Kesän toinen pidempi reissu takana ja se suuntautui tietysti Suomeen. Tällä kertaa olimme reissussa kahdestaan tyttären kanssa koska puolisolla ei ollut lomaa. Meille Suomi on kuitenkin sen verran tärkeä paikka että sinne on päästävä vähintään pari kertaa vuodessa ja kesällä aina vähän pidemmän kaavan mukaan. Tällä kertaa olimme melkein 3 viikkoa.
Enemmänkin olisi ollut kivaa siellä viettää koska aika ei taaskaan riittänyt kaikkeen mutta Madridissa puoliso ja meidän poni odottelivat meitä jo takaisin kotiin. Olemme kuitenkin kiitollisia noistakin päivistä ja hetkistä.

Moni Suomessa taisi olla kiitollinen meidän saapumisesta, ei pelkästään siitä syystä että meitä oli kiva nähdä, vaan koska toimme Espanjasta helteet mukanamme. Kylmä ja sateinen alkukesä loppui kuin seinään meidän saapumisen myötä eivätkä päivälämpötilat laskeneet juurikaan alle 25 asteen alapuolelle koko loman aikana. Ei oikein öisinkään. Säät siis suosivat vaikka muutama aste vähemmänkin olisi ollut ihan ok 😉
Lämpimien säiden ansiosta myös vedet lämpenivät kivasti ja järvissä lämpötilat olivat parhaimmillaan jo 25 asteen paremmalla puolella. Aika huikeata! Tuli kyllä uitua paljon tällä lomalla – niin järvissä, lammissa, joessa kuin meressä. Onhan se aivan toista kuin uima-altaassa polskuttelu.

Meillä ei ollut mitään suurempaa ohjelmaa lomalle varattuna, vain mökki vuokrattuna muutamiksi päiviksi. Muuten menimme fiiliksien mukaan. Kävimme uimassa, tapasimme perhettä & ystäviä, pyöräilimme, nautimme upeista kesäilloista ja auringonlaskuista, söimme valtavat määrät jäätelöä sekä herneitä & mansikoita, nautimme ajasta, olosta ja kaikesta mitä kesäinen Suomi tarjoaa. Onhan elämä Suomessa aika erilaista kuin kotona Madridissa.




Tytär rakastaa Suomessa pyöräilyä koska pyöräteitä on kaikkialla ja niitä pitkin voi ajella kaikkialle. Asia mikä täällä Espanajasta puuttuu. Suomessa pyörä on kulkuväline, ei urheiluväline.
Myös kaikki perinteiset Suomi-jutut ovat aina kivoja juttuja. Kävimme mattopyykillä, saunoimme, kävimme soutamassa, pelasimme mölkkyä.




Tytär pääsi myös opettelemaan ompelukoneen käyttöä. Täällä Espanjassahan ei kouluissa opeteta ollenkaan käsitöitä joten tällaiset perustaidot jäävät oppimatta jos ei ole äitiä joka opettaaa. Ja itsellä käsityötaidot jäivät ala-asteen tasolle joten minusta ei ole opettajaksi. Mutta pääsimme molemmat oppiin ja nyt voi kotonakin kaivaa vihdoin sen ompelukoneen esille (ostettu n. 6 vuotta sitten ja ollut siitä asti paketissa varaston hyllyllä….).
Tytär on kuitenkin toivonut että hän oppisi ompelukonetta käyttämään joten tämäkin toive saatiin toteutettua.


Lämpimien kelien ansiosta tuli syötyä myös ihan huikea määrä jäätelöä ja testattua kaikenlaisia uutuuksia. Sekä paikallisia ”erikoisuuksia” kuten jättipehmistä. Tästä tuli tänä kesänä oikea trendi Porissa ja jäätelökioskilla oli jonoa melkein koko päivän aamusta iltaan. Ja koko komeudella hintaa vain 4 €.
Tämä idea oli kuulemma tullut jätskikioskin kesätyöntekijältä ja kauppias oli lähtenyt siihen mukaan. Vaikka materiaalikulut ehkä kasvoivat niin myynti lisääntyi taatusti moninkertaisesti.
Suomalainen pehmis on muuten ihan parasta!

Tytär pääsi myös vihdoin maistamaan legendaarista porilaisten omaa sammakko-leivosta, jota paikallinen Sarpi-leipomo/kahvila on tehnyt jo vuosikymmenien ajan. Muistan nuo jo omasta lapsuudesta. Ovat kyllä aika suloisia ja niitähän tehdään vuoden aikana aina vähän eri väreissä.

Loman huipennus oli ehdottomasti mökkivisiitti eli vuokrasimme jo meille ennestään tutun mökin. Paikka on testattu ja loistavaksi todettu eli sinne on aina mukava mennä. Ihan parhaat löylyt ikinä, hyvä ja kirkas järvi (jossa tällä kertaa vesi jopa +25 asteista), ihana rauhallisuus. Tuolla tulee kyllä aina levättyä aivan eri tavalla.



Tytär viihtyy mökillä myös ihan hyvin mutta toki 3-4 päivää alkaa hänelle olemaan jo riittävästi. Etenkin jos ei ole kavereita seurana. Mutta on mahtavaa että hän osaa kuitenkin nauttia myös tuollaisesta yksinkertaisesta elämästä.

Mökkeilyn vastapainoksi nautimme myös kaupunkielämästä – etenkin Jazzien aikaan Pori herää henkiin aivan mahtavalla tavalla ja kun vielä saat sattuivat suosimaan niin ihmisiä oli liikkeellä aivan huikea määrä.

Paljon muutakin ohjelmaa mahtui lomaan ja tärkeintä oli tietysti ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa. Haikeaa oli taas lähteä, etenkin kun tietää että seuraavaan vierailuun menee taas monta kuukautta mutta tätä tämä ulkosuomalaisen elämä on. Ja tiedän olevani myös onnekas että pystyn viettämään näinkin pitkiä pätkiä joka kesä Suomessa ja näin tarjoamaan tyttärelle mahdollisuuden kokea toisen kotimaansa elämää.
Meille Suomi on tärkeä mutta tuntuu myös hyvältä olla kotona.



























