Se on sitten joulukuu ja vähitellen talvi tekee tuloaan myös täällä Espanjassa. Virallisestihan täällä talvi alkaa vasta 22.joulukuuta. Vaikka pakkasia ei ole vielä saatukaan niin muutamana päivänä on ollut jo aika viileää ja öisin lämpötilat laskeneet useampana aamuna tuonne nollan tuntumaan.
Pimeä tulee myös aikaisin, klo 18 on pimeää. Ja samalla kun aurinko laskee niin lämpötilakin laskee nopeasti. Ja koska syksy on ollut sateinen niin kosteus tekee noista alle 10 asteen lämpötiloista helposti paljon kylmemmän tuntuisia.

Kuluneella viikolla vettä saatiin yhtenä yönä taas oikein kunnolla niin että monessa paikoissa oli taas pieniä tulvia. Täällä paikalliset kovasti ihmettelevät, että miten tänä talvena jokainen reippaampi sade aiheuttaa tulvia ja tuo valtavasti mutaa joka paikkaan. Ja monet hiekkatiet ovat lähes käyttökelvottomassa kunnossa jokaisen reippaan sateen jäljiltä. Ei näin ole kuulemma ennen ollut.
Tältä näyttää esim. meidän tallille johtava tie. Vielä syyskuussa tie oli kuin mikä tahansa hiekkatie, hyvässä kynnossa ilman yhtään kiveä. Nyt neljän suuremman sateen jäljiltä tie näyttää tällaiselta…

Itse kiinnitin huomiota siihen, että iso osa lähialueen pelloista on jostain syystä jätetty viljelemättä. Eli kun sataa kunnolla eikä kasvillisuutta mikä sitoisi vettä niin eroosio vie sitten maat mukanaan. Ehkäpä nuo tulvat johtuvat sitten siitä. Ikävää joka tapauksessa. Tuonkin tien varrella asuu nimittäin useita ihmisiä. Ja tietysti tallimme hevoset. Jos vaikkapa jotain sattuisi ja hevosta pitäisi lähteä viemään esim. klinikalle niin traileri ei todellakaan pääsisi tuonne tallin pihaan asti. Saatikka että esim. ambulanssi pääsisi paikalle jos jollekin ihmiselle sattuisi jotain… Kunnalle on tehty ilmoitus jokaisen sateen jälkeen mutta mitään ei ole tapahtunut. Mañana, mañana…
No, perille pääsee kun jättää auton tien varteen ja jatkaa matkaa sitten jalkapatikalla. Tallille kun on päästävä sillä poni ja treenit odottavat.


Ensi viikonloppuna on tyttärellä edessä vuoden viimeinen ratsastuskilpailu, Copa de Madrid. Taso on kova joten näihin kisoihin lähdetään hakemaan vain onnistunutta suoritusta, ei sen kummempaa. Poni on nimittäin ollut vähän villillä tuulella viime aikoina ja viime kisat meni osittain rodeo-tyylillä. Ilmeisesti hän on aina talvella vähän normaalia herkempi kaikelle mutta nyt kun hänet on vielä klipattu (eli talvikarvat poistettu karvaleikkurilla) niin energiaa tuntuu olevan vielä tavallista enemmän. Pieniä haasteita on siis ollut tässä viime aikoina.
Onneksi tulevalla viikolla on koulusta vapaata keskiviikko-sunnuntai niin tytär pääsee ratsastamaan useampana päivänä ennen kisoja päiväaikaan. Tämä vähän helpottaa kun pimeässä elävät möröt eivät pääse meidän herkkää ponipoikaa pelottelemaan 😉
Mutta kokemuksiahan tässä kerätään ja kaikki haasteet vievät aina eteenpäin.

Viime aikoina hevostelut ovat vieneet ison osan vapaa-ajasta. Viime viikonloppuna täällä Madridissa vietettiin Madrid Horse week- tapahtumaa ja totta kai kävimme siellä nauttimassa kansainvälisestä kisatunnelmasta. Meidän valmentajamme Marta oli siellä entisen kisahevosensa kanssa yhtenä päivänä ja näin pääsimme kutsuvieraslipuilla sisään.
Tästä on tullut jo sellainen jokavuotinen perinne eli tämä oli jo kolmas kerta kun kävimme nauttimassa tapahtuman tarjonnasta. Madrid Horse Week on siis kolmipäiväinen tapahtuma, jonka este- ja kouluratsatuskilpailut keräävät paikalle myös kansainvälisiä huippuratsastajia. Lisäksi tarjolla on aina erilaisia luentoja, mm. tänä vuonna esim. eläinlääkärit ja hevosfysioterapeutit olivat näissä vahvasti edustettuina. Lisäksi on oma areena doma vaquera-ratsastukselle joka on täällä Espanjassa erittäin suosittua.



Tulevalla viikolla täällä Espanjassa vietetään siis pitkää viikonloppua koska 6. ja 8. joulukuuta ovat pyhäpäiviä. Tyttärellä on vapaata koulusta keskiviikosta alkaen koko loppuviikko. Tämä ”puente” eli pitkä viikonloppu on yksi suosituimpia loma-ajankohtia täällä Espanajassa mutta me emme ole lähdössä minnekään. Puolisolla ei ole lomaa ja tyttärellä on ne ratsastuskisat. Iso osa tuosta pitkästä viikonlopusta menee siis jälleen ”hevostellen”. Mutta toki vähän jotain muutakin yritämme keksiä. Vähän joulutunnelman viritystä…
Keskiviikkona olemme menossa keskustaan jouluvaloja ihailemaan, tyypillinen jouluajan aktiviteetti täällä Madridissa. Erilaiset kiertoajelubussit vievät pientä pääsymaksua vastaan ajelulle, jossa pääsee ihailemaan noita jouluvaloja. Niitä valojahan on ihan valtava määrä, kymmenien kilometrien verran. Uutisten mukaan tarkalleen 145 km. Reitti ei tietenkään kaikkea kierrä vaan ainoastaan keskustan tärkeimmät kadut.
Muutenhan tuonne keskustaan ei kauheasti enää huvita mennä koska ruuhkaa ja väkeä alkaa olemaan jo liiaksi. Myös ostoskeskukset, etenkin viikonloppuisin, alkavat olla paikka minne ei enää tee mieli. Tästä syystä jouluvalmistelut on meillä aloitettu jo ajoissa – ei tarvitse kerätä joulustressiä ruuhkissa. Iso osa lahjoista on jo ostettu ja eipä niitä muutenkaan enää kauheasti hankita – tyttärelle lähinnä jotain ja puolisolle sitten joku pieni, käytännöllinen lahja. Jouluruokia tuskin edes valmistan sillä tytär ei niistä tykkää ja illalla raskaat suomalaiset jouluruat eivät oikein maistu. Ehkäpä siis improvisoimme jotain juuri meidän perheelle maistuvaa, saatamme tilata jopa jostain ruokaa kotiintuotuna. Eipä olisi ensimmäinen kerta kun meillä syödään jouluaattona sushia 😉
Mutta piparit ja glögi sentään kuuluvat aina meidänkin jouluun. Jopa tytär on oppinut tykkäämään glögistä. Täällähän glögiä myydään esim. Ikeassa ja sieltä saa myös valmista piparitaikinaa – molempia on tietysti kotona jo varastossa. Fazer storesta tilasin normaalien ruisleipien lisäksi myös pari laatikkoa suklaata ja konvehteja. Koska espanjalaiset joulumakeiset eivät oikein maistu.
Eiköhän noista jo joulun saa rakennettua. Tänä vuonnahan vietämme joulua ihan vain kotosalla koska puolisolla ei ole lomaa. Itse asiassa hän on koko joulun töissä – aattona ja joulupäivänä molempina klo 15-22. Joulu tulee siis menemään aika arkisesti, ilman sen kummempia juhlimisia.

Joulun jälkeen suuntaamme sitten tyttären kanssa Suomeen jossa vietämme vuodenvaihteen. Puoliso kun viettää uudenvuoden illan ja yön myös töissä. Loppiaiseksi palaamme takaisin kotiin koska täällä Espanjassa se on joulun tärkein päivä. Vaikka yllätys, yllätys puoliso on silloinkin töissä ja vielä aamuvuorossa. Eli loppiaisaamun perinteet (roscon de reyes-pulla aamupalaksi ja lahjojen avaus) jäävät varmaankin meiltä väliin. Tai ehkäpä syömme tänä vuonna pullaa iltapalaksi, mikä ettei? Voihan niitä perinteitä aina vähän muokata.



Mutta on tässä joulussa kuitenkin jotain spesiaalia – tämä on nimittäin ensimmäinen joulumme täällä Madridissa. Ja kaiken lisäksi saamme viettää sitä meidän kauniiksi remontoidussa kodissa. Onhan siinä jo paljon ilon aihetta. Viime jouluhan meillä meni Suomessa. Ja taas ensi vuonna pääsemme Suomeen joulua viettämään eli nautitaan nyt sitten tästä.
Joulu on tänä vuonna vähän erilainen mutta varmasti myös ihan meidänlainen. Itselle ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että tytär nauttii ajasta koska nämä ovat kuitenkin hänen tulevia joulumuistojaan. Meidän ensimmäinen joulumme Madridissa.
