Vella on nykyään sulautunut Escaldes-Engordanyn kanssa ja nämä kaksi ”kaupunkia” muodostavat käytännössä yhteisen kaupunkialueen.
Pääkaupunkialueen laakso on paikoin tiheästi rakennettua, jossa tilaa on enää vähän ja tästä syystä asuntojen hinnat ovat melko korkeita. Yhden makuuhuoneen asunnon vuokra keskustassa voi olla helposti 1500 € kuukaudessa, kun taas kahden tai kolmen makuuhuoneen vuokra nousee tyypillisesti 2000-2500 euroon, sijainnista ja asunnon kunnosta riippuen. Toisaalta hieman kauempana hinnat ovat luonnollisesti edullisemmat kuten myös vanhemmissa asunnoissa.

Luonnollisesti jos Andorraan haluaisin muuttaa niin mitä todennäköisemmin haluaisin kyllä asua jossain muualla kuin pääkaupungissa tai sen välittömässä ympäristössä. Esim. laskettelualueiden pienemmät kylät tarjoavat palveluita ja upeita maisemia. Ja samalla hintatasolla saa myös vähän enemmän vastinetta. Tai ainakin silmiähivelevät maisemat.

Kyllähän tällaisia maisemia kelpaisi katsella kodin ikkunoista…


Mutta, mutta… Andorraan ei kuitenkaan muuteta ihan niin helpolla sillä maa ei kuulu EU:hun ja niinpä asuminen perustuu oleskelulupiin ja niihin liittyy selkeitä ehtoja.
Yleisin tapa muuttaa Andoraran on ns. aktiivinen oleskelulupa, joka on tarkoitettu ihmisille joilla on työpaikka andorralaisessa yrityksessä tai jotka perustavat maahan oman yrityksen. Tämä edellyttää siis työsopimusta tai yritystoimintaa sekä lisäksi rekisteröityä osoitetta Andorrassa ja liittymistä paikalliseen CASS-sosiaaliturvajärjestelmään.
Toinen vaihtoehto on ns. passiivinen oleskelulupa, joka sopii esim. etätyöläisille, sijoittajille tai eläkeläisille. Mutta siihen liittyy rahoitusvaatimuksia, mm. merkittävä taloudellinen omavaraisuus sekä yksityinen sairausvakuutus. Käytännössä täytyy sisi todistaa riittävä tulotaso ja lisäksi vaaditaan puhdas rikosrekisteri.
Käytännössä Andorra valikoi asukkaansa melko tarkasti.

Elämä Andorrassa tarjoaa yhdistelmän laadukasta arkea, toimivaa yhteiskuntaa, turvallisuutta ja poikkeuksellisen upeaa luontoa. Vastapainona on se, että asuminen pienessä vuoristovaltiossa ja kaukana suurista keskuksista, vaatii sopeutumista. Andorra ei ole paikka kaikille, mutta niille, jotka arvostavat rauhaa, luontoa, ulkoilumahdollisuuksia ja kevyempää verotusta, se voi tarjota hyvin houkuttelevan vaihtoehdon.
Ajatus Andorrasta ei tunnu enää pelkältä lomahaaveelta, vaan aidolta pohdinnalta siitä, millaista elämää itse haluaa elää. Ei ehkä tällä hetkellä mutta mahdollisesti joskus tulevaisuudessa.
