Kuukausi: marraskuu 2024

Joulu on ehdottomasti yksi niistä asioista elämässä, jotka ovat parasta ns. vähän ennen. Jos joulun aloittaa vasta pari päivää aikaisemmin tai vasta aatonaattona niin kaikki on vaan kauhean kiireistä ja ohi nopeasti ilman että nauttia koko hommasta. Aina puhutaan joulustressistä ja sellaisen varmasti saa aika helpolla jos yrittää kaiken tehdä parissa päivässä. Suoritettu joulu ei varmasti ole mitenkään nautinnollinen joulu. Siksi onkin hyvä aloittaa ajoissa.

Itselleni koko joulun idea on ainakin siinä joulun odotuksessa – tärkeintä ei siis ole se maaliin pääsy vaan matkanteko. Itse jouluna voi sitten vain ottaa rennosti ja nauttia.

Meillä joulun odotus alkaa viimeistään siinä vaiheessa kun jouluun on aikaa tasan kuukausi. Näin on riittävästi aikaa nauttia tunnelmasta, jouluisista puuhasteluista ja tietysti myös joulunajan herkuista. Tavallaan pikku hiljaa virittäydytään siihen joulufiilikseen. Ja samalla tulee kaikki tarpeelliset jouluvalmistelut tehtyä rauhassa ajan kanssa, ilman minkäänlaista stressiä. Ja jouluna voi sitten vain olla, ottaa rennosti ja nauttia.

Itse aloitan jouluvalmistelut jo todella ajoissa sillä joululahjoja tulee hankittua valmiiksi pitkin vuotta. Ensimmäiset lahjat tuli ostettua jo kesällä ja syksyn mittaan olen sitten vähitellen tehnyt hankintoja. Tämä helpottaa budjetointia kun ei loppuvuoteen osu kaikki mahdolliset hankinnat. Näin myös välttyy viime hetken paniikilta ja mahdollisilta turhilta ostoksilta sillä syksyn mittaan olen laittanut ideoita ylös joita tytär on ilmoitttanut tarvitsevansa. Ja nyt marraskuun lopussa, voin jo todeta että käytännössä kaikki lahjat on jo hankittu. Tämä vähentää kummasti stressiä kun ei tarvitse enää ahtautua kauppoihin jouluruuhkien aikaan – siitä on nimittäin joulufiilis kaukana.

Meidän perheessä en ole onneksi ainoa, joka nauttii joulutunnelmasta sillä tytär ja puoliso ovat myös jouluihmisiä. Tästä syystä meillä kaivetaan joulukoristeet esille ajoissa ja laitetaan koti kerralla joulukuntoon. Onhan se ehkä vähän aikaista näin marraskuun lopussa mutta onneksi jokainen voi itse päättää milloin jouluvalmistelut aloittaa (tai jättää tekemättä) eikä missään ole annettu mitään virallista päivää.

On tavallaan mukavaa että puolisosta on tullut jouluihminen näin vanhemmiten sillä hänen lapsuudenkodissaan ei joulua juurikaan vietetty koska täällä Espanjassa loppiainen on perinteisesti ollut se joulun tärkein päivä ja silloin myös jaetaan lahjat. Heidän lapsuuskotiaan ei koristeltu mitenkään jouluksi, jouluseimi eli belen oli oikeastaan ainoa tärkeä koriste ja perinne. Mutta nyt puoliso tykkää siitä että on jouluista, joulukuusi ja kaiken maailman härpäkkeet tuomassa tunnelmaa. Hyvä esimerkki tästä on meidän uudet joulumukit, jotka ensin hankin itselle ja tyttärelle mutta puoliso ihastui myös niihin joten hänelle piti hankkia myös oma joulumuki. Tällaiset pienet jutut jaksavat ilahduttaa joka päivä.

Mikä siinä joulussa sitten on sellaista että sen fiilistely pitää aloittaa jo näin varhain?

No yksinkertaisesti se että tykkäään joulusta ja olen 100 % jouluihminen, mutta toisaalta en tykkää joulun pitkittämisestä. Itselle tulee usein jo joulupäivän jälkeen sellainen olo että nyt on joulua vietetty riittävästi on aika suunnata ajatukset jo uuteen vuoteen. Eli jos joulunvieton aloittaisi vasta pari päivää ennen joulua tai vaikka aatonaattona niin joulu olisi ohitse aivan liian nopeasti. Kauhea vaiva ja sählinki vain parin päivän takia. Tästä syystä tykkään ajoittaa ajoissa. Näin ei tarvitse kiirehtiä eikä stressata – kaikkeen on riittävästi aikaa!

Eikä muuten yhtään auta tuon joulutunnelman pitkittämisessä se että aloittaisi joulun vieton vasta vähän ennen joulua – siitä huolimatta se fiilis on ohitse jo Tapaninpäivänä. Tästä syystä on siis kiva aloittaa ajoissa. Ja tietysti myös se vaikuttaa että näin on aikaa nauttia asioista eikä tarvitse tehdä kaikkea kauhealla kiireellä.

Onhan se myös kivaa piristää tätä pimeää vuodenaikaa koristeilla ja valoilla. Ainakin itselle ne tuovat paljon hyvää mieltä. Eikä pimeät aamutkaan tunnu niin pahalta kun on jouluvalot antamassa tunnelmaa ja valoa heti aamusta lähtien.

Joulun jälkeenhän päivät alkavat periaatteessa jo pidentyä – hyvin vähän kerralla mutta kuitenkin.

Myös jouluelokuva-kausi on mukavampi aloittaa kun kotona on jouluisaa. Meillähän jouluelokuva-sesonki alkaa jo näin marraskuussa ja nyt on jo katsottuna yksi jouluinen minisarja sekä kolme jouluelokuvaa eikä vielä olla edes joulukuussa. Kun aloittaa ajoissa niin ehtii enemmän! Näin joulun alla meidän viikonloppuiltoihin kuuluuvat ehdottomasti nämä jouluisat elokuvat.

Miksi jouluista ei saisi nauttia?

Jostain syystä viime vuosina joulusta on tullut vähän paheksuttava ilmiö. Joululaulujen kuuntelua joutuu puolustelemaan koska joku niistä pahoittaa mielensä, lahjoja pitää hankkia vähän salassa koska kaikilla on jo kaikkea ja olisi coolimpaa antaa vain aineettomia lahjoja eikä jouluherkuistakaan saisi enää oikein nauttia koska ne eivät täytä ravintokriteereitä ja lihottavat. Joulukinkku- puhdasta syntiä. Ilmeisesti ei ole muodikasta pitää joulusta ja sen traditioista.

Mutta aivan sama. Joulu tulee – halusitpa sitä tai et. Ja minä aion siitä nauttia.

Tämä syksy on mennyt todella nopeasti. Tuntuu että vasta äsken oli syyskuun alku ja koulut alkoivat mutta nyt mennäänkin jo marraskuun loppupuolta. Ja ihan kohta on jo joulu.

Syksy on ollut täällä säiden puolesta harvinaisen lempeä – sateita on toki saatu ajoittain mutta ei onneksi mitään kaatosateita vaan ihan normaaleita syyssateita. Päivisin on edelleen saatu parhaina päivinä nauttia jopa 17 asteen lämpötiloista – siis marraskuussa. Ei voi valittaa.

Kotona on toki lämmitys jo päällä mutta vain öisin, päivän ajaksi se sammutetaan – siitä huolimatta lämpötila pysyy sisällä yli 20 asteessa. Takkaa on toistaiseksi lämmitetty ihan vain tunnelman vuoksi.

Syksyhän on täällä Madridissa yleensä varsin lempeä ja mukava vuodenaika ja se helpottaa kummasti tätä vähän tylsää ja arjen täyttämää vuodenaikaa. Kummasti sitä jaksaa ne sateiset ja harmaat päivät kun välillä on niitä kauniita ja aurinkoisia päiviä.

Ja näyttäisi että joulukuuta kohti mennään ainakin varsin mukavassa säässä.

Syksy on siis pääasiassa ollut sitä arkea, arkea ja arkea. Vain yksi pidempi viikonloppu Halloweenin aikana katkaisi vähän arkea kun oli pitkä viikonloppu vapaata. Toi myös tyttärelle kaivatun tauon sillä syksy on melkoista aherrusta. Lukuisia viikonloppuja on vietetty käytännössä kokonaan opiskellen. Siinä jää lepo ja palautuminen nuorilla aika vähiin etenkin kun koulupäivät ovat muutenkin jo todella pitkiä.

Olemme kuitenkin noina kiireisinäkin viikonloppuina yrittäneet edes hetkeksi karata kotoa ja yleensä silloin on suunnattu tallille koska se on parasta mindfulnessia. Aina ei tarvitse edes ratsastaa vaan ponin kanssa ajan viettäminen ja rauhalliset kävelyt maastossa ovat hyvää terapiaa molemmille.

Mutta harvassa nuo lepohetket ovat olleet. Onneksi jouluun on enää reilu kuukausi ja silloin on sitten tiedossa vähän enemmän lepoa ja vähän muutakin kuin arkea & opiskelua.

Kaiken tämän arjen keskellä yritämme kuitenkin vähitellen virittäytyä joulutunnelmaan. Itselle ainakin joulunodotus on ehdottomasti se paras osa joulusta. Itse joulu on sitten ohitse niin nopeasti.

Pieni varaslähtö tuli jo otettua kun tytär pyysi jo jotain joulukoristeita huoneeseensa ja niinpä kävin varastosta hakemassa muutamat jutut tuomaan tunnelmaa. Jos ne tekevät hänet iloiseksi niin miksipäs ei.

Veikkaisin että viikon päästä kaivamme esiin loputkin joulukoristeet. Parhaiten siihen joulutunnelmaan nimittäin pääsee kun vähitellen laittaa kotia joulukuntoon. Ja tietysti jouluiset tuoksut tuovat sitten oman lisänsä. Tästä syystä glögikausi on myös korkattu.

Täällähän glögiä myydään vain Ikeassa mutta aina Suomi-reissuilla ostan jo varastoon glögimausteita joista voi sitten itse keitellä omia versioita. Usein kotona leijailee siis varsin joulumausteiset tuoksut.

Tänä vuonna kehittelin itselleni paasto-glögin, joka on keitetty erilaisista teesekoituksista ja glögimausteista ja lisäksi vähän sokeritonta karpalomehua. Tuota voi juoda hyvällä omalla tunnolla vaikka useamman mukin joka ilta.

Kuukauden verran on kuitenkin vielä tiedossa tätä arkista aherrusta ennen kuin päästään nauttimaan itse joulusta. Täällähän koululuvuoden ensimmäinen lukukausi päättyy 6.päivä joulukuuta eli juuri nyt on edessä viimeiset kokeet ja arvioinnit. Sen jälkeen on pienen pieni hengähdystauko sillä 6-8.12 on täällä pitkä viikonloppu mutta sitten koulu jatkuu taas normaalisti joululoman alkuun asti. Ei siis mitään löysäilyä vaan uusien teemojen opiskelu alkaa vielä ennen joulua.

Joululomahan täällä alkaa 20.päivä ja me suuntaamme samana päivänä Suomeen joulun viettoon. Tänä vuonna puoliso sai lomaa jouluksi ja sehän pitää tietysti hyödyntää eikä silloin vietetä joulua kotosalla.

Tarkoituksena on heti Suomeen saapumisen jälkeen käydä pikavisiitillä Porvoossa koska se on itsellekin täysin vieras kohde ja loppuloma menee varmaan ihan perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa kotiseudulla. Olemme vuokranneet mökin joulun ajaksi – jos näin pääsisi nauttimaan oikein kunnon joulutunnelmasta. Kovasti ainakin odotamme että pääsemme saunomaan ja toivottavasti myös tekemään lumienkeleitä 🙂

Nyt vain toivomme että eteläiseenkin Suomeen saataisiin valkoinen joulu.

Puoliso palaa kotiin jo joulukuun lopussa koska työt kutsuvat mutta me jäämme tyttären kanssa Suomeen vielä tammikuun alkupäiviin asti. Meillä on ollut perinteenä viettää uusivuosi Suomessa y Me palaamme kotiin loppiaiseksi koska täällä Espanjassa se on nimenomaan se joulunajan tärkein päivä.

Paluumatkan teemme pienen mutkan kautta eli piipahdamme pikaisesti Kööpenhaminassa. Tytär on jo pitkään pyytänyt että pääsisi käymään taas Kööpenhaminassa koska muistot edellisestä reissusta ovat aika vähäisiä (oli silloin 7-vuotias). Tämä ei ollut mitenkään suunnitelmissa mutta meillä oli paluulennot vielä varaamatta ja siinä kun vaihtoehtoja etsin niin mieleen tuli tuo idea. Ja siitähän tytär oli innoissaan – edes Lapin reissun peruuntuminen ei enää harmittanut.

Kaiken lisäksi tuo mutka ei tullut maksamaan yhtään ylimääräistä. Finnairin suorat lennot Helsingistä Madridiin olisivat olleet meiltä kahdelta 550 €, nyt maksoimme Helsinki-Kööpenhamina ja Kööpenhamina-Madrid lennoista yhteensä 220 € (ja lisäksi Iberian palkintopisteitä). Ja hotellikin löytyi kohtuuhintaan aivan Kööpenhaminan keskustasta. Eli samalla rahalla saamme vähän enemmän ja on myös kiva päätös joululomalle – jotain vähän erilaista.

Mutta vielä olisi hetki jaksettava arkea ja aherrusta ennen kuin päästään joulun viettoon mutta onhan se mukavampaa kun on mitä odottaa.

Onni on asia jota havitellaan elämässä – varmasti jokainen meistä haluaa olla onnellinen. Toki onnellisuus tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita eri ihmisille. On myös täysin normaalia että ilon ja onnen lähteet muuttuvat eri elämäntilanteiden mukaan.

Siinä missä yhdelle onnea on uusi ja kallis merkkituote jota kelpaa esitellä, toiselle sitä taas on ylennys työkuvioissa mutta jollekin toiselle taas suurinta onnea on kivuton elämä tai rauhallinen aamukahvihetki ennen kiireistä päivää. Joskus kyse voi olla vieläkin pienemmistä asioista kuten siitä että vettä ja ruokaa. Onnea ja iloa voivat tuoda niin monenlaiset eri asiat.

Nämä elämän pienet ilot ovat pyörineet mielessä viimeisen viikon verran kun täällä Espanjassa on selvitelty Valencian tulvien aiheuttamaa humanitaarista katastrofia. Kuolleita / kadonneita on tähän mennessä yli 200, kotinsa ja omaisuutensa menettäneitä vielä paljon enemmän. On myös niitä jotka ovat menettäneet aivan kaiken – perheenjäseniä, kotinsa ja omaisuutensa. Näille ihmisille ilon aiheet ovat olleet varmasti hyvin vähissä viimeisen viikon aikana. Monilla on ollut pulaa jopa aivan perusasioista kuten ruoasta, vedestä ja vaatteista.

Ainoa pieni ilonaihe tässä katastrofissa on ollut se miten ihmiset ovat täällä reagoineet. Solidaarisuus on yksi espanjalaisen yhteiskunnan tukipilareista ja tämän hädän keskellä se on noussut aivan uusiin lukemiin. Heti ensimmäisenä päivänä vapaaehtoiset olivat alueella toimittamassa ihmisille avustustarpeita, ruokaa, vaatteita sekä auttamassa raivaus- ja puhdistustöissä ja työt jatkuvat edelleen. Ja tulevat jatkumaan vielä pitkään. Vähitellen myös viralliset tahot ovat heränneet mukaan avustus-, raivaus- ja siivoustöihin. Yksityisten ihmisten halu auttaa on kuitenkin noussut esille hyvin voimakkaasti.

Tällaiset humanitaariset katastrofit herättävät aina siihen tosiasiaan että miten pienestä kaikki on joskus kiinni. Ja tästä syystä jokaisesta päivästä pitäisi osata nauttia tai edes löytää jotain pieniä ilonaiheita. Monesti vaan käy niin että arki vie mukanaan ja elämä on tietynlaista selviytymistä päivästä toiseen, jokapäiväistä kamppailua ja väsymystä. Ja jos tuohon selviytymiseen tulee lisähaasteita esim. terveysongelmien tai rahahuolien takia niin noidankehä voi olla valmis.

Lähes kaikilla ihmisillä on elämässä jossain vaiheessa varmasti myös niitä hetkiä joissa on ehkä vaikeampaa löytää iloa ja onnea. Mutta silloinkin, tai etenkin juuri silloin, olisi tärkeää yrittää keskittyä edes niihin pieniin iloihin.

Niiden ei tarvitse olla isoja tai merkittäviä vaan ne voivat olla hyvinkin pieniä ja arkipäiväisiä. Kuten vaikka kahvin tuoksu aamulla, lämmin suihku, sininen taivas ja auringonpaiste, lämpimät sukat kylmänä talvipäivänä, kaunis auringonlasku, vieraalta ihmiseltä saatu hymy tai kaunis sana, toisen ihmisen auttaminen. Pieniä asioita mutta tuovat varmasti jokaiselle hyvää mieltä.

Tietysti elämässä tulee aina sellaisia tapahtumia ja merkittäviä hetkiä joissa onnellisuus korostuu mutta on tärkeää ymmärtää että elämä voi olla hyvää ja onnellista myös ilman niitä. Aina onnellisuuteen ei tarvita mitään suurta tai merkittävää sillä monille meistä ne elämän pienet ilot ovat kuitenkin niitä jotka usein tuovat eniten iloa ja tyytyväisyyttä elämään. Ja sen lisäksi että ne tuovat iloa ja onnea niin ne muistuttavat myös siitä että elämässä on paljon hyvää vaikka joskus tuntuisikin ihan muulta.

Miksi nämä hetket sitten ovat tärkeitä? No ihan vaikkapa siitä syystä että arki koostuu usein ihan niistä tavallisista, rutiininomaisista asioista ja nuo arjen pienet ilon hetket tekevät arjesta rikkaampaa. Nämä ovat niitä hetkiä jotka eivät mullista maailmaa mutta tuovat pienen hengähdystauon.

Mikä tällä hetkellä sitten ilahduttaa elämässä?

Itse olen luonteeltani realistinen peruspositiivinen. Osaan nauttia arjesta ja löytää iloa pienistäkin asioista. On siis luonnollista että tälläkin hetkellä elämässä ilahduttavat ne ihan perusjutut. Kuten vaikkapa se että aamulla ensimmäisenä saa syödä aamupalan. On oikeastaan ihan sama että mitä syön aamupalaksi niin se maistuu taivaalliselta kun takana on riittävän monta tuntia paastoa ja edellisen kerran on syönyt edellisenä päivänä joskus iltapäivällä. Jopa kaurapuuro maistuu taivaallisesta. Ja siihen kun saa vielä päälle kupin kahvia niin kyllähän se ilahduttaa. Eikä kahvin tarvitse olla mitään tuoreista pavuista itse jauhaen tehtyä erikoiskahvia vaan mulle kelpaa ihan myös pikakahvi.

Näin syksyllä ilahduttavat aina myös aurinkoiset päivät, etenkin jos takana on useampi sadepäivä.

Tänä vuonna olemme saaneet nauttia kaiken lisäksi ihan mukavasta syksystä. Sateita on toki saatu mutta mukaan on myös mahtunut aivan upeita, kauniita ja aurinkoisia päiviä. Ja tälläkin viikolla on päivisin lämpötilat nousseet lähes 20 asteeseen. Eihän näistä päivistä voi kuin olla iloinen ja nauttia.

Ja näin syksyllä täällä saadaan usein nauttia upeista auringonlaskuista ja itselleni auringonlaskut ovat aina jotenkin taianomaisia hetkiä, nautin niistä valtavasti.

Olen myös todella iloinen siitä että tyttärellä on elämässään kaikki hyvin. Tytär on terve, onnellinen ja hänellä on ystäviä, jotka ovat kaikki todella hyviä tyyppejä.

Koulu on toki vaativaa ja aikaa vievää mutta hän osaa suhtautua siihen järkevästi eikä ota siitä liian paljon stressiä. Toki hän joutuu tekemään töitä eikä tulos silti ole aina sitä mitä hän on odottanut mutta on tärkeää että elämässä tulee myös vastaankäymisiä koska ne opettavat valtavasti ja valmistavat elämään.

Myös tämä karvakorva tuo paljon iloa elämään 🙂

Ja kyllä, joskus myös se materiaalinen puoli tuottaa iloa. Löysin hiljattain Vintedistä käytettynä tosi kivoja vaatteita ja todella edulliseen hintaan – farkut ja kaksi paitaa maksoivat yhteensä 10 euroa. Vaatteet tulivat tällä viikolla ja olin todella iloinen kun ne olivat juuri sitä mitä olin ajatellut. Hyvässä kunnossa ja oikean kokoisia.

Kaiken lisäksi toinen noista paidoista, tuo ruskea, on samanlainen kuin paita joka minulla oli joskus 20 vuotta sitten ja tykkäsin siitä silloin valtavasti mutta sitten se katosi johonkin. Nyt siis löysin saman, aivan loistavassa kunnossa olevan ja maksoin siitä vain 2 euroa. Ilahduin toki myös siitä että mahduin saman koon farkkuihin kuin mitä silloin 20 vuotta sitten 🙂

Eniten kuitenkin tällä hetkellä ilahduttaa se tosiasia että elämässä kaikki on yleisesti ihan hyvin. Se on asia, josta olen sekä iloinen että ennen kaikkea kiitollinen. Ilo ja onni vievät elämää eteenpäin, antavat hyvää mieltä tähän hetkeen ja toivoa tulevaisuuteen.

Kotini on linnani. Oma koti kullan kallis. Koti on siellä, missä sydän on. Suomessa kotiin liittyy paljon sanontoja ja on selvää että koti on meille suomalaisille tärkeä paikka. Suomalaiset viihtyvät kotona, tykkäävät kutsua ihmisiä kotiin kyläilemään ja ennen kaikkea koti on paikka, jossa vietetään paljon aikaan. Suomalaisille koti on jopa niin tärkeä asia että se on terveyden ohella tärkein onnellisuutta lisäävä tekijä – kumppani/puoliso, taloudellinen tilanne, ystävät ja jälkikasvu tulevat listalla vasta seuraavina (lähde:kotionnellisuus-tutkimus 2024).

Suomalaiset ovat koti-ihmisiä. Niin olen minäkin.

On selvää että kodilla on iso merkitys ihmisten hyvinvointiin. Jos kotona ei ole hyvä olla niin silloin todennäköisesti kodissa asuva ei voi hyvin ja tämän merkitys kasvaa tietysti mitä enemmän kotona viettää aikaa. Jos koti on vain paikka jossa käydään kääntymässä / nukkumassa niin silloin kodin funktio on tietysti hieman erilainen.

Monesti koti varjeleekin meitä ulkoisilta ärsykkeiltä ja tuo tietynlaisen rauhantunteen – kotona pitäisi voida olla omalla mukavuusalueella. Tästä syystä kodista tehdään yleensä omien mieltymyksien mukainen.

Itselleni kodista tekee kodin se että siellä on hyvä olla, kotona mieli ja sielu lepää. Itselleni tuo tarkoittaa esim. sitä että koti on siisti ja järjestyksessä – kaaoksessa en pystyisi elämään. Tästä syystä tavaroita saa olla juuri sen verran että ne pysyvät järjestyksessä ja jokaiselle on oma paikkansa. Sen lisäksi että kodin pitää tuntua kodilta niin se saa myös näyttää kodilta – ei museolta tai sisustuskaupalta. Kotona pitää pystyä olemaan mukavasti. Meillä saa nostaa jalat sohvalle tai pöydälle, jos siltä tuntuu. Toki ruokapöytä on asia erikseen 🙂

Joskus luin jostain että koti ja tyyli kulkevat usein käsi kädessä eli jos pukeutumistyylisi on minimaalinen ja väreiltään neutraali, niin kotisi sisustus on todennäköisesti samanlainen. Jos taas tykkäät pukeutua värikkäästi ja personaallisesti, niin kotikin näyttää todennäköisesti samanlaiselta. No, ainakin meidän tapauksessa tämä teoria pitää tavallaan paikkaansa eli meidän koti näyttää meiltä. Ehkä joidenkin mielestä kotimme sisustus on vähän tylsä ja tavallinen mutta toisaalta vähän sellaisia olemme mekin. Mutta koti tuntuu kodilta, se on tärkeintä.

Siisteyden lisäksi on pari muutakin tekijää jotka ovat itselle ainakin tärkeitä. Yksi on valoisuus, toinen on tunnelma ja kolmas on tuoksu. Kun tulee kotiin esim. pidemmältä reissulta niin kodin tuoksu on se mikä ottaa ensimmäisenä vastaan, tulee kotoisa olo. Itse tykkään siitä että kotona on raikas ja puhdas tuoksu ja tästä syystä meillä tuuletetaan tuntikausia joka päivä

Meille valoisuus on myös tärkeä tekijä ja tästä syystä kodissa pitää olla paljon ikkunoita ja moneen suuntaan. Espanjalaisissa kodeissa on monesti tosi pienet ikkunat ja kaikissa kodeissa ei välttämättä ole edes ikkunoita ulos joka huoneesta. Itsekin on sellaisissa tullut asuttua mutta onneksi vain hetkellisesti. Pidemmän päälle en haluaisi tuijotella vastakkaisen talon seinää tai valokuilua kodin ikkunasta/ikkunoista. Kun näkyy edes vähän kasvillisuutta ja sinistä taivasta niin silloin mieli lepää.

Tunnelma voi luoda monilla keinoilla mutta itsellä kodin tunnelmaan liittyvät vahvasti ihmiset ja muistot. Koti kuvastaa meidän perhettä ja se on paikka missä meidän kaikkien on hyvä olla. Se ei ole pelkästään minun näköinen vaan meidän kaikkien. Sisustus on ainakin itselle tärkeä tunnelmanluoja – kun kotoa löytyy kauniita ja rakkaita esineitä, sellaisia jotka ilahduttavat omaa silmää ja saavat hyvälle mielelle, niin silloin on tunnelma kohdallaan.

Toki koti on tärkeä myös espanjalaisille mutta ehkä vähän eri tavalla.

Espanjalaiset eivät ole kauheasti mitään ”hygge”-ihmisiä – monille koti on vain paikka jossa käydään nukkumassa. Ihmisillä ei välttämättä ole aikaa eikä edes tarvetta sellaiseen pohjoismaalaistyyliseen kiireettömään oleskeluun kotosalla vaan aikaa vietetään mielummin ihan jossain muualla – ravintoloissa, puistoissa, kaupungilla, ostoskeskuksissa jne. Ystävät tavataaan ulkona, juhlat juhlitaan puistoissa.

Toisaalta kodin merkitys on muuttunut paljon viime vuosien aikana sillä covid-lockdownin seurauksena Espanjassa alkoi melkoinen remontti- ja muuttobuumi. Ihmiset alkoivat panostaa koteihinsa paljon aikaisempaa enemmän. Kaikesta huolimatta kodin jatkuva sisustaminen tai sisustuksen muuttaminen aika ajoin ei edellenkään kuulu keskivertoespanjalaisen aktiviteetteihin. Espanjalaiselle ei tulisi mieleenkään että verhoja voisi vaihdella ihan vain hyvin vuoksi – saatikka sitten vuodenaikojen mukaan.

Koti tarkoittaakin espanjalaisille ehkä enemmän tietynlaista pysyvyyttä – niin asunnon kuin sisustuksen suhteen. Espanjalaiset eivät myöskään ole kovinkaan ahkeria kodinvaihtajia. Itse asiassa joskus muistan lukeneeni että espanjalaiset tekevät Euroopassa kaikista vähiten muuttoja elämänsä aikana. Täällä ei vaihdeta aluetta, kotia eikä edes sisustusta ihan kovin helpolla 🙂

Itse sen sijaan tykkään sisustaa kotia, jopa vähän vuodenaikojen mukaan. Näin syksyllä se tarkoittaa sitä että torkkupeitot kaivetaan taas kaapista, tyynyt vaihtuvat lämpimiin sävyihin, pöydille ilmaantuu kynttilöitä ja terassille tunnelmavaloja. Muutama kurpitsakin ehkä.

Syksyn pimeneviin iltoihin piristystä tuovat erilaiset tunnelmavalot, joita on tietysti jo laitettu terassille. Siellä on iltaisin mukava istuskella.

Reilun kuukauden päästä voikin sitten vaihtaa syysjutut joulujuttuihin ja keittiön ikkunaan vaihdetaan ne jouluisemmat verhot. Tarkkaan mietityt jouluasetelmat koristavat taas kotia ja koulukuuseen valitaan tietysti tietty väriteema, joka toistuu muuallakin kodissa.

Tammikuussa taas annetaan tilaa lisääntyvälle valolle ja sisustus vaihtuu raikkaampiin heleämpiin väreihin, keväälle tarvitaan pastellia. Ei mitään ihmeellistä mutta pieni vaihteluu piristää aina kummasti.

Ja välillä tehdään vähän isompiakin muutoksia – ns. mööpelivalssia on tullut tehtyä lukuisat kerrat jopa keskellä yötä. Ja onhan niitä muuttojakin takana jo melkoinen määrä – nopeasti laskettuna olen asunut ainakin 10 eri paikassa jo pelkästään täällä Espanjassa.

Mutta nyt koti on täällä eikä täältä ole kiirettä vaihtaa vähän aikaan minnekään. Täällä on hyvä olla ja koti tuntuu kodilta.