Suomi-lomilla tulee aina vastaan asioita, jotka kiinnittävät huomiota – positiivisesti tai negatiivisesti. Tässä satunnaisia huomioita tämän kesän reissulta:
Kahvin hinta
Heti ensimmäisen aamun kauppareissulla kiinnitin huomioita kahvin hintaan -yli 10 € paketti. Siis oikeasti?? Milloin on kahvin hinta noussut tällaisiin lukemiin?
Suurin osa ostaa kahvinsa nykyään tarjouksesta ja hamstraa kerralla sitten tavaraa varastoon muttta onhan tuo jo sellainen hinta että itsellä jäisi kyllä juhlamokat ostamatta.
Suklaan hinta
Toinen merkittävä hinnannousu oli osunut suklaaseen – lähikaupassa Fazerin sininen maksoi melkeinpä 5 € levy. Eikö näitä joskus saanut tyyliin 3-4 kappaletta kympillä. Lentokentällä oli ”tarjous” kaksi levyä 12 €.
Jäi suklaat kaupan hyllylle. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun jäi Fazerit ostamatta. Ei pelkästään hinnan takia vaan siitä syystä että Fazerin laatu on heikentynyt vuosien aikana eikä suklaa todellakaan maistu enää edes hyvältä – eihän tuollaista kuraa kehtaa viedä enää kenelläkään edes tuliaisiksi.
Kovasti hintojen nousua on yritetty perustellut kaakaon hinnannousulla mutta tuo suklaa ei kaakaota ole kauheasti edes nähnyt.
Lounasravintoloiden hinnat
Suomessa ravintoloissa syöminen on ainakin näin espanjalaisin silmin katsottuna yleensä melko arvokasta touhua mutta poikkeuksen tekevät lounasravintolat eli monissa paikoissa on lounasaikaan tarjolla melko kohtuuhintainen lounas, yleensä 13-15 € ja usein hintaan sisältyy vielä jonkinlaiset ruokajuomat.
Loman edullisimman lounaan söimme 12.50 eurolla ja kyseessä oli satakuntalainen pitopöytä. Ruoka oli hyvää, valinnanvaraa hyvin, ruokajuomat ja kahvit tuoreiden munkkien kera sisältyivät hintaan.
Myös aasialaiset noutopöydät olivat kaikki hyviä hinta-laatusuhteeltaan ja jos alle 15 € lounaaseen kuuluu vielä virvoitusjuomatkin niin ei voi hinnasta enää valittaa. Edes Espanjassa ei saa syötyä tuohon hintaan.
Ruoka-ajat ja ravintoloiden aukio-oloajat
Suomalaiset ruokailuajat eivät käy ollenkaan yhteen espanjalaisten ruoka-aikojen kanssa. Suomessa syödään monissa paikoissa lounasta siihen aikaan kun Espanjassa nautitaan aamupalaa ja moni ravintola menee kiinni jo siinä vaiheessa kun itse on tottunut vasta suuntaamaan ravintolaan illalliselle. Tuntuu jotenkin hassulta että ravintola menee illalla kiinni klo 21-22 aikaan.
Itse olen aina ns. liikkeellä väärään aikaan.
Voileipäkakku
Suomalaisen juhlapöydän kunkku on voileipäkakku – pohjoismaalainen erikoisuus joka usein ihmetyttää muualta tulevia. Hauska huijaus – nopeasti katsottuna näyttää ihanalta täytekakulta mutta sisältö onkin sitten aika erilainen.
Täytyy myöntää että itseltä tämä erikoisuus oli kokonaan jo päässyt unohtumaan mutta pitänee joskus kokeilla espanjalaisten vieraiden kanssa että mikä on heidän reaktionsa kyseiseen ruokaan.
Ruokarobotit
Näitä ruokakauppojen robotteja en ole toistaiseksi nähnyt missään muualla kuin Suomessa. Toki voi olla että ovat maailmalla hyvinkin yleisiä mutta ainakaan täällä Espanjassa en ole vielä missään törmännyt. En edes täällä Madridissa.
Ravintolat, niiden terassit ja ikärajat
Espanjassa on tottunut siihen että lasten kanssa voi mennä terassille, syömään tai juomaan, milloin vain. Mutta Suomessa asia ei olekaan näin. Tämä tuli vastaan kun yritimme tyttären kanssa päästä illemmalla terasille nauttimaan upeasta kesäillasta niin terassin portilla seisoi portsari, joka ei päästänytkään sisään. Ja kello ei siis ollut vielä edes yhdeksää illalla. Päivällä ei sentään ollut ongelmia.
Suomi on aamuvirkkujen maa
Suomi on aamuvirkkujen maa. Ruokakaupat avaavat ovensa klo 7 aamulla, osa on avoinna jopa ympäri vuorokauden. Ja väkeä on liikkeellä jo tuohon aikaan ihan reippasti. Espanjassa on tottunut siihen että ruokakaupat eivät aukea ennen klo 9, osa jopa myöhemmin.
Meteliä pitävät katutyöt aloitettiin pahimmillaan jopa klo 5.45 aamulla. Siis heinäkuusssa ennen aamukuutta kaivurit kaivaa keskellä asuinaluetta.
Nuorten suosimat kulkuneuvot
Espanjassa on tottunut siihen että liikutaan joko omalla autolla, kävellen tai julkisilla. Edes täällä Madridissa näkee aika vähän sähköpotkulaudoilla tai muilla vastaavilla kulkuvälineillä liikkuvia koska niillä pitäisi suhata liikenteen seassa. Ja jos niillä joku ajelee niin harvemmin on kyseessä ainakaan alaikäinen, kuten Suomessa.
Suomessa nämä ovat erittäin suosittuja ja esim. nuorilla tuntuu olevan hyvin yleisesti joku kulkuväline kuten Kontio cruiseri, mopoauto, mönkijä tai koppimönkkäri. Toki ymmärrettävää pienissä kaupungeissa, joissa esim. julkinen liikenne toimii surkeanpuoleisesti.
Itsepalvelun luvattu maa
Suomi on itsepalvelun luvattu maa – hyvin harvassa paikassa saa enää palvelua. Tuntuu oudolta että esim. ravintolassa pitää ruokailu maksaa etukäteen (noutopöydät) ja ruokailun jälkeen lautaset ja aterimet pitää itse kiikuttaa jonnekin. Kahviloissa on myös yleisesti itsepalvelu ja silti kahvikupin hinta on monin paikoin kaksinkertainen Espanjaan verrattuna. Myös kaupoissa näki yleisesti kylttejä että vaatteet pitää viedä takaisin paikoilleen sovituksen jälkeen.
Kauppojen herkkuhyllyt
On ihan käsittämätöntä että mikä määrä erilaisia herkkuja löytyy suomalaisista ruokakaupoista. Jäätelöitä on satoja erilaisia, karkkihyllyt kymmien metrien pituisia. Tämä on ihan käsittämätöntä. Ei ihme että suomalaisista on 10 vuodessa tullut Euroopan kolmanneksi lihavin kansa.
Kesäkahvilat
Yksi aivan ihanista suomalaista ilmiöistä – mitä erikoisempiin paikkoihin ilmestyvät kesäkahvilat. On mahtavaa että sääntöSuomessa on mahdollistettu tällaisten avaaminen ilmeisesti melkoisen pienellä byrokratialla.
Pesutuvat ja mattojen pesupaikat
Yhä edelleen monissa suomalaisissa kerrostaloissa on oma pesutupa, jossa voi maksutta tai pientä maksua vastaan käydä pesemässä pyykkiä. Lisäksi löytyy usein kätevät pyykinkuivaustilat, sekä ulkona että sisällä.
Myös matonpesupaikat ovat aivan huippuja ja ne ovat kesällä kovassa käytössä. Mikään ei voita mäntysaippualla pestyjen mattojen tuoksua.
Kuplavettä, kiitos
Suomalaiset ovat kuplavesikansaa – tämä näkyy siinä että kaupoissa on tarjolla kaikenlaisia maustettuja versioita kuplavedestä. Näitä olisi kiva ostaa myös täällä Espanjassa mutta eihän täällä sellaisia myydä.
Suomessa monilla on kotona myös Soda Stream-laite, jolla tekee itse näppärästi hanavedestä kuplavettä. Ja mikä parasta, niin nuo hiilihappo-vaihtopullot ovat tosi halpoja, parhaimmillaan näin 3 euroa / pullo ja kallein taisi olla 6 euron luokkaa.
Olisihan tuo näppärä laite täällä Madridissakin koska hanavesi on täysin juomakelpoista ja jopa hyvänmakuista. Mutta kun hiilihappopullon hinta on 20-30 € niin se vähän vähentää tuota kuplaveden litkimistä.
Rakentamisen taso
En tiedä että onko rakentamisen taso Suomessa oikeasti todella surkeaa vai ovatko sääolot niin äärimmäiset että rakennukset joutuvat koville ja niitä joudutaan jatkuvasti korjaamaan. Jopa ihan 2000-luvulla rakennetuja taloja pitää jo peruskorjata. Kerrostaloissa on edessä vähintään viemäri- tai vesiputkiremontti, ikkuna- tai parvekeremontti tai jopa julkisivuremontti. Omakoti- ja rivitalot ovat puolestaan kosteusvaurioisia tai muuten vaan remontin tarpeessa.
Ja kaiken lisäksi nuo remontit ovat todella hintavia – siitäkin huolimatta että esim. kerrostaloissa maksetaan valtavia vastikkeita.
Jotenkin olen aina kuvitellut että Suomessa osataan rakentaa mutta ilmeisesti olen ollut väärässä.
Polkupyörä on ennen kaikkea kulkuväline, ei urheiluväline
Kesäisessä Suomessa polkupyörä on näppärä kulkuväline ja sillä ajelu on tehty helpoksi kaikkialla – pyöräteitä on valtavat määrät ja niitä pitkin pääsee melkeinpä minnevain. Pyörällä liikkuvat kaikenikäiset.
Täällä Espanjassa polkupyörä on ennen kaikkea urheiluväline, harva käyttää sitä paikasta toiseen liikkumiseen sillä polkupyörällä urheillaan.
Madridin Miia -espanjalais-suomalaisen perheen elämää 