Kuukausi: kesäkuu 2024

Kaksi vuotta sitten saavuimme Madridiin tehtävänä löytää tyttärelle koulu ja meille koti. Olimme juuri myyneet kotimme Gran Canarialla ja pakanneet omaisuutemme (sen mitä mukaan otimme) muuttofirman laatikoihin odottamaan uutta osoitetta. Uusi elämänvaihe oli alkamassa!

Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti että emme ehtineet kauheasti edes suunnitella asioita. Kanarian kotimme ei nimittäin ollut edes myynnissä mutta kun meille tarjottiin sellainen summa mistä ei oikeastaan voinut kieltäytyä niin teimme kaupat. Sen enempää miettimättä, kauppakirjat tehtiin samantien.

Päätöksen jälkeen pitikin sitten hetken aikaa piti miettiä ihan tosissaan että mitäs nyt tehdään – jäädäänkö Kanarialle ja etsitään uusi koti vai olisiko hyvä hetki muuttaa jonnekin muualle? Toki mielessä oli ollut jo pidemmän aikaa että jossain vaiheessa haluamme muuttaa mantereelle ja asunnon myynti oli selvästi merkki siitä että nyt olisi ”se” hetki.

Koti pakattiin muuttokuntoon parissa viikossa – mukaan otettiin vain henkilökohtainen omaisuus eli asunnon myimme huonekalujen kera. Tämä siitä syystä että asunnon ostajat toivoivat näin ja tämä sopi myös meille. Olimme ostaneet huonekalut nimenomaan tuota asuntoa varten emmekä välttämättä haluaisi samoja seuraavaan kotiin. Muutto tuli myös merkittävästi edullisemmaksi ilman huonekaluja – pitihän koko muuttokuorma + meidän kaksi autoa siirtää Kanarialta Madridiin.

Kesäkuun puolessa välissä tyttärellä loppui koulu Kanarialla ja samantien suuntasimme Madridiin. Meillä oli nimittäin käytännössä 3.5 päivää aikaa etsiä asunto ja koulu tyttärelle sillä puolison oli vielä palattava takaisin töihin Gran Canarialle. Ja me puolestaan tyttären kanssa olimme suuntaamassa kesäloman viettoon Suomeen.

Kun koulu syyskuussa alkaisi niin kaiken pitäisi olla kunnossa – sekä koulupaikka että uusi koti.

Koska muuttopäätös muutosta tapahtui yllättäen ja nopealla aikataululla niin meillä ei ollut kauheasti aikaa prosessin suunnitteluun. Ensimmäisenä projektina oli koulun löytäminen tyttärelle sillä muutto oli hänelle iso muutos ja halusimme että kouluasia saataisiin kuntoon mahdollisimman nopeasti.

Kouluja emme etsineet sen enempää sillä Madridin skandinaavisen koulun kansainvälinen puoli näytti sen verran hyvältä että se oli meidän ainoa toiveemme. Se vaikutti kaikin puolin hyvältä: hyvämainen yksityiskoulu hyvällä alueella, englanninkielinen opetus, pienet ryhmät ja skandinaavinen suhtautuminen & ajatusmaailma. Eikä käytössä ollut koulupukua. Tämä oli tyttärelle tärkeä asia.

Olimme siis ensimmäiseksi sopineet tapaamisen koululle ja vierailun aikana vaikutti siltä että koulu olisi juuri täydellinen. Mutta valitettavasti kierroksen jälkeen selvisikin että paikkaa ei olisikaan tarjolla sillä luokkakoko oli jo täynnä. Mikä pettymys.

Aikaa ei kuitenkaan ollut tuhlattavaksi. Skandi-koulun vieressä näkyi olevan toinen koulu, jonka nimen puoliso oli kuullut aikaisemmin ja tiesi koulun olevan hyvätasoinen ja -maineinen. Ja kun tutkimme paremmin koulun nettisivuja niin vaikutti myös siltä että koulu voisi olla sellainen mitä etsimme. Niinpä otimme kouluun yhteyttä vielä samana päivänä ja saimme sovittua haastattelun seuraavalle päivälle. Vapaana oli tasan yksi paikka mutta onneksi saimme sen. Mikä helpotus.

Täällä Espanjassahan yksityiskoulut valitsevat itse oppilaansa ja usein koulu haastattelee etukäteen sekä vanhemmat että oppilaan. Tarvittaessa pitää myös toimittaa todistus edellisestä koulusta, jotta koulu pystyy varmistumaan oppilaan tasosta.

Tärkeintä kuitenkin oli että koulupaikka oli varmistettu sillä elettiin jo kesäkuun loppupuolta ja kouluissa oli menossa viimeiset koulupäivät eli kouluasialla oli jo vähän kiire.

Kun kouluasia oli saatu kuntoon niin enää piti vain löytää uusi koti.

Asuntomarkkinoilla tilanne näytti melkoisen hankalalta sillä Kanarialta käsin oli ollut lähes mahdotonta etsiä mitään sillä kaikki vähänkään kiinnostavat asunnot myytiin käytännössä samana päivänä kun ne olivat tulleet markkinoille. Emmekä halunneet ostaa asuntoa näkemättä sitä paikan päällä. Lisäksi asuntoetsintää rajoitti se tekijä että emme halunneet ottaa asuntolainaa vaan tarkoituksena oli että Kanarian kodin myynnistä saaduilla rahoilla oli löydettävä uusi koti Madridissa.

Asunto oli myös löydyttävä tietyltä alueelta koska tyttären koulu sijaitsi yhdellä alueella ja puolison työpaikka taas toisaalla. Mutta olimme etukäteen jo piirtäneet sellaisen 30 minuutin ympyrän, jonka sisälle molemmat mahtuivat ja asunnon piti löytyä siltä alueelta. Näin ei kenelläkään olisi liian pitkä matka eikä aikaa tuhlaantuisi Madridin kuuluisissa ruuhkissa. Ehdoton edellytys oli myös se, että kodissa pitäisi olla oma piha eli kerrostalot eivät tulleet kyseeseen.

Ensimmäisenä ajatuksenahan meillä oli se, että olisimme ostaneet tontin ja rakentaanet unelmien kodin mutta aika nopeasti nuo haaveet unohdettiin sillä rakennusalalla tilanne oli hankala – hinnat olivat kohonneet valtavasti lyhyessä ajassa ja monista tärkeistä materiaaleista oli pulaa. Emme halunneet lähteä epävarmaan projektiin hankkimaan turhaa stressiä. Tarkoituksena oli siis löytää asunto, johon pääsisi muuttamaan suoraan tai mahdollisimman pienellä remontilla.

Asunnot, joita siis lähdimme katsomaan, olivat sellaisia jotka olivat olleet markkinoilla jo pidemmän aikaa eivätkä olleet menneet kaupaksi, syystä tai toisesta. Meillä oli kolmelle päivälle varattuna yhteensä kuusi asuntonäyttöä ja ensimmäiset viisi olivat kaikki sellaisia, jotka eivät kauheasti vakuuttaneet. Kaikissa oli jotain vikaa- sijainti, koko, kunto tai hinta.

Olimme kahden päivän jälkeen jo tekemässä varasuunnitelmaa eli mitä teemme jos asuntoa ei löytyisikään. Muuttaisimmeko anopin asuntoon kunnes sopiva asunto löytyisi vai vuokraisimmeko jostain asunnon? Viimeiselle aamulle meillä oli sovittuna enää yksi näyttö ja kaiken lisäksi tämä asunto oli sellainen joka meitä vähiten kiinnosti etukäteen. Eli toiveet eivät olleet kovinkaan korkealla.

Asunnon sijainti oli kuitenkin varsin kiinnostava sillä tätä aluetta oli moni meille suositellut. Tästä syystä halusimme antaa sille mahdollisuuden.

Ja kun astuimme asuntoon niin heti tuli sellainen positiivinen fiilis. Asunnon valoisuus oli jotain mikä teki vaikutuksen vaikka asunto ei sisustuksen puolesta ollut lainkaan meidän tyylinen eli tiedossa oli remontti jossain vaiheessa. Mutta asunto oli kuitenkin sellainen, johon voisi muuttaa heti asumaan ja remonttia voisi tehdä sitten myöhemmin kun olisi parempi hetki ja enemmän aikaa.

Hinta oli toki korkeampi kuin olisimme halunneet / ajatelleet maksaa mutta toisaalta se oli vähemmän kuin mitä olimme saaneet Kanarian kodin myynnistä. Eli rahaa jäi vielä talteen remonttia ja uudistuksia varten. Aika nopeasti kävi selväksi että tämä voisi olla meidän tuleva koti. Muita asuntoja emme sitten käyneet edes katsomassa. Neuvottelut käytiin nopeasti ja kaupan esisopimus tehtiin muutamassa päivässä.

Lopulliset kauppakirjat tehtiin syyskuun alussa, samana päivänä kun koulu alkoi!

Jännää miten lopulta kaikki asiat järjestyivät yllättävän helposti. Ja mikä parasta niin näin kaksi vuotta myöhemmin olemme edelleen todella tyytyväisiä molempiin päätöksiin. Tytär on todella hyvässä koulussa & hän viihtyy siellä ja meillä on ihana koti. Ja Madridissa on hyvä asua.

Meillä on nykyään myös koti, joka näyttää ja tuntuu meiltä sillä tasan vuosi sitten tyhjensimme kodin ja aloitimme täydellisen remontin. Alkuperäinen pintaremontti kasvoi vähän suuremmaksi ja käytännössä koko asunto sai uuden ulkomuodon.

Voimme olla sikäli myös hyvillä mielin että näiden kahden vuoden aikana ei ole asuntomarkkinoille tullut yhtään mitään sellaista asuntoa, joka olisi vastannut meidän toiveita paremmin eli teimme ihan hyvät kaupat.

Myös sijainti osui nappiin sillä emme joudu kärsimään Madridin kuulisista ruuhkista. Ympärillä on luontoa ja ilma on puhdasta hengittää. Meillä on kivat naapurit ja alue on viihtyisä. Täällä on hyvä olla ja elää eikä takaisin Kanarialle ole vieläkään ikävä.

Vähitellen on aika siirtää ajatukset jo kesää sillä kohta alkaa kesä ja loma. Virallisestihan kesä alkaa täällä 20.päivä kesäkuuta, siihen asti nautitaan periaatteessa vielä keväästä.

Ja ihan keväiseltä täällä on viime aikoina tuntunutkin sillä toukokuuun lopun ja kesäkuun alun helteiden jälkeen laskivat lämpötilat oikein kunnolla ja nyt olemme saaaneet nauttia ihanista alkukesän päivistä. On kesäistä mutta ei vielä liian kuumaa. Päivälämpötilat pyörivät 26-29 asteen välillä, yöllä laskee alhaisimmillaan n. 15 asteeseen.

Ensi viikon loppupuolella lämpötilat alkavat sitten kohoamaan eli siitä eteenpäin mennään sitten varmaankin yli 30 asteen lukemissa käytännössä syyskuun asti.

Tyttärellä oli viimeinen virallinen koulupäivä eilen torstaina 13.päivä. Toki ensi viikolla on vielä vielä yhtenä päivänä matematiikan koe, mikä pikää käydä tekemässä mutta muuten kouluvuosi on finaalissa ja loma alkamassa. Nyt on aika ladata akkuja ja nauttia – tytär on lomansa ansainnut.

Loman alkamisen kunniaksi tyttären koulukaveri tuli meille suoraan koulusta yökyläilemään. Ohjelmassa oli trampoliinilla hyppelyä, uima-altaalla hyppelyä, lisää trampoliinia sekä illallinen kiinalaisen noutoruoan kera. Melkoisen leppoista lomaohjelmaa vielä tämänikäisillä. Onneksi. Ja nukkumaankin menivät jo ennen puolta yöltä.

Tänään olisi koulussa ollut retkipäivä maauimalaan mutta tytöt jättivät sen väliin ja viettävät päivän täällä omalla altaalla.

Tänä vuonna taloyhtiön uima-allas avasi ovensa jo kesäkuun 1.päivä kun aikaisempina vuosina se on auennut vasta koulujen loputtua eli kesäkuun lopussa. Ihan mukavaa päästä jo nauttimaan allaselämästä vaikka kovin montaa kertaa emme ole vielä ehtineet käymään. Alkukuun helteiden jälkeen tuli nimittäin vähän viileämpi ajanjakso ja vasta nyt näyttää taas siltä että kesäkelit ovat palaamassa.

Mutta eipä todellakaan harmita koska kesä on täällä todella kuuma ja kuiva eli mitä pidempään jatkuu tällaiset ”siedettävät” kelit niin sitä parempi.

Kesällähän täällä eleteään vähän erilaisella aikataululla koska päivällä on niin kuuma ettei pihalla juurikaan tule oltua. Käytännössä joka päivä lämpötilat nousevat 32-40 asteen lukemiin ja kosteusprosentti on todella alhainen. Siis kuumaa ja kuivaa.

Käytännössä kaikki aktiviteetit kuten urheilut pitää esim. suorittaa jo aamuvarhain koska klo 11 jälkeen alkaa olemaan ihan liian kuuma. Eikä lämpötilat yleensä laske edes iltaa kohden, ehkä vasta joskus klo 22-23 aikaan alkaa vähän viilenemään mutta silloinkin ollaan vielä pitkäli 20 asteen paremmalla puolella. Täällähän yön kylmin hetki osuu yleensä aamutunneille eli n. 6-8 aikaan on päivän viilein hetki.

Kesällä etelänpuoleiset ikkunat laitetaan kiinni persianas-rulokaihitimilla, jotka ovatkin espanjalaiskodin vakiovarusteita. Niillä sää näppärästi huoneen pimennettyä yön ajaksi ja näin kesällä tosiaan auttaa siinä että aurinko ei pääse paistamaan ihan niin kuumasti.

Tosin ilmastointi on myös tarpeellinen. Meillä tosin ei toistaiseksi ole kuin kaksi laitetta -toinen terasilla ja toinen ylimmässä kerroksella. Tämä on nimittäin ensimmäinen kesä kun vietämme tässä asunnossa ja nyt testaamme vähän sitä että millaiselle viilennykselle on tarvetta. Esiasennus on toki tehtynä kaikkiin huoneisiin eli sitten kun tiedämme että mihin laitteita tarvitaan niin ne on helppo vaan asentaa paikoilleen.

Vähän esimakua noista kesähelteistä saatiin jo tuossa toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa kun lämpötilat kohosivat yli 30 asteeseen. Onneksi sen jälkeen saatiin kunnon kaatosateita parina päivänä sillä luonto alkoi jo olemaan melkoisen kuiva. Kunnon kevätsateet jäivät tänä vuonna nimittäin kokonaan väliin. No, onneksi talvi oli kuitenkin varsin sateinen eli vedenkeruualtaissa riittää vettä ja talvisateiden ansiosta on varsin hyvä sato tiedossa tänä vuonna.

Täällä tosiaan tähän vuodenaikaan ovat jo pellot ihan keltaiset sillä vilja ja heinä kuivuu paljon nopeammin ja korjuutyöt on jo tehty. Kesällä kun vettä ei sada juuri ollenkaan eli silloin luonto täällä kuivuu ellei ole kunnon kastelua. Meidänkin pihassa nurmikko ja pensaat vaativat kastelua joka päivä eli automaattinen kastelu pitää olla pihassa kuin pihassa, jos on jotain istutettuna.

Hyödynsimme myös tämän vähän viileämmän ajanjakson laittaen pihaa vähän kuntoon. Se jäi viime kesän remontin yhteydessä vähän hunningolle emmekä sitten syksyn ja talven aikana viitsineet siihen panostaa koska emme tienneet että mitä pihalla oikein tekisimme.

Ja koska meillä ei ole vieläkään oikein selvillä että mitä pihalle pitäisi / voisi tehdä niin päätimme että toistaiseksi vaan siistimme sen eli ylimääräiset puskat pois ja nurmikkoa tilalle. Ja aika sitten näyttää että miten paljon ja mihin tarkoitukseen pihaa käytämme.

Tästä lähdettiin:

Tämä oli parin päivän työn tulos:

Ja nyt näyttää jo tältä:

Ilman kasteluahan piha ei todellakaan näyttäisi tältä eli joka päivä 1-2 kertaa on automaattinen kastelu päällä. Onneksi on vedenkeruualtaat täynnä niin ei tarvitse pelätä rajoituksia kastelun suhteen ainakaan tänä kesänä.

Kesäkuu on mennyt varsin vauhdilla. Tuntuu että toukokuu oli ihan hiljattain mutta nyt onkin jo kesäkuun puoliväli ja ensi viikolla Suomessa juhlitaan jo juhannusta. Täällähän sitä ei sen enempää vietetä eikä meilläkään ole mitään kummallisempaa ohjelmaa tiedossa. Paitsi yhdet tuttavapariskunnan juhlat mutta ne eivät juhannukseen liity mitenkään.

Nämä kesäkuun viimeiset viikot vietämme ihan kotosalla mutta 27.päivä alkaa puolisolla loma ja lähdemme silloin koko perheen voimin Suomeen lomailemaan. Tai menomatkalla koukkaamme Tallinnan kautta, koska tytär ei ole siellä koskaan käynyt ja itselläkin on kyllä viime vierailusta vierähtänyt jo 15 vuotta.

Ja kun turistihommiin lähdetään niin Tallinan jälkeen piipahdamme vielä Vantaalla Fazerin tehtaalla vierailulla ja myös Iittalan lasitehtaalla olisi tarkoitus käydä. Muuten Suomessa meillä on ohjelmassa vain rentoa mökkeilyä ja ajanviettoa perheen / sukulaisten / ystävien seurassa. Aikaisemmin lomat ovat menneet siihen että olemme menneet tukka putkella paikasta toiseen mutta tänä vuonna pidämme majapaikkaa mökillä ja ne jotka haluavat meitä nähdä, ovat tervetulleita sinne. Ruoat ja juomat tarjotaan tietysti kaikille tulijoille ja saunakin lämpeää.

Toivotaan että Suomi-loman aikana säät olisivat suosiolliset. Mitään helteitä ei tarvitse olla mutta kunhan ei vettä sataisi kaatamalla joka ikinen päivä… Onko liikaa toivottu?

Puoliso palaa takaisin kotiin heinäkuun alkupuolella ja me jatkamme tyttären kanssa lomailua Suomessa vielä pari viikkoa ja palaamme sitten Tukholman kautta takaisin kotiin. Sielläkään tytär ei ole aikaisemmin käynyt kuin lentokentällä ja itselläkin on viime vierailusta mennyt jo tovi, ainakin 13 vuotta.

Loppukesän suunnitelmat ovatkin sitten vielä vähän avoimet. Heinäkuun lopun ja elokuun alun olemme varmaankin ihan kotosalla sillä täytyyhän meidän pitää vuokraponi Cherokeestakin vähän huolta. Onneksi hän on kuitenkin hyvissä käsissä vaikka olemmekin poissa eli sen suhteen voimme olla luottavaisin mielin. Mutta ikävä häntä kuitenkin tulee.

Saatamme jossain vaiheessa käydä piipahtamassa Pohjois-Espanjan Galiciassa jossa puolison äiti on aina kesänvietossa. Mutta tuo reissu tulee olemaan enemmän sellainen ex-tempore juttu koska siellä pitää aina katsoa vähän sääennusteita – Galiciassa sateet ovat ihan yleisiä myös kesäkuukausina. Mutta jos joku hyvä lämpimämpi & aurinkoisempi putki osuu johonkin väliin niin silloin ehkä sitten suuntaamme sinne. Autollahan sinne hurautamme n. 6 tunnissa.

Ja tytär haluaisi myös etelään tapaamaan serkkuaan. Ehkäpä siis suuntaamme myös Malagaan jossain vaiheessa lyhyelle reissulle.

Kesän toinen virallinen reissu on sitten ohjelmassa elokuun lopussa kun suuntaamme New Yorkiin!

Se on ollut tyttären haaveena jo pidemmän aikaa ja koska tälle kesälle emme keksineet muutakaan lomasuunnitelmaa niin lähdemme siis sinne. Löysin kohtuuhintaiset lennot Barcelonasta joten yhdistämme sitten reissuun vielä muutaman päivän rantaloman Kataloniassa kunhan pääsemme takaisin. Näin saamme vähän rentoutua rannalle vielä ennen arkeen paluuta. Täällähän koulut alkavat vasta syyskuun alkupuolella.

Nyt sisi pikkuhiljaa lomamoodi päälle!

13 vuotta on kulunut siitä kun meidän perhe täydentyi rakkaalla tyttärellä. Hän syntyi upeaan vuodenaikaan, kesän kynnyksellä, juuri kun luonto on upeimmillaan ja kaikki kukostaa.

Nämä 13 vuotta ovat menneet nopeasti ja etenkin viime vuosina ajankulku tuntuu vain kiihtyneen. Yhtäkkiä meidän pieni hassuttelija onkin upea naisenalku. Ei enää lapsi mutta ei myöskään vielä aikuinen. Ja onneksi tuossa iässä ei vielä tarvitsekaan olla.

Toki teini-ikä on jo alkanut ja välillä tulee siihen kuuluvia tunnekuohuja. Mutta ainakin tällä hetkellä voimme olla kiitollisia siitä että nuo tunnereaktiot ovat olleet vain satunnaisia hetkiä ja hän osaa hallita noita teini-iän tuomia haasteita varsin kypsällä tavalla. On huikeaa seurata että miten fiksu tyyppi hänestä on kasvamassa. Kuten luokanvalvojakin viime viikon tapaamisessa totesi: harvinaisen kypsästi ajatteleva nuori ikäisekseen.

On muuten hienoa, että meillä on luokanvalvojan kanssa mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin vähintään kolmesti kouluvuoden aikana sillä hänellä on mahdollisuus seurata tytärtä erilaisessa ympäristössä. Aina tulee paljon arvokasta tietoa meille vanhemmille ja samalla tietysti kuulemme eri opettajien kommentit siitä miten missäkin aineessa on mennyt. Ja täytyy kyllä nostaa hattua näille opettajille sillä varsin tarkkaa analyysia on paikoitellen tarjolla.

Olemme muutenkin onnekkaita että tyttärellä on koulussa hyvä olla koska siellä kuitenkin vietetään iso osa elämästä tällä hetkellä. Koulu on tavallaan todella haastava koska oppilaita ei haluta päästää liian helpolla mutta toisaalta se myös opettaa siihen että asioiden eteen pitää tehdä töitä eikä kannata tyytyä mihinkään keskinkertaiseen jos on mahdollisuus parempaan. Kaikki kuitenkin tehdään positiivisesti kannustavassa mielessä eikä painostaen tai uhkaillen.

Tyttärellä on koulussa myös todella hyviä ja läheisiä ystäviä ja onneksi nämä ovat kaikki todella hyviä tyyppejä. Tunnemme myös kaikkien ystävien vanhemmat ihan henkilökohtaisesti. Voimme siis luottaa siihen että tytär viettää aikaansa hyvässä seurassa ja tämä on iso helpotus tulevaisuudessa kun ystävien kanssa vietetään yhä enemmän aikaa.

Tytär opiskelee siis tällä hetkellä yläasteen 1.luokalla, espanjalaisittain 1º de la ESO joka on nelivuotisen yläkoulun eka vuosi. Espanjassahan koulu aloitetaan jo 6-vuotiaana (tai itse asiassa esikoulussa jo 3-vuotiaana) joten 12-vuotiaat ovat täällä jo yläkoulun eli secundarian puolella.

Siirtyminen yläkouluun eli secundariaan on aina haastava koska tulee paljon uusia aineita ja vaatimustaso nousee merkittävästi mutta onneksi vuosi on sujunut hyvin ja nousujohteisesti eli alun haasteiden jälkeen hän pääsi uuteen rytmiin mukaan ja on kehittynyt koko ajan parempaan suuntaan. Tätä koulu nimenomaan haluaa eli oppilaat oppivat näkemään sen että miten johdonmukainen työ johtaa hyviin tuloksiin.

Täytyy kyllä nostaa hattua tyttärelle että on taas jaksanut tsempata koko kouluvuoden tosi hienosti vaikka välillä hommia on tehty paljon ja päivät ovat venyneet yötunneille. Mutta missään vaiheessa hän ei ole halunnut luovuttaa vaan on aina tehnyt hommat loppuun asti.

Palkintona hyvin suoritetusta kouluvuodesta tytär pääsi viime viikolla Taylor Swiftin konserttiin parin ystävänsä kanssa. Toki koulua on vielä jäljellä viikon verran ja arvostelutkin tulevat vasta 21.kesäkuuta mutta meille ei ole tärkeintä itse numerot vaan se että tytär on laittanut itsensä peliin, tehnyt töitä ja kehittynyt. Oli tytöille ikimuistoinen kokemus ja toivottavasti kannustaa tsemppaamaan opinnoissa myös tästä eteenpäin.

Tyttären koulu on siis kaksikielinen, espanjalaista opetusjärjestelmää noudattava yksityiskoulu joka noudattaa myös IB middle years-ohjelmaa eli valmistaa oppilaita kansainväliseen IB-tutkintoon. Tämä tuo oman lisänsä vaatimustasoon sillä kaikkia aineita arvostellaan hyvin laajasti eri kriteereiden mukaisesti. Ei siis riitä se, että osaa kaiken mitä on kirjoissa tai mitä on tunneilla opetettu vaan tuota tietoa pitää osata myös analysoida ja soveltaa.

Tämän ikäisiltä odotetaan jo varsin laajaa osaamista. Pitkien koulupäivien (9.30-17) lisäksi on paljon erilaisia projekteja ja ajoittain myös paljon kotitehtäviä. Vaativuustaso on korkealla ja rimaa nostetaan joka vuosi lisää. Vaikka koulu on paljon vaativampi kuin hänen edellinen koulunsa Gran Canarialla niin siitä huolimatta tytär on todella tyytyväinen kouluunsa – hän on selvästi sisäistänyt jo koulun ajatusmaailman siitä että valtaosa ihmisistä joutuu tekemään valtavasti töitä jos elämässä haluaa pärjätä ja menestyä sillä kilpailu on kovaa.

Koulu vie ison osan päivästä mutta siitä huolimatta elämä ei ole onneksi pelkkää opiskelua ja koulunkäyntiä. Olemme yrittäneet järjestää aina aika ajoin jotain erilaista ohjelmaa jotta arkeen tulisi vähän vaihtelua. Ja tietysti arkeenkin pitää mahtua myös muuta elämää kuten harrastuksia.

Vielä alakoulussa tyttärellä jäi aikaa useammalle harrastukselle mutta jo viime vuonna tilanne oli se, että piti tehdä valintoja – aika ei vaan enää riitä kaikkeen. Baletti sai lähteä ja ratsastus jäi. Laji on tyttärelle todella rakas ja tuo juuri sopivanlaista vaihtelua koululle ja opiskeluille.

Arkisin tytär käy ratsastamassa kolme kertaa ja usein myös viikonloppuisin. Fakta on kuitenkin se, että arki-iltaisin aikaa ei jää oikeastaan mihinkään muuhun. Tallin jälkeen kotiin tekemään läksyt, sitten illallinen, iltatoimet ja nukkumaan hän pääsee yleensä joskus klo 23 aikaan.

Onneksi koulu alkaa vasta klo 9.30 eli aamulla ei tarvitse herätä ihan kauhean aikaisin.

Koulu ja hevosharrastus täyttävätkin elämän varsin pitkälle eikä aikaa jää kauheasti enää muihin juttuihin eli mitään ylimääräistä vapaa-aikaa ei hänellä ole juuri lainkaan. Jos ei ole koulujuttuja niin sitten on hevosjuttuja. Ja samanlaista on meno myös tyttären ystävillä – koulu ja harrastukset vievät kaikilla lähes kaiken ajan.

Toki aina silloin tällöin koulukaverit sopivat yhteisiä tapaamisia vapaa-ajalla mutta toistaiseksi nämä ovat kuitenkin satunnaisia tapaamisia. Varmasti vuoden, parin sisällä tilanne on toisenlainen ja nuoret alkavat viettää enemmän aikaa keskenään. Mutta vielä toistaiseksi hevoset ovat vielä vieneet voiton.

Tyttärellä on toki tallilla hyvä ystävä jonka kanssa jakaa rakas harrastus eli tytöt käyvät yhdessä aina treenamassa ja myös silloin tällöin kilpailemassa. Vaikka he ovat luonteeltaan todella erilaisia niin siitä huolimatta vuodessa heistä on tullut tiivis pari. Itse asiassa tulevana perjantaina tytöt viettävät tallilla yhteissynttäreitä sillä he ovat syntyneet viikon välein 🙂

Muuten tyttären ystävät ovat pääasiassa koulukavereita mutta vapaa-ajalla he näkevät aika harvoin. Kaikki nimittäin asuvat vähän eri puolilla kaupunkia eikä yksikään kavereista asu meidän lähellä. Koulupäivään kuuluu kuitenkin 1.5 tuntia kestävä lounastunti eli tuolloin heillä on tavallaan vapaa-aikaa yhdessäoloon.

Vapaa-ajalla tapaamiset koulukavereiden kanssa järjestyvät niin että sovitaan tapaaminen esim. johonkin ostoskeskukseen tai jonkun ystävän luokse. Toistaiseksi nämä tapaamiset ovat kuitenkin aika satunnaisia, keskittyen lähinnä satunnaisiin viikonloppuihin ja koska kaikki ovat riippuvaisia vanhempien kuljetuksista niin tapaamiset ovat tavallaan hyvin kontrolloituja eivätkä nuoret vielä tässä iässä liiku esim. kaupungilla keskenään.

Koska koulu sijaitsee aivan toisaalla kuin missä asumme niin tyttärellä ei ole täällä asuinpaikassa oikeastaan ystäviä. Meidän alueella on kyllä tosi paljon lapsiperheitä mutta emme ole vielä ehtineet&pystyneet tutustumaan muihin perheisiin. Ongelmana on se, että kesällä täältä lähes kaikki lähtevät muualle lomailemaan ja talvella taas koulu & harrastukset vievät aikaa niin että kavereiden kanssa hengailulle ei jää edes aikaa. 

Tärkeimmät asiat tällä hetkellä hänen elämässään ovat perhe, ystävät sekä hevoset, etenkin Cherokee-poni. Sekä tietysti koulu.

Vaikka tähän ikään kuuluu tietynlainen vanhemmista irtautuminen ja kasvaminen omaksi yksilöksi niin on kuitenkin mukavaa että tytär viihtyy edelleen hyvin myös meidän vanhempien seurassa ja lähtee mielellään esim. ostoksille, elokuviin, syömään ravintolaan tai mitä tahansa puuhaa keksimmekin. Käsi kädessä kehtaa kulkea edelleen niin minun kuin isänsä kanssa.

Hevoset ja ratsastus ovat puolestaan tyttären ja minun yhteinen harrastus ja todella kivaa jakaa yhteinen mielenkiinnon aihe.

Tytärellä on aina ollut hyvin selkeä käsitys siitä, että mistä hän tykkää ja täytyy myöntää että hänen tyylitajunsa voittaa omani mennen tullen. Hän seuraa tarkasti muotia ja on selvillä viimeisimmistä trendeistä.

Myös kaikki kauneudenhoitoon liittyvät asiat ovat tietysti hänelle tärkeitä. Kasvot hoidetaan tarkasti joka päivä, hiustenhoidossa noudatetaan tiettyjä rutiineita. Erityisesti tuoksut ovat tärkeitä.

Siinä olen kuitenkin tarkka että ostan hänelle vain sellaisia tuotteita, joita hän tarvitsee ja jotka on tarkoitettu hänen ikäiselleen.

Tytär on myös aina ollut kiinnostunut sisustamisesta ja hän on jo pitkään suunnitellut itse huoneidensa sisustukset. Hän on myös antanut mielipiteensa koko kodin sisustamiseen ja myös näissä asioissa hänellä on varsin hyvä maku. Hän lähtee mielellään Ikeaan ja viihtyy siellä tuntikaupalla, ihan omasta halustaan 🙂 Tytär tykkää myös seurata televisiosta erilaisia sisustusohjelmia ja monet sisustusohjelmat on katsottu läpi useaan kertaan.

Mikään television suurkuluttaja hän ei kuitenkaan ole. Yleensä meillä on menossa aina joku sarja, jota katsomme iltaisin yhdessä. Yhdessä vaiheessa se oli Friends (joka katsottiin läpi varmaan 3 kertaa…) ja tällä hetkellä se on Gilmore Girls.

Tytär on päässyt reissamaan melkoisen paljon jo nuoren elämänsä aikana joten ei ole mitenkään ihmeellistä että hän tykkää paljon myös matkustamisesta. Hänen kanssaan on myös aina ollut todella helppo reissata, ihan vauvasta lähtien. Ja nykyään tietysti hän on parasta matkaseuraa.

Luonteeltaan tytär on melko tyypillinen syntymämerkkinsä kaksonen eli ystävällinen, antelias, sosiaalinen sekä sopeutuvainen. Hänellä on myös varsin hyvät puhelahjat eli hiljaiseksi hän ei jää kovinkaan mnessa tilanteessa. Tästä syystä hän tulee yleensä toimeen tilanteessa kuin tilanteessa, ainakin niissä mistä selviää puhumalla, sekä erilaisten ihmisten kanssa. Hänellä on koulussakin hyvin laaja ystäväpiiri – on ne tärkeimmät ja läheisimmät ystävät mutta toisaalta myös paljon muitakin ystäviä, joiden kanssa hän tykkää viettää aikaa.

Hauskanpito on hänelle myös tärkeää ja hänessä elää edelleen myös sellainen pieni hassuttelija, joka ei toivottavasti ikinä katoa.