Random-juttuja matkan varrelta

Tässä viime aikoina on tullut ajeltua pitkiä ajomatkoja ja kaiken lisäksi tykkään ajella ilman mitään virikkeitä eli musiikkia, äänikirjaa tmv. Eli ihan vain hiljaisuudessa. Näin on aikaa ajatella kaikenlaista ja välillä mieleen tupsahtaa myös aika random-juttuja.

Tässäpä siis sellaisia sekalaisia juttuja, joita on viime ajoreissuilla tupsahtanut mieleen. Tiesitkö että…

Kaikki tiet eivät vie Roomaan vaan Madridiin!

Espanjan tieverkoston ”tukiranka” on kuusi pääväylää, jotka lähtevät Madridista eri puolille maata. A1 vie pohjoiseen, A2 maan koillisosaan, A3 itärannikolle, A4 etelään, A5 lounaaseen ja A6 luoteisrannikkolle.

Käytännössä näitä pääväyliä pitkin melkeinpä mikä tahansa Espanjan kolkka on saavutettavissa omalla autolla 6 tunnissa. Ja tietysti samassa ajassa ajelee vaikka Portugalin puolelle.

Nämä tiet ovat hyvässä kunnossa, monikaistaisia ja ajonopeus on 120 km tunnissa.

Espanjassa on sekä maksullisia että maksuttomia moottoriteitä

Espanjassa on erittäin kattava moottoriteiden verkosto, myös noiden pääteiden ulkopuolella. Mutta osa teistä on maksullisia. Jokaiselle ajoreitille on kuitenkin aina myös maksuton vaihtoehto eli jokainen voi itse valita että maksaako enemmän ja pääsee nopeammin perille vai ajeleeko ilmaista mutta ruuhkaisempaa tietä.

Esim. meiltä kotoa pääsee tyttären koululle ilmaista moottoritietä pitkin mutta se on arkisin hyvin ruuhkainen ja matka kestää n. 25-30 min, riippuen ruuhkasta. Mutta tarjolla on myös maksullinen tieosuus, joka nopeuttaa ajomatkaa niin että perille pääsee 16-20 minuutissa. Itse käytän tuota maksullista joka päivä – ei pelkästään ajansäästön takia vaan oman mukavuuden takia. Se on km lyhyempi ja ruuhkattomana miellyttävämpi ajaa.

Maksullisten teiden hinnat vaihtelevat paljon – riippuen auton koosta, ajomatkan pituudesta, kellonajasta, vuodenajasta jne. Halvimmillaan hinta on alle euron, kalleimmillaan useita kymmeniä euroja.

Madrid on Euroopan toiseksi korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki

Madrid sijaitsee keskellä Espanjaa eikä nopeasti katsottuna vaikuta mitenkään kaupungilta, joka sijaitsisi missään vuorilla kuten vaikkapa Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki Andorra la Vella. Mutta tosiasiassa Madrid kuitenkin sijaitsee 655 m merenpinnan yläpuolella ja on näin Euroopan toiseksi korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki.

Espanjan sisäosaa hallitsee valtava ylänköalue

Madridin korkean sijainnin selittää se maantieteellinen fakta, että iso osa Espanjan sisämaata on ylänköä joka sijaitsee noin 600 m merenpinnan yläpuolella. Itse asiassa yli puolet koko manner-Espanjan pinta-alasta on meseta-ylänköä ja tätä ylänköä ympäröivät vuoret.

Espanjan halki kun ajelee niin väkisinkin on ajettava useiden vuoristo-osuuksien läpi mutta nykyään homma sujuu mukavasti tunneleiden ja siltojen avulla.

Espanjassa matkustaminen on tehty helpoksi

Espanjassa reissaaminen on tehty helpoksi kattavan ja hyväkuntoisen tie- ja rautatieverkoston sekä lentoliikenteen avulla. Moottoritiet ovat pääosin monikaistaisia ja ajonopeus 120 km tunnissa. Espanjassa on lähes 50 kaupallisessa käytössä olevaa lentokenttää ja lisäksi maassa on lähes 4000 km verran nopeaa junarataa eli koko Euroopan kattavin nopeiden junien verkosto ja itse asiassa koko maailmassa vain Kiinassa on enemmän. Toki täällä muutenkin julkinen liikenne toimii ihan kiitettävästi.

Espanja on oikeasti ihan huikea maa

Espanja on iso maa ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sillä olosuhteet, ilmasto, luonto, kulttuuri, ihmiset jne ovat varsin erilaisia eri puolilla maata. Jokainen kolkka on omanlaisensa ja tarjolla on lomanviettomahdollisuuksia ihan joka makuun. Täällä voi viettää rantalomaa, kaupunkilomaa, yhdistää ranta- ja kaupunkiloman, viettää patikka/laskettelulomaa vuoristossa, kylpylälomaa, kulttuurilomaa, kulinaristilomaa, aktiviteettilomaa tai mitä ikinä sitä lomaltaan kaipaakaan. Kaikkea löytyy!

Ehkäpä tästä syystä espanjalaiset ovatkin erittäin aktiivisia kotimaan matkailijoita. Espanja yksinkertaisesti tarjoaa jokaiselle jotain.

Mutta älä lähde reissuun sähköautolla 😉

Täällä Espanjassakin sähköautot ovat lisääntyneet vauhdilla ja niiden ostamiseen kannustetaan erilaisilla etuuksilla ja tuilla. Toki ne ovat kaupunkialueella ihan näppäriä menopelejä mutta ainoana autona eivät kyllä ole kovinkaan käteviä – ainakaan jos tarkoituksena on ajella myös pidempiä ajomatkoja.

Pari viikkoa sitten tuli ajettua väli Madrid-Malaga-Madrid ja matkalla pysähdyimme kolmella eri huoltosemalla. Yhdelläkään ei latauspiste ollut toiminnassa. Sama juttu matkalla Madrid-Galicia-Madrid. Mennen tullen kaksi pysähdystä eri huoltoasemilla eikä yhtään toimivaa latauspistettä. Onneksi ei tullut lähdettyä matkaan sähköautolla…

Seuraavat testit teemme matkoille Madrid-Barcelona, Barcelona-Valencia, Valencia-Madrid – saa nähdä onnistummeko löytämään toimivia latauspisteitä.

Ja ne harvat toimivat latauspisteet, näyttä ruuhka-aikoina tältä…. kyseinen kuva on A3 -tieosuudelta viime keväältä jossa rannikolta palaavat sähköautoilijat olivat jonottaneet useita tunteja päästäkseen jatkamaan matkaa.

Sähköautoon olemme kyllä muuten olleet tyytyväisiä ja se on iso rahansäästökeino kun ajelemme pääasiassa lyhyitä matkoja täällä Madridin sisällä ja pystymme lataamaan päivisin kotona aurinkopaneeleiden avulla ja puoliso pystyy lataamaan myös maksutta työpaikallaan. Mutta toisena autona on kyllä oltava ihan bensavehje – muuten menee reissaaminen turhan hankalaksi.

Miniloma Galiciassa

Viikko sitten palasimme Malagan minilomalta takaisin Madridiin ja nyt olemme taas palanneet takaisin kotiin, tällä kertaa pohjoisesta eli Galiciasta. Tytär lähti sinne heti Malagasta saapumisen jälkeen seuraavana päivänä ja itse ajelin sinne kolme päivää myöhemmin. Nämä minireissut tuovat kyllä ihanaa vaihtelua tähän kuumaan Madridin kesään!

Tytär lähti reissuun setänsä, tämän puolison ja serkkupoikansa kanssa jo perjantaina, itse ajelin paikalle maaanantaina. Ja eilen torstaina ajelimme tyttären kanssa takaisin kotiin. Muu porukka jäi vielä jatkamaan lomailua. Ja pitämään seuraa abuelalle, isoäidille. Puolison äiti viettää siis tuolla pohjoisessa aina kesäkuukaudet koska ilmasto on siellä huomattavasti miellyttävämpi ja koska siellä pääsee uimaan.

Puolison perheellä on siis kakkoskoti pienessä O Vicedon kylässä eli saamme majoittua siellä aina ilmaiseksi. Tosin eipä tuossa kylässä ole edes hotelleja, pari pientä pensionaattia ja muutamia airbnb-asuntoja. Sikäli mahtava juttu että se pitää suurimmat ihmismäärät poissa näiltä seuduilta.

Meidän ”kylä” on siis pieni, alle 2000 asukkaan, merenrantakylä ja se sijaitsee käytännössä Espanjan pohjoisimmassa kolkassa. Matkaa täältä Madridista on 633 km ja ajomatkaan menee parin tauon kanssa n. 7 tuntia. Ihan siedettävä yhden päivän ajomatka siis.

Vaikka kylä on asukasmäärältää pieni niin se tuntuu kyllä kokoaan suuremmalta, ainakin näin kesällä. Kylä on nimittäin houkutellut ns. kakkoskotiasukkaita sinne asumaan jo pitkän aikaan eli aina kesäisin väkeä saapuu muilta Espanjan alueilta kesää viettämään. Aikaisemmin lomailijat olivat pääasiassa eläkeläisiä mutta viimeisten viiden vuoden aikana on meno muuttunut paljon ja nykyään on valtavasti nuoria aikuisia pienten lasten kera sekä myös ihan nuorisoa. Ilmeisesti aikoinaan saapuneiden kesäasukkaiden jälkipolvea, kuten mekin.

Kylästä löytyy kaikki peruspalvelut – on pieni terveysasema, pari ruokakauppaa, apteekki, kolme ravintolaa, pari baaria, fysioterapeutin vastaanotto, lanka-ja kangaskauppa, pari parturia, kauneushoitola, kirjakauppa jne. Ja isompi kaupunki on 15 min ajomatkan päässä jos tarvitsee jotain mitä ei kylästä löydy.

Puolison perhe osti asunnon jo yli 20 vuotta sitten ja se sijaitsee upealla paikalla, aivan meren äärellä. Parvekkeelta on upeat näköalat! Asunto on pieni mutta kuitenkin riittävän kokoinen vaikka paikalla olisi enemmänkin väkeä. Alakerrassa on olohuone-ruokailutila, kaksi makuuhuonetta, pieni keittiö sekä kylpyhuone ja ylhäällä vielä pieni makuutila. Me majoittaudumme yleensä tuolla yläkerrassa koska siellä on vähän enemmän omaa rauhaa 😉

Mikä sitten houkuttelee meitä lomanviettoon tuonne pohjoiseen, pieneen ”tuppukylään”. No, ensinnäkin ilmasto.

Galiciassa ilmasto on kesällä hyvin miellyttävä – vähän kuin Suomen kesä. Välillä sataa, välillä paistaa. Harvemmin on kuitenkin kesällä mitään pidempiä sateita eikä kovinkaan kylmä mutta toisalta myös helteet ovat aika harvinaisia. Pääosin lämpötilat pysyvät päivisin 20-26 asteen välillä eli juuri täydellistä.

Tietysti myös vehreä luonto sekä upeat rannat, jotka ovat vaaleata hiekkaa. Vesi on todella puhdasta ja kirkasta sekä rantaa on sen verran paljon ettei ruuhkista tarvitse kärsiä kuten Välimerellä.

Toki merivesi on näillä seuduilla viileää, näin kesällä 19-21 asteista. Mutta tuo seikka pitääkin suurimman osan espanjalaisista pois näiltä seuduilta.

Parasta on kuitenkin elämäntyyli. Elämä tuolla kylässä on sellaista ihan rauhallista slowlife-elämää, ilman aikatauluja ja kiirettä. Herätään rauhassa, käydään rannalla tai ulkoillaan, syödään lounasta, levätään lounaan jälkeen kotona, käydään taas rannalla tai ulkoillaan, nautitaan auringonlaskun aikaan pienet aperitivit, syödään illallista ja mennään ajoissa nukkumaan. Mitään sen kummallisempaa ei tarvita. Joskus vähemmän on vain enemmän!

Olin perillä vain 2.5 päivää niin siitä huolimatta ehdin juuri sopivasti levätä, rentoutua ja ladata akkuja.

Ainoa ”pakollinen” aktiviteetti on meillä aina melonta eli vähintään kerran käymme laskemassa läheisen Rio Sor-joen, joka on nousuveden aikaan melottavissa. Aina yhtä mukava kokemus ja myös hyvää liikuntaa.

Jälkikäteen harmitti se että emme tällä kertaa lähteneet mukaan yömelonnalle sillä kuulimme viimeisenä päivänä että edellisinä öinä oli joka kerta ollut säihkyvää vettä eli tulirakkoa. Kyseessä on luonnonilmiö, joka on viime vuosina noussut todelliseksi megatrendiksi ja ihmiset tulevat Galiciaan sitä bongaamaan. Vedensäihky on ns. bioluminesenssin ilmenemismuoto vedessä jonka saavat aikaat tietyt levälajit. Näitä ei ole siis vedessä aina mutta aina välillä ne ilmestyvät ja kun yön pimeydessä uimari tai soutaja häiritsee niiden rauhaa ne lähettävät sinistävaloa. Kun levää on paljon, merenpinta suorastaa säteilee sinisenä.

Kerran aikaisemmin olemme yömelonnalla nähneet tuon ilmiön ja se oli aika huikea kokemus. Myös Malagan veneretkellä näimme niistä pilkahduksen. No, jospa sitten ensi kesänä…

Nyt olemme taas takaisin Madridissa sillä vuokraponia pitää liikuttaa ja tietysti valmistella seuraavaa reissua eli viikon päästä olemmekin sitten vähän toisenlaisissa maisemissa. Nyt hetki arkea ja sitten kohti uusia seikkailuja kun kesän viimeinen reissu odottaa.

Vielä on kesää jäljellä

Aloitimme kesän tänä vuonna lomailemalla Suomessa, jonne saavuimme kesäkuun 27.päivä ja samalla meille toivotettiin hyvää loppukesää. Siis mitä – kesähän oli vasta alkanut.

Ajallisesti kesä kuitenkin tarkoittaa hyvin eri asiaa Suomessa kuin täällä Espanjassa. Suomessa keskikesää vietetään jo juhannuksena, sen jälkeen heinäkuu on jo loppukesää ja nyt elokuussa Suomessa odotellaan jo syksyä. Sen sijaan täällä Espanjassa kesä alkaa vasta heinäkuussa ja jatkuu aina syykuun alkuun asti. Elokuu on perinteinen kesälomakuukausi ja silloin jopa Madrid hiljenee ja tyhjenee ihmisistä. Eli kesälomasesonki on täällä huipussaan.

Meillä on kesälomaa takana nyt 4.5 viikkoa ja jäljellä olisi vielä 3.5 viikkoa. Kouluthan täällä Espanjassa alkavat syyskuun alussa, tyttärellä 5.syyskuuta. Tavallaan tuntuu, että kesäloma on jo loppumaisillaan mutta tosiasiassa sitä on vielä ruhtinaallisesti jäljellä. Tosin aika menee aina nopeasti kun on mukavaa joten odotettavissa on että elokuu vierähtää ohitse nopeasti. Niinpä tästä elokuusta ja kesäloman loppuosasta pitää nauttia. Vielä on kesää jäljellä!

Meillä elokuu menee pitkälti reissatessa sillä kuun alussa kävimme jo minilomalla Malagassa ja sieltä kun saavuimme kotiin niin heti seuraavana päivänä tytär jatkoi setänsä ja serkkunsa kanssa toiselle puolelle Espanjaa eli pohjoisen Galiciaan lomailemaan. Puolison perheellä on siellä kesäasunto ja abuela eli isoäiti viettää siellä aina kesäkuukaudet paossa Madridin kuumuutta. Siellä sää on huomattavasti miellyttävämpi – vähän kuin Suomen kesä. Välillä paistaa, välillä sataa, välillä on viileämpiä päiviä ja välillä taas nautitaan helteestä.

Itse asiassa itsekin suuntaan sinne ensi viikolla muutamaksi päiväksi ja tulemme sitten tyttären kanssa yhdessä kotiin. Meillä on nimittäin elokuun lopussa vielä edessä kesän ”pääreissu” eli lähdemme käymään New Yorkissa.

Ja kun palaamme sieltä takaisin Espanjaan niin vietämme todennäköisesti vielä muutaman päivän rannikolla ennen kuin on aika palata takaisin arkeen ja Madridiin syyskuun alussa.

Kesä on siis mennyt ja tulee menemään pitkälti reissatessa. Toki osittain siitä syystä, että lomat ovat ainoa hetki jolloin tytär pystyy reissaamaan koska koulusta ei kauhean helpolla pysty olemaan pois muutamaa päivää lukuunottamatta. Eli pidemmät reissut on tehtävä koulun lomien aikana. Mutta tietysti osasyynä on se, että pidemmän päälle tämä Madridin kuumuus käy tylsäksi koska aktiviteetit pitää aina hoitaa aamulla sillä klo 11 jälkeen on jo liian kuuma eikä lämpö laske kuin vasta myöhään illalla. Eikä kauheasti silloinaan.

Mutta näin reissujen avulla kesä menee mukavasti. Ja syyskuun alussa palaamme sitten arkeen akut ladattuina ja reppu täynnä kesämuistoja.

Minilomalla Malagassa

Yksi syy miksi rakasta Madridissa asumista on se, että se sijaitsee logistisesti loistavalla paikalla keskellä Espanjaa eli täältä pääsee omalla autolla näppärästi mihin Iberian niemimaan kolkkaan tahansa. Ei tarvitse miettiä etukäteen että milloin lähtee tai tehdä muita etukäteissuunnitelmia, sen kun hyppää autoon ja lähtee ajamaan. Ihan parasta.

Ehdimme tyttären kanssa viettämään pari viikkoa täällä Madridin kuumuudessa kun tuli jo tunne, että nyt pitäisi päästä jonnekin muualle. Rikkoa rutiinit ja nostaa kytkintä. Mieli teki rannalle ja koska ruuhkainen Valencian rannikko ei houkutellut niin otimme suunnaksi Malagan. Sinnehän ajaa täältä Madridista 5.5 tunnissa.

Kaiken lisäksi puolison veli asuu siellä joten majoituskin oli tarjolla ihan ilmaiseksi.

Puolisokin sai sumplittua työvuoronsa niin että onnistui neljä vapaapäivää putkeen joten hän pääsi myös mukaan reissuun. Lopulta mukaan liittyi myös puolison veljenpoika eli tyttären serkku sekä puolison nuorempi veli eli koko ryhmärämä oli kasassa!

Reissu oli lyhyt mutta sitäkin antoisampi. Ehdimme käymään rannalle, veneilemässä, Malagan keskustassa, grillata, uida altaalla, urheilla sekä tietysti viettää laatuaikaa yhdessä. Juuri sopivan rentoa menoa.

Itse nautin eniten aamuisista treeneista rannalla auringonnousun aikaan, päivästä merellä purjeveneellä sekä yöunneista altaalla ennen nukkumaanmenoa. Ja oli ihanaa nähdä miten puoliso sai viettää laatuaikaa veljiensä kanssa ja tytär serkkunsa kanssa. Serkkupoika on kolme vuotta vanhempi mutta he tulevat loistavasti toimeen.

Sää Malagassa tietysti suosi – kuten aina näin kesällä. Oli lämmintä ja aurinkoista mutta kuitenkin lähes 10 astetta viileämää kuin Madridissa. Mutta jälleen tuli kyllä todistettua se, että vaikka meri on tärkeä elementti niin emme ole kyllä ollenkaan rantaihmisiä 😉 Ekana päivänä oli heti pakko päästä rannalle mutta jaksoimme tasan 1.5 tuntia ja se olikin reissun ainoa hetki kun olimme rannalla. On vain liian kuumaa, liian hiekkaista, liian suolaista vettä (eikä Välimeren puhtauskaan kauheasti houkuttele uimaan) ja liian äänekästä. Jep. Espanjalaisethan käytännössä asuvat koko kesän rannalla jonne tullaan koko suvun voimin ja sinne leiriydytään aina koko päiväksi niin että mukana on aurinkovarjot ja -katokset, aurinkotuolit, kylmälaukut täynnä ruokaa & juomaa koko päiväksi, kaikenlaiset vesilelu-härpäkkeet, musiikkilaitteet jne. Ja kun espanjalaisista on kyse niin sitä meteliä riittää…

Puolison veljen purjeveneellä merellä, kaukana metelistä ja ruuhkista, oli paljon parempi ja rentouttavampi vaihtoehto!

Vaikka elämä rannikolla onkin tavallaan mahtavaa niin toistaiseksi ainakaan en olisi valmis sinne muuttamaan. Kanariallehan ei ole ikävä ollenkaan mutta ehkäpä sitten jossain vaiheessa voisi olla kivaa taas asua rannikolla. Vaikka sitten 15 vuoden päästä kun puolisolla koittaa eläkevuodet.