Viimeiset 10 päivää olemme viettäneet pohjois-Espanjan Galiciassa. Säät ovat suosineet ja olemme nauttineet pohjoisen vehreistä maisemista ihan raikkaista ilmoista. Moni muukin pääkaupunkilainen pakenee Madridin kuumuutta heinä-elokuussa rannikolle. Jotkut Välimeren rannikolla, toiset taas Andalucian suuntaan ja jotkut pohjoiseen – Baskimaahan, Cantabriaan, Asturiakseen tai Galiciaan.
Yksi syy siihe miksi halusimme muuttaa Madridiin oli juuri se, että kaupungin sijainti antaa meille mahdollisuuden tehdä reissuja eri puolille Espanjaa. Kaupunki kun sijaitsee melkeinpä keskellä maata niin sieltä käsin on helppo hurauttaa melkeiknpä mihin tahansa kolkkaan lomailemaan.
Me suuntasimme tällä kertaa Galiciaan, jossa puolison perheellä on kesäasunto ja siellä olemme käyneet lukuisia kertoja. Melkeinpä joka kesä. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta omalla autolla.
Matkaa on 630 km verran ja sen ajelimme sen ihan yhdessä päivässä. Siis minä ajelin. Puoliso kun ei ollut tällä reissulla mukana. Etukäteen vähän pelotti, että miten jaksan ajella tuon matkan kun yleensä 4 tuntia alkaa olla maksimi mitä jaksaa autossa istua. Mutta ratin takana matka meni joutuisammin kuin pelkääjän puolella.
Lähdimme Madridista klo 11 aikaan ja illalla olimme perillä klo 19 aikaan. Matkalla pidimme kaksi taukoa. Ekan tauon aikana nautimme lounaan, toisen tauon aikana jaloittelimme muuten vaan ja virkistyimme jokivarren uimapaikassa.
Matkan varrella olisi ollut paljon mielenkiintoisia paikkoja tutkittavaksi ja vierailtavaksi mutta jätimme ne suosilla tuleville vuosille. Tuota reittiä nimittäin tulemme varmasti aika usein ajelemaan.
Makuuhuoneesta avautuvat maisemat:
Galiciassa meidän tukikohtamme on pikkuruisessa O Vicedon-kylässä, joka sijaitsee melkeinpä Espanjan pohjoisemmassa kolkassa. Vielä 10 vuotta sitten kylään eivät juuri turistit eksyneet mutta nyt koronavuosien aikana kotimaan matkailu on nostanut suosiotaan ja sen myötä myös matkailijat ovat löytäneet tämän viehättävän pikkukylän. No, onneksi kylässä ei ole kuin pari pientä majataloa – yhden yhtä hotellia ei täältä löydy. Pikkukylän tunnelma ja rauhallisuus on siis taattu myös tulevaisuudessa.
Majoitumme tietysti aina puolison perheen asunnossa, jossa puolison äiti viettää aina kaiket kesä paossa Madridin kuumuutta. Mutta onneksi siellä on hyvin tilaa myös vieraille eikä meillä ole mitään ongelmaa majoittua anopin kanssa samaan asuntoon.
Asunnosta aukeaa todella upeat merimaisemat!
Päivät Galiciassa kuluvat meille tuttuun tuun tapaan eli aktiviisesti mutta kuitenkin sopivalla määrällä lepoa. Pitkään aikaan en ole nukkunut niin pitkään ja hyvin kuin mitä nyt tuli nukuttua. Taisi koko kesän univelat tulla kuitattua kerralla!
Nämä Galician rannat ovat kyllä ihan huippuja. Vaaleaa hiekkaa, vesi todella puhdasta ja kirkasta, rannoilla väkeä melkoisen vähän ja ihan rauhallista. Vesi on toki viileämpää kuin Välimeren rannoilla mutta minua se ei ainakaan häiritse ollenkaan. Otan mielummin puhtaat ja viileämmät vedet kuin likaiset ja lämpimämmät. Ja mielummin nämä pohjoisen väljät rannat kuin Välimeren ylikansoitetut, joissa pitää rannalla olla aikaisin aamulla tai muuten ei pyyheliinalle löydy enää paikkaa.
Ja koska Galiciassa ollaan niin 10 päivän aikana on syöty hyvin. Ja pääasiassa tietysti erilaisia mereneläviä.
10 päivää pohjoisen vehreissä maisemissa teki hyvää. On tärkeää päästä nauttimaan luonnosta, eläimistä ja vähän rauhallisemmasta elämästä aina aika ajoin.
Loman päätteeksi kävimme tapaamassa vielä ystäviä Santiago de Compostelan kupeessa sekä kylpemässä Termas de Cuntis-kylpylässä. Eli varsin täydellinen loma!
Nyt matka jatkuu kohti Portugalia ja otamme matkalla kyytiin myös puolison, jolla alkoi myös vihdoin loma!
Madridin Miia -espanjalais-suomalaisen perheen elämää 