Kesälomareissu vol. 2

Kesän toinen pidempi reissu takana ja se suuntautui tietysti Suomeen. Tällä kertaa olimme reissussa kahdestaan tyttären kanssa koska puolisolla ei ollut lomaa. Meille Suomi on kuitenkin sen verran tärkeä paikka että sinne on päästävä vähintään pari kertaa vuodessa ja kesällä aina vähän pidemmän kaavan mukaan. Tällä kertaa olimme melkein 3 viikkoa.

Enemmänkin olisi ollut kivaa siellä viettää koska aika ei taaskaan riittänyt kaikkeen mutta Madridissa puoliso ja meidän poni odottelivat meitä jo takaisin kotiin. Olemme kuitenkin kiitollisia noistakin päivistä ja hetkistä.

Moni Suomessa taisi olla kiitollinen meidän saapumisesta, ei pelkästään siitä syystä että meitä oli kiva nähdä, vaan koska toimme Espanjasta helteet mukanamme. Kylmä ja sateinen alkukesä loppui kuin seinään meidän saapumisen myötä eivätkä päivälämpötilat laskeneet juurikaan alle 25 asteen alapuolelle koko loman aikana. Ei oikein öisinkään. Säät siis suosivat vaikka muutama aste vähemmänkin olisi ollut ihan ok 😉

Lämpimien säiden ansiosta myös vedet lämpenivät kivasti ja järvissä lämpötilat olivat parhaimmillaan jo 25 asteen paremmalla puolella. Aika huikeata! Tuli kyllä uitua paljon tällä lomalla – niin järvissä, lammissa, joessa kuin meressä. Onhan se aivan toista kuin uima-altaassa polskuttelu.

Meillä ei ollut mitään suurempaa ohjelmaa lomalle varattuna, vain mökki vuokrattuna muutamiksi päiviksi. Muuten menimme fiiliksien mukaan. Kävimme uimassa, tapasimme perhettä & ystäviä, pyöräilimme, nautimme upeista kesäilloista ja auringonlaskuista, söimme valtavat määrät jäätelöä sekä herneitä & mansikoita, nautimme ajasta, olosta ja kaikesta mitä kesäinen Suomi tarjoaa. Onhan elämä Suomessa aika erilaista kuin kotona Madridissa.

Tytär rakastaa Suomessa pyöräilyä koska pyöräteitä on kaikkialla ja niitä pitkin voi ajella kaikkialle. Asia mikä täällä Espanajasta puuttuu. Suomessa pyörä on kulkuväline, ei urheiluväline.

Myös kaikki perinteiset Suomi-jutut ovat aina kivoja juttuja. Kävimme mattopyykillä, saunoimme, kävimme soutamassa, pelasimme mölkkyä.

Tytär pääsi myös opettelemaan ompelukoneen käyttöä. Täällä Espanjassahan ei kouluissa opeteta ollenkaan käsitöitä joten tällaiset perustaidot jäävät oppimatta jos ei ole äitiä joka opettaaa. Ja itsellä käsityötaidot jäivät ala-asteen tasolle joten minusta ei ole opettajaksi. Mutta pääsimme molemmat oppiin ja nyt voi kotonakin kaivaa vihdoin sen ompelukoneen esille (ostettu n. 6 vuotta sitten ja ollut siitä asti paketissa varaston hyllyllä….).

Tytär on kuitenkin toivonut että hän oppisi ompelukonetta käyttämään joten tämäkin toive saatiin toteutettua.

Lämpimien kelien ansiosta tuli syötyä myös ihan huikea määrä jäätelöä ja testattua kaikenlaisia uutuuksia. Sekä paikallisia ”erikoisuuksia” kuten jättipehmistä. Tästä tuli tänä kesänä oikea trendi Porissa ja jäätelökioskilla oli jonoa melkein koko päivän aamusta iltaan. Ja koko komeudella hintaa vain 4 €.

Tämä idea oli kuulemma tullut jätskikioskin kesätyöntekijältä ja kauppias oli lähtenyt siihen mukaan. Vaikka materiaalikulut ehkä kasvoivat niin myynti lisääntyi taatusti moninkertaisesti.

Suomalainen pehmis on muuten ihan parasta!

Tytär pääsi myös vihdoin maistamaan legendaarista porilaisten omaa sammakko-leivosta, jota paikallinen Sarpi-leipomo/kahvila on tehnyt jo vuosikymmenien ajan. Muistan nuo jo omasta lapsuudesta. Ovat kyllä aika suloisia ja niitähän tehdään vuoden aikana aina vähän eri väreissä.

Loman huipennus oli ehdottomasti mökkivisiitti eli vuokrasimme jo meille ennestään tutun mökin. Paikka on testattu ja loistavaksi todettu eli sinne on aina mukava mennä. Ihan parhaat löylyt ikinä, hyvä ja kirkas järvi (jossa tällä kertaa vesi jopa +25 asteista), ihana rauhallisuus. Tuolla tulee kyllä aina levättyä aivan eri tavalla.

Tytär viihtyy mökillä myös ihan hyvin mutta toki 3-4 päivää alkaa hänelle olemaan jo riittävästi. Etenkin jos ei ole kavereita seurana. Mutta on mahtavaa että hän osaa kuitenkin nauttia myös tuollaisesta yksinkertaisesta elämästä.

Mökkeilyn vastapainoksi nautimme myös kaupunkielämästä – etenkin Jazzien aikaan Pori herää henkiin aivan mahtavalla tavalla ja kun vielä saat sattuivat suosimaan niin ihmisiä oli liikkeellä aivan huikea määrä.

Paljon muutakin ohjelmaa mahtui lomaan ja tärkeintä oli tietysti ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa. Haikeaa oli taas lähteä, etenkin kun tietää että seuraavaan vierailuun menee taas monta kuukautta mutta tätä tämä ulkosuomalaisen elämä on. Ja tiedän olevani myös onnekas että pystyn viettämään näinkin pitkiä pätkiä joka kesä Suomessa ja näin tarjoamaan tyttärelle mahdollisuuden kokea toisen kotimaansa elämää.

Meille Suomi on tärkeä mutta tuntuu myös hyvältä olla kotona.

Vuoden toinen ex tempore -reissu, kohteena Galicia

Ex tempore-matkustaminen eli hetken mielijohteesta tehty reissaaminen, on itselleni tärkeää sekä henkisen hyvinvoinnin että arjesta irtautumisen näkökulmasta. Kun elää arjessa hyvinkin aikataulutettua elämää, jossa kaikenlaiset velvollisuudet rytmittävät päiviä ja viikkoja, niin joskus pienet irtiotot tuovat sitä tarvittavaa latausta että jaksaa taas arkea.

Ex tempore -reissu on kuin henkäys raikasta ilmaa kiireen keskellä – katkaisee rutiinin ja antaa tilaa palautumiselle sekä itsensä löytämiselle.

Jo pidemmän aikaa olen kaivannut elämään takaisin tätä spontaaniutta ja nyt siihen on taas mahdollisuus sillä Madridista käsin kaikki on lähempänä. Omalla autolla voi hurauttaa melkeinpä minne tahansa ja milloin tahansa joten näitä ex tempore-reissuja on huomattavasti helpompi toteuttaa kuin Kanarialla asuessa. Pienet irtiotot eivät vaadi pitkiä lentomatkoja tai huolellista suunnittelua.

Kun lähtee matkaan hetken mielijohteesta, ilman suuria odotuksia, valmisteluja tai tarkkaa aikataulua, voi löytää yllättäväiä elämyksiä ja nähdä tututkin asiat uudessa valossa.

Tällä kertaa teimme ex tempore-reissun Espanjan pohjoisosan Galiciaan, aivan maan pohjoisimpaan nurkkaan. Päätöksen reissusta teimme sunnuntai-iltana ja seuraavana aamuna klo 8 lähdimme reissuun kun puoliso pääsi yövuoron jälkeen töistä. Edessä oli neljä vapaapäivää jotka mahdollistivat tämän kertaisen minireissun.

Suuntana meillä oli pieni O Vicedon kylä, jossa puolison perheellä on kakkosasunto eli emme tarvinneet edes majoituspaikkavarauksia.Ajomatkaa meiltä on n. 630 km suuntaansa ja melkeinpä koko matka on 2-3 kaistaista moottoritietä eli todella mukavaa ajella. Kahden kuskin ja kahden pikaisen pysähdyksen taktiikalla matkaan meni n. 7 tuntia.

Tämä oli ex tempore -yllätysreissu myös puolison äidille sillä hän viettää tuolla aina kesät paossa Madridin kuumuutta eikä hän ei tiennyt etukäteen tulostamme. Yllätys oli melkoinen ja todella iloinen.

Paikalla oli myös puolison vanhempi veli poikansa kanssa eli tyttären serkkupoika. Oli myös heille tärkeää nähdä ja viettää aikaa yhdessä koska näkevät vain muutamia kertoja vuodessa.

Vaikka reissu oli lyhyt, perillä olimme vain 2.5 päivää, niin ehdimme kuitenkin tehdä kaikenlaista ja ennen kaikkea irtaantua arjesta sekä ennen kaikkea nauttia pohjoisen ihanan raikkaista keleistä.

Päivät olivat pilvisiä mutta lämpötilat pysyivät kuitenki 20 asteen paremmalla puolella, yhtenä aamupäivänä satoi hieman mutta sekään ei menoa haitannut. Ihanaa vaihtelua Madridin kuumuudelle.

Jopa uimassa tuli käytyä pari kertaa. Tuolla seudulla merivesi on yleensä todella kylmää mutta nyt +19 asteinen vesi tuntui ihan sopivalta eikä edes aurinkoa kaivannut uinnin jälkeen.

Alueen rannat ovat todella upeita – vaaleahiekkaisia ja vesi todella kirkasta. Ja kun kaikkea ympäröi runsas vehreä luonto niin maisemat ovat kauniita. Ja mikä parasta niin näillä rannoilla ei ole ruuhkia.

Itselläni on tapana herätä aina ajoissa ja tehdä päivän treenit tai liikkumiset heti aamuvarhaisella. Näin olen paremmalla tuulella eikä loppupäivän aikana tarvitse enää miettiä että mistä löytää aikaa liikkumiselle.

Omalla autolla kun reissaa niin treenivälineetkin kulkee näppärästi mukana ja aina löytyy joku sopiva paikka missä treenata.

Päiväohjelmaa ei näillä reissuilla sen enempää suunnitella. Mennään päivän sään ja fiiliksen mukaan. Aamulla päätetään että missä syödään lounas ja se on päivän tärkein ohjelma, sen ympärille sitten kehitetään jotain muuta mahdollista tekemistä. Jos siltä tuntuu.

Pohjois-Espanjassa syödään todella hyvin ja laadukasta ruokaa. Tuoreista aineksista, lähellä tuotettuna ja itse tehtynä. Niin lihaa, kalaa kuin kaikenlaisia mereneläviä. Yksinkertaista mutta niin äärettömän hyvää.

Hinnat ovat toki nousseet myös tuolla ja esim. perinteinen annos mustekalaa maksaa nykyään n. 18-20 €. Ja valtava reilun kilon kokoinen naudan grillattu lihapala maksoi vajaa 60 €.

Tuo pohjoisin Galician alue on todella vehreää – mikä tietysti tarkoittaa sitä että siellä sataa usein. Jopa näin kesällä. Mutta toisaalta välillä tulee poutaisempia jaksoja ja silloin lämpötilat voivat nousta jopa 30 asteeseen. Kelit ovat vähän kuin Suomessa.

Tuo seutu on myös äärimmäisen rauhallista koska sinne ei pääse julkisilla kovinkaan helposti. Toki heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun väkeä on paikalla hieman enemmän kun väki tulee viettämään kesälomia ja pakenee sisämaan kuumuutta. Mutta siitäkään huolimatta ruuhkia ei tuolla seudulla tunneta. Eihän koko kylässä ole edes yhtään hotellia.

Meille kylä on siis jo tuttu ja tavallaan hyvin tärkeä koska se on se meidän ”pueblo” eli kylä täällä Espanjassa. Paikka jonne palaamme joka kesä. Itse kävin siellä ensi kertaa jo sinä kesänä kun tapasimme puolison kanssa eli ensi visiitistä on ehtinyt kulua lähes 20 vuotta. Siitä huolimatta aika vähän on muutoksia tapahtunut tuona aikana ja se on juuri parasta.

Tällä reissulla mieleen jäi erityisesti puolison veljen kumiveneellä tehty ex tempore-ajelu pitkin rannikkoa, aamukahvit asunnon terassilla sekä upeat auringonlaskut.

Unohtamatta maailman parasta juustokakkua, jota on pakko saada aina kun tuolla tulee käytyä.

Vaikka reissu oli lyhyt niin se oli juuri riittävä. Puoliso sai pientä taukoa töistä (hänellä seuraava kesälomaviikko vasta elokuun lopussa), me tyttären kanssa taukoa loma-arjesta ja ennen kaikkea Madridin kuumuudesta. Vaikka olemme kesälomalla niin Madridissa kuumuus tekee sen että lomallakin pitää miettiä tarkkaan että mitä voi tehdä ja mihin aikaan sillä suurimman osan aikaa päivästä on niin kuuma että ainoa järkevä paikka on ilmastoitu sisätila. Mikä taas ei kauhaesti nosta lomatunnelmaa… Mutta kaikenlaiset reissut, nämä pienetkin, tuovat sopivasti vaihtelua elämään.

Ennen kaikkea ex tempore-matkat muistuttavat siitä ettei elämä ole pelkkää suorittamista ja suunnittelua. Välillä on hyvä(ja tärkeää) vain mennä, ilman sen suurempaa syytä tai suunnitelmaa. Monesti juuri silloin syntyvät ne parhaimmat muistot.