Autoilua Espanjassa

Espanjalaista autoilukulttuuria kuvastaa ehkä parhaiten se, että lait ja autoilijoiden tavat eivät aina kohtaa toisiaan. Säännöt ovat olemassa mutta on eri asia että kuka niitä noudattaa ja miten paljon. Espanjalaiset ovat individualisteja jotka kokevat että säännöt ovat muita varten, ei minua.

Toisaalta liikennekuria pidetään täällä yllä tiukalla valvonnalla ja pisteytetyllä ajokortilla sekä rikkeiden, ei tulojen, mukaan määräytyvillä sakoilla.

Pisteajokortti

Espanjassa on käytössä pisteajokortti, mikä tarkoittaa sitä että kuljettajilla on tietty määrä pisteitä ja erilaiset rikkeet sitten vähentävät näitä pisteitä. Uusilla kuljettajilla pisteitä on 8 ja tämän jälkeen on mahdollisuus päästä 12 pisteeseen, jos on selvinnyt ensimmäiset 2 vuotta ilman rikkeitä. Jos sen jälkeen selviää vielä seuraavat 3 vuotta ilman rikkeitä, on pisteitä kertynyt 14 ja seuraavien 3 vuoden jälkeen 15. Tämä on maksimimäärä. Erilaiset rikkeet sitten vähentävät näitä pisteitä ja jos käy niin, että pisteet on käytetty loppuun niin pitää palata uudelleen autokoulun penkille kertauskurssille.

Esim. punaisen liikennevalon läpiajosta pisteitä häviää 4, turvavyöttä ajosta tai mopolla ilman kypärää ajosta lähtee 3 pistettä, matkapuhelimen käytöstä 3 pistettä, turvavälin huomiotta jättämisestä 4 pistettä ja alkoholin vaikutuksena ajamisesta 4-6 pistettä. Lisäksi napsahtaa 200-1000 € sakko rikkeestä riippuen. Myös riittävän isoista ylinopeusrikkomuksista lähtee pisteitä.

Espanjassa vakituisesti asuvien ulkomaalaisten on aina vaihdettava ajokortti paikalliseen versioon viimeistään siinä vaiheessa kun on ollut residente eli vakituinen asukas 6 kk ajan. Sitä varten pitää käydä tekemässä pienet testit ja tietysti hoitaa viralliset hommat traficon-toimistossa. Ajokortti täällä pitää myös uusia aina 10 vuoden välein.

Liikenteenvalvonta

Liikennevalvonta on merkittävästi aktiivisempaa kuin esim. Suomessa ja siitä pitävät huolet niin paikallispoliisi Policia Local / Policia Municipal kuin myös liikennepoliisi Guardia Civil de Trafico. Kaikilla näillä on eri osa-alueet mutta periatteessa menee niin Policia Local / Municipal vastaa liikenteenvalvonnasta kaupunkialueilla ja pienemmissä kylissä kun taas Guardia Civil de Trafico hoitaa liikenteenvalvontaa isommilla teillä. Heillä on käytössään myös droneja ja helikoptereita, joiden avulla liikennettä valvotaan. Poliisi on varsin näkyvä niin kaupunkialueilla kuin pääteillä.

Poliisien lisäksi valvonnasta huolehtivat myös automaattisen liikenteenvalvonnan kamerat, joita on niin kaupunkialueilla kuin myös isompien teiden varsilla. Ja toisin kuin Suomessa niin täällä on kamerat jatkuvasti valvomassa – ei vain satunnaisesti. Myös monissa risteyksissä on kameroita eli jos ylität risteyksen punaisilla valoilla niin sakot napsahtavat automaattisesti.

Automaattisen liikenteenvalvonnan sakot lähetetään automaattisesti auton omistajalle, jonka on sitten tarvittaessa ilmoitettava jos kuljettajana on ollut joku muu kuin auton omistaja. Muuten pisteet katoavat auton omistajan saldosta.

Sakkojen euromäärä on aina vakio eli riippuu rikkeen vakavuudesta, ei kuljettajan tuloista. Sakkoihin on kuitenkin mahdollisuus saada 50 % alennus, jos maksaa ne 20 päivän sisällä sakon saamisesta.

Espanjalainen kuljettaja käytännössä laskee lähes aina sen varaan, että pientä ylinopeutta voi aina ajaa ilman että tulee sakkoja. Ja itse asiassa ylinopeutta voi ajaa vähän enemmänkin ilman että siitä menee heti pisteitä, pienemmistä ylityksistä tulee vain 100 euron sakko. Moni on tuon valmis maksamaan ja ajelee suosilla aina vähän sallittua nopeammin.

Espanjalaisen liikennekulttuurin ominaispiirteitä

Kuten alussa totesin niin espanjalaiset ovat liikenteessä individualisteja eli sääntöjä noudatetaan mutta ei ehkä aina ihan kirjaimellisesti.

Stop-merkki ei siis tarkoita kirjaimellisesti pysähtymistä (vaikka laki niin sanookin) vaan monille se tarkoittaa vain hiljentämistä. Joten stop-merkin takaa saattaa joku karauttaa suoraan eteen ja kolmion takaa tullaan vielä yleisemmin. Lyhyeltä kiihdytyskaistalta on mentävä aina vauhdilla eteenpäin sillä pysähtynyt auto tukkii liikenteen nopeasti ja saa muut kuljettajat hermostumaan hetkessä. Muutenkin täällä on liikenteessä reagoitava aina nopeasti sillä ”tientukkijat” saavat helposti äänitorvet soimaan.

Turvaväleistä ei täällä välitä kukaan ja liikenneympyröissä ajamisen säännöt ovat useimmilla täysin hukassa. Voisi sanoa että liikenneympyrässä ajaminen on lakipykälien, käytönnön sovellutusten ja autoilijoiden oman mielikuvituksen sekemelska jossa on syytä olla kaikki aistit tarkkana joka ikisellä ajokerralla.

Myös pysäköinnissä espanjalaiset kuljettajat käyttävät luovuutta – toiseen riviin tuplaparkkiin jätetty auto on enemmän sääntö kuin poikkeus. Yleensäkin autot pysäköidään vain yksi perusperiaate mielessä – jos se sattuu kyseiselle paikalle mahtumaan, edes osittain. Tämä tarkoittaa sitä että täällä puskurit ovat juurikin sitä varten että niillä pusketaan – edessä ja takana olevia autoja sen kummemmin varomatta. 

Autoja saatetaan pysäköidä käytännössä minne tahansa, toiseen riviin, keskelle risteystä, keltaiselle viivalle, jalkakäytävälle jne. Moni laittaa vain hätävilkut päälle merkiksi: tiedän, että tähän ei saisi pysäköidä mutta tulen aivan pienen hetken päästä takaisin. Tosin jos poliisi sattuu paikalle niin harvemmin sakoilta pysyty välttymään ja huonolla tuurilla väärin pysäköity auto saattaa myös häipyä hinausauton kyydillä kaupungin varikolle. Ja silloin keikka tulee kalliiksi koska lunastusmaksun lisäksi tulee maksettavaksi myös sakkomaksu.

Pysäköintitaito on ehdottomasti yksi asia, joka täällä pitää hallita koska pysäköintiruudut ovat usein pieniä, etenkin keskustan parkkihalleissa mutta myös teiden varsilla. Taskuparkkaustaidot kehittyvät kuin huomaamatta sillä se pieni väli saattaa olla ainoa tyhjä parkkipaikka useamman kilometrin säteellä joten siihen on mahduttava jos ei halua kävellä toiselta puolelta kaupunkia. Tarkkaa silmää vaaditaan sillä harvemmin autojen väliin jää montaa kymmentä senttiä, ei aina edes montaa senttiä.

Naarmuiset autot ovatkin arkipäivää eikä täällä kukaan jätä mitään lappuja jos on saatunut vähän naapuriautoa naarmuttamaan.

Vaikka espanjalaiset kuljettavat ovat individualisteja, omaavat varsin painavan kaasujalan ja voimakas temperamentti saattaa joskus purkautua liikenteessä äänimerkkien soimisena niin siitä huolimatta espanjalaiset ovat myös varsin kohteliaita liikenteessä. Tämä näkyy siinä esim. siinä, että kaistaa vaihtavalle tai ohittavalle autolle annetaan herkästi tilaa eikä silloin pidetä omista oikeuksista kiinni yhtä tiukasti kuin vaikkapa Suomessa jossa autoilijoiden itsekkyys on viety huippuunsa.

Täällä myös suojatietä ylittävää jalankulkijaa kunnioitetaan ja autoilijat pysähtyvät lähes aina – moni laittaa jopa auton vasemman vilkun päälle jotta takanatulijat tietävät myös hiljentää ja varoa. Eli jos jalankulkija on edes harkitsemassa suojatielle astumista niin hidasta ja pysähdy. On myös muistettava, että polkupyöräilijät pitää ohittaa vähintään 1.5 m päästä.

Tieverkosto

Espanjan tiestö on varsin hyväkuntoinen ja hyvin kattava. Valtaväylät eivät juurikaan kulje esim. pienten kylien tai edes kaupunkin keskustojen halki vaan joka pitäjään johtaa valtatieltä aina oma liittymänsä eli liikenne moottoriteillä on varsin sujuvaa isoista automääristä huolimatta. Moottoritiet eli autopistat/autoviat ovat vähintään nelikaistaisia eli kaksi molempiin suuntiin mutta usein kaistoja saattaa olla useampia. Maksiminopeus moottoriteillä on 120km tunnissa.

Moottoriteitä on olemmassa maksuttomia ja maksullisia – nämä erottaa tunnisteista. A tarkoittaa maksutonta ja AP maksullista. Molempia löytyy niin kaupunkialueilta kuin myös niiden ulkopuolelta mutta niin, että aina on tarjolla myös se maksuton vaihtoehto. Se on kuitenkin yleensä pidempi, hitaampi ja ruuhkaisempi tapa matkustaa.

Madrid on keskellä maata sijaitseva solmukohta, ”kilometro 0”, josta lähtevät maan halki kulkevat valtatiet. Tiet on numeroitu niin, että Madridista pohjoiseen lähtevä tie on A1, koilliseen johtava tie A2, itärannikolle A3, etelään A4, länteen ja Portugaliin vie A5 ja luoteisrannikolle A6. Tämän tieverkoston ansiosta pääsee Madridista käytännössä mihin tahansa suuntaan kuudessa tunnissa.

Itse olen ajanut elämäni aikana valtavasti ja koen, että autoilu on huomattavasti mukavampaa puuhaa täällä Espanjassa kuin esim. Suomessa. Tieverkosto on parempi, tiet ovat paremmassa kunnossa, muut liikenteessäolijat otetaan paremmin huomioon ja liikennemääristä & ruuhkista huolimatta autoilu on jotenkin joustavampaa ja stressittömämpää. Tai sitten on vaan käynyt niin että täällä vietetyt yli 20 vuotta ovat jo tehneet minusta enemmän espanjalaisen kuljettajan. Taskuparkkaus- taidotkin on viety jo aikaa sille tasolle että niistä olisi jopa moni suomalainen mieskuljettaja kateellinen 🙂