Vuoden toinen ex tempore -reissu, kohteena Galicia

Ex tempore-matkustaminen eli hetken mielijohteesta tehty reissaaminen, on itselleni tärkeää sekä henkisen hyvinvoinnin että arjesta irtautumisen näkökulmasta. Kun elää arjessa hyvinkin aikataulutettua elämää, jossa kaikenlaiset velvollisuudet rytmittävät päiviä ja viikkoja, niin joskus pienet irtiotot tuovat sitä tarvittavaa latausta että jaksaa taas arkea.

Ex tempore -reissu on kuin henkäys raikasta ilmaa kiireen keskellä – katkaisee rutiinin ja antaa tilaa palautumiselle sekä itsensä löytämiselle.

Jo pidemmän aikaa olen kaivannut elämään takaisin tätä spontaaniutta ja nyt siihen on taas mahdollisuus sillä Madridista käsin kaikki on lähempänä. Omalla autolla voi hurauttaa melkeinpä minne tahansa ja milloin tahansa joten näitä ex tempore-reissuja on huomattavasti helpompi toteuttaa kuin Kanarialla asuessa. Pienet irtiotot eivät vaadi pitkiä lentomatkoja tai huolellista suunnittelua.

Kun lähtee matkaan hetken mielijohteesta, ilman suuria odotuksia, valmisteluja tai tarkkaa aikataulua, voi löytää yllättäväiä elämyksiä ja nähdä tututkin asiat uudessa valossa.

Tällä kertaa teimme ex tempore-reissun Espanjan pohjoisosan Galiciaan, aivan maan pohjoisimpaan nurkkaan. Päätöksen reissusta teimme sunnuntai-iltana ja seuraavana aamuna klo 8 lähdimme reissuun kun puoliso pääsi yövuoron jälkeen töistä. Edessä oli neljä vapaapäivää jotka mahdollistivat tämän kertaisen minireissun.

Suuntana meillä oli pieni O Vicedon kylä, jossa puolison perheellä on kakkosasunto eli emme tarvinneet edes majoituspaikkavarauksia.Ajomatkaa meiltä on n. 630 km suuntaansa ja melkeinpä koko matka on 2-3 kaistaista moottoritietä eli todella mukavaa ajella. Kahden kuskin ja kahden pikaisen pysähdyksen taktiikalla matkaan meni n. 7 tuntia.

Tämä oli ex tempore -yllätysreissu myös puolison äidille sillä hän viettää tuolla aina kesät paossa Madridin kuumuutta eikä hän ei tiennyt etukäteen tulostamme. Yllätys oli melkoinen ja todella iloinen.

Paikalla oli myös puolison vanhempi veli poikansa kanssa eli tyttären serkkupoika. Oli myös heille tärkeää nähdä ja viettää aikaa yhdessä koska näkevät vain muutamia kertoja vuodessa.

Vaikka reissu oli lyhyt, perillä olimme vain 2.5 päivää, niin ehdimme kuitenkin tehdä kaikenlaista ja ennen kaikkea irtaantua arjesta sekä ennen kaikkea nauttia pohjoisen ihanan raikkaista keleistä.

Päivät olivat pilvisiä mutta lämpötilat pysyivät kuitenki 20 asteen paremmalla puolella, yhtenä aamupäivänä satoi hieman mutta sekään ei menoa haitannut. Ihanaa vaihtelua Madridin kuumuudelle.

Jopa uimassa tuli käytyä pari kertaa. Tuolla seudulla merivesi on yleensä todella kylmää mutta nyt +19 asteinen vesi tuntui ihan sopivalta eikä edes aurinkoa kaivannut uinnin jälkeen.

Alueen rannat ovat todella upeita – vaaleahiekkaisia ja vesi todella kirkasta. Ja kun kaikkea ympäröi runsas vehreä luonto niin maisemat ovat kauniita. Ja mikä parasta niin näillä rannoilla ei ole ruuhkia.

Itselläni on tapana herätä aina ajoissa ja tehdä päivän treenit tai liikkumiset heti aamuvarhaisella. Näin olen paremmalla tuulella eikä loppupäivän aikana tarvitse enää miettiä että mistä löytää aikaa liikkumiselle.

Omalla autolla kun reissaa niin treenivälineetkin kulkee näppärästi mukana ja aina löytyy joku sopiva paikka missä treenata.

Päiväohjelmaa ei näillä reissuilla sen enempää suunnitella. Mennään päivän sään ja fiiliksen mukaan. Aamulla päätetään että missä syödään lounas ja se on päivän tärkein ohjelma, sen ympärille sitten kehitetään jotain muuta mahdollista tekemistä. Jos siltä tuntuu.

Pohjois-Espanjassa syödään todella hyvin ja laadukasta ruokaa. Tuoreista aineksista, lähellä tuotettuna ja itse tehtynä. Niin lihaa, kalaa kuin kaikenlaisia mereneläviä. Yksinkertaista mutta niin äärettömän hyvää.

Hinnat ovat toki nousseet myös tuolla ja esim. perinteinen annos mustekalaa maksaa nykyään n. 18-20 €. Ja valtava reilun kilon kokoinen naudan grillattu lihapala maksoi vajaa 60 €.

Tuo pohjoisin Galician alue on todella vehreää – mikä tietysti tarkoittaa sitä että siellä sataa usein. Jopa näin kesällä. Mutta toisaalta välillä tulee poutaisempia jaksoja ja silloin lämpötilat voivat nousta jopa 30 asteeseen. Kelit ovat vähän kuin Suomessa.

Tuo seutu on myös äärimmäisen rauhallista koska sinne ei pääse julkisilla kovinkaan helposti. Toki heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun väkeä on paikalla hieman enemmän kun väki tulee viettämään kesälomia ja pakenee sisämaan kuumuutta. Mutta siitäkään huolimatta ruuhkia ei tuolla seudulla tunneta. Eihän koko kylässä ole edes yhtään hotellia.

Meille kylä on siis jo tuttu ja tavallaan hyvin tärkeä koska se on se meidän ”pueblo” eli kylä täällä Espanjassa. Paikka jonne palaamme joka kesä. Itse kävin siellä ensi kertaa jo sinä kesänä kun tapasimme puolison kanssa eli ensi visiitistä on ehtinyt kulua lähes 20 vuotta. Siitä huolimatta aika vähän on muutoksia tapahtunut tuona aikana ja se on juuri parasta.

Tällä reissulla mieleen jäi erityisesti puolison veljen kumiveneellä tehty ex tempore-ajelu pitkin rannikkoa, aamukahvit asunnon terassilla sekä upeat auringonlaskut.

Unohtamatta maailman parasta juustokakkua, jota on pakko saada aina kun tuolla tulee käytyä.

Vaikka reissu oli lyhyt niin se oli juuri riittävä. Puoliso sai pientä taukoa töistä (hänellä seuraava kesälomaviikko vasta elokuun lopussa), me tyttären kanssa taukoa loma-arjesta ja ennen kaikkea Madridin kuumuudesta. Vaikka olemme kesälomalla niin Madridissa kuumuus tekee sen että lomallakin pitää miettiä tarkkaan että mitä voi tehdä ja mihin aikaan sillä suurimman osan aikaa päivästä on niin kuuma että ainoa järkevä paikka on ilmastoitu sisätila. Mikä taas ei kauhaesti nosta lomatunnelmaa… Mutta kaikenlaiset reissut, nämä pienetkin, tuovat sopivasti vaihtelua elämään.

Ennen kaikkea ex tempore-matkat muistuttavat siitä ettei elämä ole pelkkää suorittamista ja suunnittelua. Välillä on hyvä(ja tärkeää) vain mennä, ilman sen suurempaa syytä tai suunnitelmaa. Monesti juuri silloin syntyvät ne parhaimmat muistot.