10 faktaa espanjalaisesta kouluelämästä

Kouluvuosi on potkaistu käyntiin myös täällä Espanjassa. Sujahdimme arkeen aika sujuvasti – ilmeisesti tytärkin kaipasi pitkän kesäloman jälkeen jo rutiineja sekä ystäviään. Mitään draamaa ei siis koulun alkaminen aiheuttanut. Siitäkään huolimatta että takana on vasta kaksi viikkoa ja ensi viikolla jo edessä ensimmäiset kolme koetta. Täällä ei todellakaan aloiteta kouluvuotta mukavan leppoisasti vaan täysillä alusta alkaen.

Koulun alkaminen tuo aina uusia juttuja – ei pelkästään sen takia että oppilat ovat vuotta vanhempia vaan siitä syystä että kouluissa asioita yritetään tehdä aina paremmin.

Täällä Espanjassahan autonomisilla alueilla on paljon päätäntävaltaa ja tämä paikallisuus mahdollistaakin sen että muutoksia pystytään tekemään herkemmin ja nopeammalla aikataululla. Ja ainakin täällä Madridissa tuntuu että näihin koulutusasioihin halutaan panostaan kovasti tällä hetkellä.

Täällä oli esim. pitkään muodissa se, että kouluissa haluttiin lisätä englanninkielen opetusta ja tästä syystä monissa kouluissa aloitettiin tiettyjen aineiden opettaminen englanniksi. Meilläkin tytär opiskeli primariassa eli ala-asteella englanniksi eri aineita (yhteiskuntaoppi, luonnontieteet, musiikki, kuvaamataito) mutta nyt ollaan palaamassa takaisin siihen että tärkeitä aineita kuten yhteiskuntaoppi, luonnontieteet, historia, matematiikka pitää opettaa espanjaksi. Digitaalisten laitteiden buumi on myös ohitse – nyt ollaan palaamassa takaisin siihen että tietokoneiden ja tablettien käyttöä rajoitetaan opetuksessa (ala-asteella max. 2 tuntia viikossa). Myös muita merkittäviä muutoksia on tehty tai ollaan tekemässä – siitäkin huolimatta että viimeisissä PISA-tuloksissa Madridin koulut pärjäsivät erittäin hyvin ja monissa tuloksissa olivat keskimääräistä korkeammalla.

Tässäpä muutamia faktoja paikallisesta kouluelämästä

1. Espanjalainen koulujärjestelmä

Escuela infantil, esikoulu: kestää 3 vuotta (aloitetaan sinä vuonna kun täyttää 3 vuotta) – vapaaehtoinen

Primaria,ala-aste: kestää 6 vuotta (aloitetaan sinä vuonna kun täyttää 6 vuotta) – pakollinen

Secundaria, yläaste: kestää 4 vuotta (aloitetaan sinä vuonna kun täyttää 12 vuotta) – pakollinen

Bachillerato, lukio: kestää 2 vuotta ja valmistaa korkeakouluopintoihin

FP, ammatillinen koulutus – vaihtoehto peruskoulun jälkeisiin opintoihin

Tänä vuonna täällä Madridissa otettiin käyttöön uusi järjestelmä, joka mahdollistaa sen että secundarian eli yläkoulun kaksi ensimmäistä vuotta voidaan käydä primarian eli ala-asteen puolella.

Moni koulu onkin ottanut tämän järjestelmän ottanut käyttöön. Näin pystytään tavallaan jatkamaan lasten lapsuutta vähän pidempään eikä heitä heti 12-vuotiaina siirretä vanhempien oppilaiden vaikutuspiiriin.

Toisaalta yksityiskoulut ovat yleensä sellaisia, joissa on kaikki etapit samassa paikassa eli saman pihan alueella pystyy käymään läpi koulutien aina esikoulusta lukion loppuun.

2. Erilaiset koulutyypit ja niiden kustannukset

Kouluja on olemassa julkisia, valtion tukemia yksityiskouluja sekä täysin yksityisiä kouluja. Julkiset ovat maksuttomia mutta niissäkin kirjat sekä opetusmateriaalit tulevat vanhempien maksettaviksi. Tarjolla ei ole myöskään maksutonta kouluruokailua – jos koulu tarjoaa ruokailumahdollisuuden, se on aina lisämaksullinen.

Valtion tukemissa yksityiskouluissa on periaatteessa kuukausittain maksettava koulumaksu, joka voi olla jotain 80-400 € välillä, mutta on perheitä jotka eivät maksua halua maksaa eikä heitä siltikään potkita pois koulusta. Suurin osa kuitenkin on valmis koulumaksun maksamaan – siitäkin huolimatta että se perustuu vapaaehtoisuuteen.

Täysin yksityiset koulut pyörivät puhtaasti vanhempien maksamien koulumaksujen avulla ja näissä kouluissa kuukausimaksut ovat 400-1500 € välillä. Lisäksi kouluissa kaikki maksetaan vielä erikseen – koulukirjat, materiaalit, mahdolliset tietokoneet/ipadit, kouluruokailu, koulukuljetukset, kouluvaatteet jne.

Julkisissa kouluissa ei yleensä ole kouluvaatteita mutta valtaosassa yksityiskouluja on koulupuvut käytössä. Monesti se on varsin perinteinen uniformu eli tytöillä hame, polvisukat ja kauluspaita, pojilla suorat housut/polvihousut+sukat ja kauluspaita. Urheilupäivinä tietysti koulun urheiluasut.

3. Luokkakoko

Espanjassa luokkakoot ovat perinteisesti olleet varsin isoja, etenkin julkisissa kouluissa. Mutta nyt tähän ollaan haluttu muutosta ja esim. Madridissa on jo ajettu sisään pienempiä luokkakokoja eri ikäluokissa. Täällä saa esikoulussa ja ala-asteella olla nykyään enintään 20 oppilasta / luokka (aikaisemmin 25), kun taas yläasteen 1-3.luokilla oppilaita saa olla enintään 25 / luokka (aikaisemmin 30).

Tyttären luokalla, yksityiskoulussa ylästeen 3.luokalla, on tällä hetkellä 17 oppilasta – tosin kaksi on viettämässä vaihtovuotta ulkomailla eli kun he palaavat takaisin niin oppilaita on silloin 19.

Espanjalaisissa kouluissa on tapana että rinnakkaisluokat sekoitetaan aina pari vuoden välein – näin oppilaita opetetaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa ja toisaalta myös niitä ikävämpiä tyyppejä ei tarvitse sietää paria vuotta enempää.

4. Koulupäivän pituus

Kouluviikon tuntimäärä riippuu autonomisesta alueesta, ikäluokasta sekä koulusta.

Esimerkiksi Madridin alakouluissa on julkisella puolella 25 viikkotuntia ja koulupäivä ajoittuu klo 9-16 välille, yleensä niin että varsinainen päivä päättyy klo 14. Iltapäivä on varattu niille oppilaille, jotka ovat mukana maksullisessa kouluruokailussa.

Joissakin kouluissa on kuitenkin käytössä ns. jornada partida eli koulupäivä on pidempi mutta sen keskellä on pitkä lounastauko. Koulut eivät kuitenkaan tarjoa maksutonta lounasta oppilaille vaan lounas joko syödään kotona tai sitten siitä maksetaan erikseen. Tällöin siis mennään aamulla kouluun klo 9 ja lounastauko alkaa esim. klo 13. Tauon jälkeen palataan kouluun 15 ja koulu jatkuu vielä parin tunnin verran.

Madridssa on nyt otettu käyttöön uusi määräys eli kaikki uudet koulut jotka tästä eteenpäin avaavat ovensa, joutuvat ottamaan pakollisena käyttöön tuon jornada partidan. Tämä siitä syystä että näin pyritään helpottamaan vanhempien työssäkäyntiä sillä alakouluikäiset eivät Espanjassa voi kulkea itsenäisesti kouluun vaan joku täysi-ikäinen pitää olla lapsia aina hakemassa.

Secundariassa eli yläasteella viikkotunteja on vuodesta riippuen 30-33. Päivät voivat primarian tapaan yhtäjaksoisia tai jornada partida. Julkisissa käytetään yleensä yhtäjaksoista päivää eli koulupäivän päätteeksi suunnataan kotiin syömään lounas.

Tyttärellä on viikkotunteja 35 ja heillä on käytössä tavallaan jornada partida eli koulupäivän katkaisee 1.5 tuntia kestävä lounastauko klo 14.30-16 välissä.

Espanjassa ei ole varsinaisia välitunteja eli jokaisen tunnin päätteeksi ei ole taukoa. Ei edes ala-asteella. Ja tämä on sama oli sitten julkisessa, valtion tukemassa yksityiskoulussa tai yksityiskoulussa.

Koulupäivä jakaantuu yleensä muutamaan ”blokkiin” eli on useampia tunteja putkeen ja sitten vähän pidempi tauko. Ja lounas on usein vasta koulupäivän päätteeksi. Ellei koulussa ole sitten jornada partida.

Julkisissa kouluissa on yleensä päivän aikana vain yksi 30 minuutin tauko, jonka aikana syödään kouluun tuodut eväät. Tämä siis suunnilleen niihin aikoihin kuin suomalaisissa kouluissa syötäisiin jo lounasta eli ennen puolta päivää.

Tyttärellä menee aikataulu tänä vuonna niin että heillä on aamulla kolme tuntia putkeen, sitten 30 minuutin välipalatauko (sisältyy kouluruoan hintaan eli voi hakea sämpylän tai hedelmän). Sen jälkeen vedetään taas 3 tuntia putkeen ja sitten on 1.5 tunnin lounastauko. Ja päivän päätteeksi vielä yksi oppitunti.

Koulussa kaikilla oppilailla päivän pituus on sama – oli sitten esikoulussa, ala-asteella tai yläasteella. Kaikilla päivä alkaa samaan aikaan klo 9 ja päättyy samaan aikaan klo 17. Tämä on hyvin yleinen käytäntö ja aikataulu yksityiskouluissa.

5. Mitä aineita opiskellaan

Yläasteella (julkisella puolella) viikkotunteja on seuraavasti:

MATERIA	CARGA LECTIVA SEMANAL
Espanja (äidinkieli	4
1.vieras kieli (yleensä englanti)	3
maantieto ja historia	3
liikunta	2
matematiikka	4
ns. valinnaiset aineet	3+3+3
uskonto tmv.	2
valinnainen	2
oppilaanohjaus	1
Yhteensä viikkotunteja	30

Noiden ns. pakollisten aineiden lisäksi on siis joukko ns. valinnaisia, joita jokaista on 2-3 tuntia viikossa. Näitä voi olla esim. teknologia, kuvaamataito, fysiikka & kemia, biologia & geologia, musiikki, ekonomia, klassinen kulttuuri (latina) tai muut kielet, esim. saksa / ranska. Näistä opetettavista aineista päättävät käytännössä aina autonomiset alueet ja koulut, ei itse oppilaat.

Tyttären koulussa viikkotunteja on 35 eli viisi tuntia enemmän kuin julkisissa kouluissa. Heillä tunnit jakautuvat seuraavasti:

Englanti (language & literature)	8 tuntia
äidinkieli, Espanja	4
matematiikka	4
liikunta	3
historia & maantieto	3
fysiikka ja kemia	3
biologia	2
saksa	2
musiikki	2
teknologia ja ohjelmointi	2
oppilaanohjaus	2

Yläasteen viimeisenä vuonna eli 4.luokalla on oppilailla mahdollisuus vaikuttaa siihen että mihin painottaa opintoja eli valinnaisaineita on tarjolla enemmän. Tuo yläasteen neljäs vuosikurssi alkaa nimittäin suuntaamaan oppilaita jo kohti tulevia lukio-opintoja ja täällä se yleensä tarkoitta sitä että pitää tietää ja valita mihin haluaa suuntautua.

Lukioita on siis eri suuntauksilla ja niiden perustella määräytyvät opiskeltavat aineet ja käytännössä ne määrittävät pitkälti myös jatko-opiskelumahdollisuuksia. Jos esim. päätyy opiskelemaan taidelukioon niin sieltä on vaikea lähteä opiskelemaan esim. lääkäriksi tai insinööriksi.

6. Kouluruokailu

Espanjassa ei ole maksutonta kouluruokailua, kaikissa kouluissa sitä ei ole tarjolla edes maksusta. Toki tähän ollaan yritetty saada muutos niin että kaikilla olisi mahdollisuus syödä koulussa. Tietysti lisämaksusta. Kouluruoan hinta on viime vuosina ollut julkisissa kouluissa 5.50 € / päivä. Tietyillä edellytyksillä on ruokailuun mahdollista saada avustusta.

Jos kouluruokailuun osallistuu niin ruokailu on usein päivän päätteeksi eli kun muut oppilaat lähtevät kotiin niin ruokailuun osallistuvat jäävät kouluun syömään. Toki jos koulussa on käytössä turno partido niin silloin lounas on koulupäivän keskellä ja koulu jatkuu vielä lounaan jälkeen. Eli kaikki riippuu koulusta ja sen aikatauluista.

Yksityiskouluissa lounas syödään käytännössä koulupäivän aikana. Tyttären koulussa lounasajat menevät porrastusti niin että pienimmät oppilaat syövät ensin, vanhemmat myöhemmin. Tyttärellä on tänä vuonna lounastauko klo 14.30-16 ja tyttären luokan vuoro on ruokalassa klo 15.

Tyttären koulussa on oma keittiö eli siellä valmistetaan kaikki ruoat alusta lähtien itse eikä eineksiä käytetä koskaan. Ruokailutila on valoisa ja viihtyisä. Tosin myös hyvin meluisa sillä espanjassa ei todellakaan ole mitään ruokarauhaa vaan ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, myös kouluissa. Eli lapset saavat keskustella vapaasti ruokailun aikana eikä seinillä ole mitään desibelimittareita.

Kouluruoka sisältää yleensä aina alkuruoan, pääruoan sekä jälkiruoan ja ruoat ovat yhä enemmässä määrin ennen kaikkea terveellisiä. Juuri tälle vuodelle tuli taas uusi säännöksiä joita kouluruokailuissa pitää noudattaa eli tarjolla ei todellakaan ole mitään herkkuruokia vaan terveellistä, perinteistä espanjalaista ruokaa.

Alkuruoat ovat usein kasvispitoisia, mukana paljon linssi/papu/kikherneruokia sekä kasvissosekeittoja. Yleensä toinen vaihtoehto on jonkinlainen salaatti. Pääruokana on sitten jotain proteiinipitoista – lihaa, kalaa, kanaa, mustekelaaa, munakkaita ja niiden kera yleensä joku kasvislisäke. Ei siis perunoita, riisiä, perunamuusia, makaronia tmv. Jälkiruoka on joko hedelmä tai maustamaton jogurtti. Voisi siis sanoa että todella terveellistä ruokaa tarjotaan.

Ja kummasti se koulun tarjoama ruoka maistuu kun on nälkä vaikka ei todellakaan ole aina mitään mieluista ruokaa.

Tyttären koulussa melkeinpä kaikki syövät lounaan koulussa koska vain muutama oppilas asuu sellaisen matkan päässä että ehtisi edes kotiin tuossa ajassa eikä koulun lähellä ole kauppoja, kahviloita, ravintoloita tmv. että voisi syödä lounaan muualla kuin koulun ruokalassa. Lounas on tietysti lisämaksullinen, 245 € kuukaudessa ja siihen sisältyy lounasruokailun lisäksi myös välipala (sämpylä tai hedelmä).

7. koulujen tilat

Koulut ovat Espanjassa ulkoisesti aina varsin ankean näköisiä rakennuksia. Ei ole juurikaan puita tai pensaita, saatikka kivoja leikki- ja kiipeilyalueita. Piha on asfalttia tmv. ja ne toimivat yleisesti myös liikunta-alueina.

Toki poikkeuksiakin on ja etenkin yksityiskoulut panostavat koulujen tiloihin enemmän koska ne ovat myös kilpailuvaltteja. On moderneja laboratorioita, omat kirjastot, yleisurheilukentät, tenniskentät, uima-altaat jne.

Koulut ovat aina aidattuja ja niihin pääsee kulkemaan vain portin kautta, joka on tietysti lukittuna. Tämä koskee niin julkisia kuin yksityiskouluja. Oppilaat eivät voi siis vapaasti kulkea miten haluavat. Alakouluikäiset pääsevät lähtemään koulusta vain jos joku aikuinen on heitä hakemassa. Yläasteikäiset saavat sentään jo lähteä koulusta omatoimisesti.

Yleensä täällä kouluissa on oppilailla oma fyysinen luokka ja sitten opettajat vaihtavat luokkien välillä. Tämä käytäntö on niin ala- kuin yläasteella. Toki tiettyjä erikoisaineita opetetaan omissa luokissa. Tämä tietysti osittain siitä syystä että tuntien välillä ei ole välitunteja eli siirtymiset eri luokkien välillä ovat hankalia toteuttaa.

Varsinaisten koulutilojen lisäksi joissakin yksityiskoulussa, erityisesti täällä Madridissa, on myös oma residencia eli asuntola. Koulut toimivat siis myös sisäoppilaitoksina sekä espanjalaisille että ulkomaalaisille opiskelijoille. Yleensä nämä ovat yläasteikäisille mutta joissakin kouluissa on asuntolat myös ala-asteikäisille.

Yleensäkin vaihtovuodet ulkomailla ovat hyvin yleisiä yksityiskoulujen opiskelijoiden keskuudessa. Esim. tyttären vuosikurssilta on tänä vuonna n. neljännes oppilaista vaihdossa ulkomailla ja ensi vuonna lähtee vielä lisää. Yläasteen kaksi viimeistä vuotta ovat erityisen suosittuja ajankohtia ulkomaan vaihtovuodelle.

7. Opettajat

Opettajien taso vaihtelee Espanjassa melkoisesti, kuten varmasti ihan jokaisessa maassa.

Mikä tekee tilanteen erikoiseksi täällä on se, että julkisissa kouluissa itse koulut eivät voi valita omia opettajiaan vaan opettajat ovat ns. oposiciones-virkamieskokeen suorittaneita eli paikat jaetaan tuossa kokeessa menestymisen mukaan. Ja tuo koe on puhtaasti teoreettinen. Kun olet suorittanut kokeen ja saat paikan jostain niin käytännössä taskussa on loppuiän julkinen virka etuineen. Tämä valitettavasti taas tarkoittaa joskus sitä että kiinnostus opettamiseen ja tuloksiin saattaa lopahtaa jossain vaiheessa koska opettajilla ei ole käytännössä mitään tulosvastuuta. Toisaalta julkisissa on myös todella hyviä ja työhönsä paneutuneita opettajia eli kaikki riippuu tuurista.

Yksityiskoulut taas valitsevat itse opettajansa ja niissä opettajilla on olemassa tietty tulosvastuu sillä vanhemmat reagoivat helposti eli koulu menee vaihtoon jos vanhemmat eivä tole tyytyväisiä. Kun maksaa yli 1000 euroa kuukaudessa opetuksesta niin silloin yleensä odotetaan myös tiettyä tasoa, myös opettajilta. Tämä näkyy etenkin täällä Madridissa jossa kilpailu on kovaa eri yksityiskoulujen välillä.

8. Koulukirjat ja materiaalit

Espanjassa koulukirjat ja oppimateriaalit ovat käytännössä aina maksullisia. Yleensä niihin menee joku 100-200 € vuodessa, riippuen alueesta, koulusta ja oppilaan iästä. Toki eri alueilla on olemassa myös erilaisia järjestelyitä, joissa oppilailla on mahdollisuus saada käyttöön maksuttomat kirjat. Madridissa on esim. julkisissa ja valtion tukemissa yksityiskouluissa opiskeleville oma ohjelmansa, jonka kautta on mahdollisuus ns. lainata kirjat kouluvuotta varten.

Yksityiskouluissa opiskelevat oppilaat joutuvat hankkimaan aina kirjat itse – joko koulun kautta taikka sitten itse ostamalla / tilaamalla. Kirjat ovat yleensä arvokkaita ja meillä on käytännössä joka vuosi mennyt vähintään 500 € koulukirjoihin. Lisäksi opiskelukäyttöön tarvittavat laitteet, oli se sitten ipad tai tietokone, pitää myös hankkia itse.

9. Kouluvuosi ja lomat

Espanjassa kouluvuosi jakaantuu aina kolmeen osaan. Koulut alkavat syyskuun alussa – jokainen autonominen alue määrittelee koulun aloituspäivän, päättymispäivän sekä vuosittaisen loma-ajat. Ensimmäinen kolmannes päättyy joulukuun alkupuolella ja silloin saadaan aina ensimmäiset arvostelut.

Toinen kolmannes alkaa heti joulukuussa ja jatkuu sitten joululoman jälkeen tammikuussa kestäen aina suurin maaliskuun puoleen väliin, jolloin annetaan taas arvostelut. Vuoden viimeinen kolmannes päättyy kesäkuun loppupuolella, joskus juhannuksen tienoilla. Silloin annetaan sitten viimeiset arvostelut sekä lukuvuoden yhteisarvosanat. Oppilaat arvioidaan siis kolmeasti vuodessa.

Lomien ajat vaihtelevat eri alueilla ja eri kouluissa koska eri alueilla on erilaisia pyhäpäiviä. Kouluissa ei yleensä ole mitään syyslomia, paitsi joissakin yksityiskouluissa. Toisaalta keväällä on kaikenlaisia pidempiä viikonloppuja ja minilomia kuten Semana Santa eli pääsiäisloma. Se kestää monesti jopa 10-11 päivää.

10. Arvostelu

Espanjan kouluissa arviointi voi tapahtua joko sanallisesti tai numeroin. Monesti 1. ja 2.luokalla käytetään sanallista arviointia numeroiden ohella, yleensä viimeistään 3.luokalla on käytössä jo pelkkä numeroarvostelu.

Kaikki aineet arvioidaan tiettyjen lain määräämien kriteereiden mukaan. Arvostelu tapahtuu numeron 1-10 ja numerot 1-4 tarkoittavat unsuficiente eli ei ole riittävää osaamista. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä että koko vuosi pitäisi uusia vaan oppilaita katsotaan tapauskohtaisesti. Koko ala-asteen aikana voi kouluvuoden joutua uusimaan enintään yhden kerran.

Vaikka uusijoiden määrä on ollut laskusuuntainen niin siitä huolimatta lukuvuoden kertaaminen on mielestäni varsin yleistä ja tyttären vuosikursseilla on melkeinpä aina ollut joku joka on käynyt jonkun luokan kahteen kertaan.

Yläasteella eli secundariassa taas voi päästä luokalta vaikka olisi kaksikin sellaista ainetta, josta ei ole päässyt läpi. Jos aineita on enemmän niin silloin on yleensä käytävä koko vuosi uudelleen. Toisaalta kouluissa on käytössä myös uusintakokeet eli jos niissä onnistuu niin saattaakin päästä eikä tarvitse kerrata. Käytännöt ovat siis vähän erilaisia eri kouluissa ja eri alueilla.

Espanjan koulujärjestelmä on siis varsin monikerroksinen ja hajautettu eikä mitenkään yhtenäinen. Vaikka perusrakenne on sama koko maassa ja yleisellä tasolla määritellään tietyt asiat niin autonomisilla alueilla on paljon valtaa päättää omista asioistaan, kuten omista opetussuunnitelmista ja arvioinneista. Tämä on johtanut siihen että esim. eri alueilla opiskellaan hieman eri asioita – riippuen siitä mitä autonominen alue haluaa painottaa. Myös yksityiskouluilla on enemmän vapauksia päättää omista asioistaan.