Kevätkuulumisia

Taas on kuukausi vierähtänyt ja nyt mennään jo lujaa vauhtia huhtikuuta. Ja nyt tuntuu keväältä – kaikkialla vihertää ja kukkii ja lämpöäkin on päivisin jo yli 20 astetta. Mutta helpolla ei tänä vuonna talvi antanut periksi sillä pääsäisenä vietettiin todellista takatalvea käytännössä koko Espanjassa. Lämpötilat romahtivat päivässä ja koko pääsiäisloman ajan oli kylmää, sateista ja todella tuulista. Päivisin lämpötilat nousivat juuri 10 asteeseen ja tietysti voimakas tuuli teki sen, että sää tuntui vieläkin kylmemmältä.

Täällähän koululaisilla on pitkä pääsiäisloma, meidänkin tyttärellä oli peräti 11 päivää lomaa. Ensimmäiset päivät lomasta oli sentään vielä lämmintä & aurinkoista mutta loput 8 päivää vietetiinkin sitten enemmän ja vähemmän sisätiloissa sadetta pitäen. Harvinaista täällä, ainakin tähän vuodenaikaan.

Nuo parit aurinkoiset päivät käytimme kuitenkin hyödyksi ja lähdimme ex-tempore minilomalle Zaragozan kupeessa sijaitsevaan Alhama de Aragonin pikkukylään, joka on tunnettu mineraalivesijärvestä, jonka lämpötila pysyy n. 30 asteessa läpi vuoden. Kävimme tuolla lomalla ja viime vuonna eli paikka oli entuudestaan tuttu. Paremmin siitä voi lukea täältä: https://madridinmiia.com/2023/04/21/rentouttava-viikonloppu-balneariossa/

Nyt olimme reissussa vain yhden yön sillä puolison oli palattava töihin (hänellä ei ollut lomaa). Ja kaiken lisäksi sää muuttui juuri tuossa vaiheessa eli tiedossa oli vettä, kylmää ja tuulta koko viikolle. Mutta ihan kiva minireissu ja kotiin tulessa oli sellainen olo että olisimme olleet poissa pidempään.

Mitään muita suunnitelmia meillä ei sitten ollutkaan koko pääsiäisviikolle eli vietimme loman ihan kotosalla. Toki yritimme jotain ohjelmaa keksiä ettei olisi mennyt vain kotona makailuksi. Ensimmäisinä lomapäivinä sade taukosi sentään sen verran että pääsimme tallille ja tytär ratsastamaan mutta loppuviikosta kävimme sitten lähinnä vain katsomassa että ponilla on kaikki hyvin sateen ja tuulen keskellä. No, hyvinhän se siellä mutavellin keskellä pärjäsi.

Yhden sateisen päivän vietimme Madridin keskustassa ja kävimme mm. El mundo de Van Gogh-näyttelyssä, jossa taulut oli herätetty eloon. Ihan mielenkiintoinen kokemus ja erilainen tapa kokea taidetta. Myös elokuvissa kävimme koko perheen voimin. Meidän lähimmässä elokuvateatterissa on tuollainen vähän parempi lux-puoli, jossa on melkein makuuasentoon menevät pehmeät nojatuolit, oma pöytä ja kaiken lisäksi pöytiintarjoilu. Listalta löytyy perus pop cornien lisäksi kaikenlaista syötävää ja mikä parasta niin nuo tarjoilut eivät ole mitenkään kalliita – koko meidän setti (cokis, vesipullo, viinilasi, pizza, minihampurilaiset ranskalaisilla ja isot popcornit) maksoi yhteensä 30 euroa.

Tyttären kanssa kävin myös yhtenä päivänä kuuluisilla Majadahondan markkinoilla, joista on tullut ihan legendaarinen paikka espanjalaisteinien keskuudessa, etenkin tyttöjen. Etenkin koru-, vaate-, kenkä- ja korukojut ovat äärimmäisen suosittuja, vanhempi väki jonottaa lähinnä ruokakojuihin. Nämä tällaiset markkinathan ovat täällä Espanjassa ihan perusjuttuja ja käytännössä joka kylässä järjestetään markkinat vähintään joka toinen viikko, yleensä jopa kerran viikossa. Ja myynnissä on sitten kaikkea mahdollista – hedelmiä, vihanneksia, petivaatteita, pyyheliinoja, alusvaatteita, kenkiä, kasseja, aurinkolaseja, koruja, vaatteita jne ja tietysti kauppojen hintoja edullisemmin. Ja jostain syystä nämä Majadahondan markkinat ovat nyt todella suositut ja väkeä on paikalla ihan tungokseen asti. Mutta tytär tykkää katsella, hiplata juttuja ja toki sieltä sitten jotain aina mukaankin löytyy. Nyt esim. kaunis paita, parit korvakorut ja hame kesäksi – yhteensä taisivat maksaa joku 40 euroa.

Kävimme myös Real Madridin stadionilla katsomassa peliä, tällä kertaa tosin veteraanien eli Real Madrid Leyendas-joukkueen hyväntekeväisyysottelua. Tuo joukkue koostuu siis seuran entisistä, jo uransa lopettaneista pelaajista ja he käyvät pelaamassa aina välillä erilaisia hyväntekeväisyys ja edustuspelejä. Puolison veli on siis mukana tuossa joukkueessa sillä hän pelasi maalivahtina aikoinaan myös Real Madridissa. Oli aika huikeaa että tuollainen veteraanien hyväntekeväisyysottelukin vetää stadionin aivan täyteen.

Saimme myös yhtenä päivänä puolison ystäviä meille syömään ja heille tarjosin alkuruokien lisäksi suomalaisittain savustettua lohta sekä valkosipulikermaperunoita. Nämähän ovat aivan uusia tuttavuuksia espanjalaisille ja on aina helppo tarjottava koska kauheasti ei tarvitse kokkailla.

Näillekin vieraille maistui loistavasti suomalaiset ruoat – kaikkia ruokia kehuttiin kovasti. Kylmäsavulohta toki täälläkin myydään kaupoissa mutta tuollainen lämminsavustettu lohi on espanjalaisille ihan uusi elämys. Myös valkosipulikermaperunat hävisivät kulhosta viimeistä palaa myöten. Miten helpolla sitä voikin saada herkullista ruokaa aikaiseksi?

Espanjalaisittain lounas venähti eli pöytään kävimme klo 14 ja vieraat lähtivät kotiin pöydän äärestä n. klo 20. Eli käytännössä istuimme koko iltapäivän terassilla kuulumisia päivitellen – välillä satoi kaatamalla, välillä paistoi, kunnes taas satoi kaatamalla. Mutta ei haitannut koska meillä on lasitettu ja katettu terassi joten siinä kelpasi istuskella.

No, jotain hyvää oli tuostakin sadeviikosta sillä vedenkeruualtaat ovat täyttyneet melkeinpä kaikkialla Espanjassa. Etenkin Andalucian viljelyalueille nämä sateet olivat todella tärkeitä sillä kasteluvesi oli jo loppumassa. Mutta nyt on vettä taas varastossa ainakin tämän kesän ajaksi. Ja näin keväällä eli huhti-toukokuussa saadaan yleensä vielä aika reippaasti sateita – ainakin täällä Madridin seudulla.

Tänää kesänä ei siis tarvitse täällä Madridissa miettiä että saako nurmikkoa kastella, autoa pestä, kastella viljelyksiä tai täyttää uima-allasta, meillä riittää vettä.

Nyt kuitenkin nautimme sateiden jälkeen tästä auringosta ja lämmöstä. Ja luonto on kyllä nyt ihan parhaimmillaan – niin vehreää ja kaunista joka paikassa!

Tänään lähdemme juhlimaan puolison nuoremman veljen 50-vuotissynttäreitä, yllätysjuhlat on tiedossa. Ja maanantaina on puolestaan omat synttärini – tuohon tasalukuun on itsellä jäljellä enää kaksi vuotta. Mutta onneksi ikä ei vielä paina vaan tämä 48 tuntuu just hyvältä.