Hiljaista on ollut kirjoittelujen suhteen koska aikaa ei tunnu löytyvän. Päivät ja viikot vilahtavat pikakelauksella eikä ajankulumista tahdo edes huomata. Ja talviaikaan siirtymisen myötä päivät tuntuvat aikaisempaakin lyhyemmiltä. Pimeä saapuu täälläkin jo nopeasti klo 18 jälkeen.

Tämä syksy on ollut säiden puolesta hyvin erilainen kuin viime syksy. Silloin sää pysyi kuivana ja aurinkoisena oikeastaan koko syksyn ja ensimmäiset sateet saatiin vasta joulukuun alussa. Itse asiassa koko talvikin oli hyvin vähäsateinen ja sen seurauksena tämän vuoden satoi kuivui käytännössä pelloille. Mutta tänä syksynä on sitten satanut viime vuodenkin edestä. Sateet alkoivat ja syyskuussa, jolloin saatiin useita kunnon syysmyrskyjä ja lokakuu oli käytännössä melkeinpä pelkkää sadetta.



Lokakuussa oli myös lämpötilojen puolesta jo vähän talven tuntua, monena päivänä jäätiin alle 15 asteeseen ja useampana yönä lämpötilat olivat lähellä nollaa. Marraskuukin alkoi sateisena mutta on ollut viikon verran kuivempaa ja aurinkokin näyttäytynyt taas pitkästä aikaa.

Itse asiassa nyt parina viime päivänä ovat lämpötilat nousseet 15-18 asteeseen päivällä eikä yölläkään ole laskenut alle 10 asteen. Pieni ”lämpöaalto” siis menossa ja sen ennustetaan kestävän ainakin ensi viikon loppupuolelle asti. Pitää siis nauttia näistä upeista syyskeleistä ja ulkoilla mahdollisimman paljon.
Puolison kanssa olemme yrittäneet kerran viikossa löytää aikaa yhteiseen liikuntahetkeen, yleensä maastopyöräilyyn. Avautuvathan meiltä upeat pyöräilymaastot ihan kotiovelta. Toivottavasti jossain vaiheessa saadaan lunta tuonne Madridin vuorille ja sitten voimme vaihtaa pyöräilyn lumilautailuun mutta toistaiseksi nautitaan nyt tästä lajista.

Hyvä puoli näissä syyssateissa on se, että luonto on ottanut ne kiitollisina vastaan – pellot vihertävät kuin keväällä konsanaan. Mutta huono juttu on se, että moni reitti on tällä hetkellä todella huonossa kunnossa sillä nuo voimakkaat sateet veivät mukanaan paljon maa-ainesta. Mutta toivotaan että reitit palautuvat jonkinlaiseen käyttökuntoon jossain vaiheessa.

Ja vaikka sateita on saatu todella paljon ja vettä on tulvinut monin paikoin yli äyräiden niin tallilla on onneksi säästytty suuremmilta ongelmilta. Mitä nyt muutaman kerran vettä tuli niin paljon että kentät ja tarhat muistuttivat enemmän uima-altaita mutta ilmeisesti maaperä on sen verran hyvälaatuista että se imee veden varsin tehokkaasti eikä esim. tunteja ole jouduttu juurikaan perumaan. Meidän tallilla ei siis ole mitään maneesia, sisätilaa, missä voisi ratsastaa vaan ulkokentillä mennään kesät ja talvet.
Muutamat sateisemmat päivät on otettu harjoituksen kannalta koska vesilätäköt, kuten muutkin vähän yllättävät asiat, ovat meidän ponipojalle aina pieni kauhistuksen aihe. Fakta on kuitenkin se, että kisoissa niitä lammikoita saattaa tulla vastaan ja niistäkin on vain päästävä yli.


Syksy on ollut nyt tiivistä kisa-aikaa ja tässä loka-syyskuun aikana olemme käyneet jo kolmissa kisoissa eri puolella Madridia. Ja kun kisoihin menee aina koko lauantai niin se tarkoittaa sitä, että sunnuntait tyttärelle meneekin sitten koulujuttujen parissa. Etenkin kun viikolla kolme iltaa menee aina ratsatuksen parissa. Mutta nämä on niitä valintakysymyksiä. Kun haluaa kehittyä ja kisata niin sille pitää uhrata aikaa ja jos haluaa myös pärjätä koulussa niin sillekin pitää aikaa löytää.
Yläasteen ensimmäinen vuosi on itsessään jo haastava kun on uusia aineita ja niissä vaaditaan osaamista ihan eri tavalla kuin mitä ala-asteella eli hommia pitää tehdä jo tosissaan. Etukäteen luokanvalvoja jo varoitteli vanhempia että tämä ensimmäinen vuosi tulee monille olemaan varsin haasteellinen eikä kannata ihmetellä jos arvosanat laskevat. Sopeutumiseen menee siis aina oma aikansa. Tytär on toki saanut ihan hyviä arvosanoja kokeista mutta toki haasteitakin on ollut ja pelkkiä kiitettäviä ei ole kokeista enää kotiin kannettu, kuten vielä ala-asteella. Mutta emme ole halunneet painostaa vaan toivomme, että tytär itse oppii huolehtimaan opiskeluistaan ja kantaa sitten vastuun tuloksista. Se lienee ainoa järkevä tapa.
Tällä viikolla meillä on ensimmäinen henkilökohtainen tapaaminen opettajan kanssa ja silloin saamme paremmin kuulla, että miten koulussa sujuu.

Syyslukukausi täällä päättyy joulukuun alussa, jolloin annetaan vuoden ensimmäiset arvosanat. Espanjassahan kouluvuosi jakautuu kolmeen lukukauteen eli uusi lukukausi alkaa heti joulukuussa ja seuraavat arvostelut annetaan sitten maaliskuun alussa.
Koska uusi lukukausi alkaa jo joulukuun alussa niin jouluun asti koulussa mennäänkin ihan täysillä, uusia asioita opetellen. Joululoma alkaa vasta 22.joulukuuta.
Tänä vuonna vietämme joulupäivät todennäköisesti kotona sillä puolisolla ei ole tänä vuonna lomaa jouluna vaan töitä on tiedossa niin aattona kuin joulupäivänä. Emme kuitenkaan halua jättää puolisoa yksin joulun ajaksi joten vietämme tämän joulun näillä näkymin ihan oman perheen kesken täällä kotosalla. Ja toivottavasti sitten joulupäivien jälkeen pääsemme tyttären kanssa käymään myös Suomessa.
Vaikka puoliso viettääkin iso osan joulusta töissä niin siitä huolimatta joulufiilistä pitää kotiin luoda. Tai ehkäpä juuri siitä syystä. Tyttärelle joulu on kuitenkin tärkeä juttu. Ja itsekin nautin joulun tunnelmasta. En ehkä itse siitä jouluhumusta joka on päällä juuri joulunaikaan vaan enemmänkin siitä joulun odotuksesta. Ensimmäiset glögit on jo juotu ja piparit leivottu ja muutamat valot laitettu terassille valoa tuomaan mutta eiköhän ne joulukoristeetkin sieltä tässä loppukuun aikana kaiveta esille.
Ehkäpä tänä vuonna hankimme jopa ihan aidon joulukuusen kun niitä täällä Madridissa on myynnissä. Pitänee vähän tutkia hintoja – ehkäpä päädymme sellaiseen joka myydään juurineen ja sen voi sitten joulun jälkeen istuttaa pihalle. Onpahan sitten ensi jouluna yksi hieno pihakuusi, johon voi myös virittää tunnelmavaloja.

Mitään kovin suurta joulutunnelmaa ei täällä ole vielä havaittavissa eikä tällä hetkellä tunnu edes kovin talviselta. Itse asiassa lokuussa oli talvisempaa kuin mitä tällä hetkellä, Madridin vuorille ehti jopa sataaa jo ensilumi! Mutta nopeasti se sitten suli pois eikä ennusteet siis näytä kovinkaan talvista keliä ainakaan seuraaville viikoille.
Mutta toisaalta on ihan hyvä että sää pysyy melko lämpimänä sillä lämmitykselle ei ole vielä ollut tarvetta. Viime vuonna lämmitys meni päälle jo marraskuun 1.päivänä ja silloin täällä oli todella lämmin ja kaunis syksy. Meillähän remontin yhteydessä talon eristystä parannettiin ja sen vaikutuksen kyllä huomaa – kodissa lämpötilat ovat pysytelleet selvästi yli 20 asteen jopa pilvisinä ja sateisina päivinä ja vaikka yöllä on menty lähelle nollaa. Hyvä näin!
Itse asiassa todella hyvä koska lämmitystä emme olisi edes pystyneet laittamaan vielä päälle sillä meidän vesi-ilmalämpöpumppussa on jotain vikaa ja korjaajaa on odotettu paikalle nyt kuukauden verran. On kuulemma kiirettä kun kaikki käynnistävät lämmitystä samaan aikaan. No, onneksi ei ole kiirettä mutta olisihan se kiva saada kuntoon ennen kuin talvi tulee ja sille lämmitykselle olisi tarvetta.
Onneksi sentään tuo vesi-ilmalämpöpumppu on uusi eli jos siinä on jotain vikaa niin se menee takuun piikkiin. Kunhan nyt saataisiin se korjaaja tänne paikan päälle. Viime torstaina sen piti saapua ja täällä sitä odoteltiin mutta ei hän sitten saapunutkaan eikä viitsinyt edes ilmoitella mitään mahdollisesta esteestä. Tämä on niin tätä espanjan menoa….
No, onneksi meillä on kuitenkin takka eli sillä saadaan kyllä lämpöä tupaan jos talvi sattuisi yllättämään eikä korjaaja ehdi kiireiltään tännepäin.

Mikäköhän ihme siinäkin on, että kaikki tuntuu hajoavan aina samaan aikaan. Meillä on nimittäin ollut melkoinen syksy autot ovat vuorotellen olleet korjaamolla ja yhteensä molempien autojen korjaamoreissuihin on nyt syksyn aikana mennyt n. 4500 euroa. Olishan noille rahoille ollut muutakin käyttöä…. Mutta minkäs teet – pakkohan ne on korjata kun autoja tarvitaan kaksi kappaletta meidän taloudessa ja uusia ei nyt juuri viitsisi ostaa.
Mutta onneksi kaikki on täällä muuten hyvin, edes syysflunssat eivät ole päässeet vaivaamaan vaikka tuntuu, että joka puolella kaikki ovat jossain ihme räkätaudissa. Eli ihan kiitollisia pitää olla. Ja nauttia tästä syksystä vaikka olisi miten pimeää, sateista ja kylmää. Ja näin loppusyksystä on itse asiassa hyvä hetki hiljentää tahtia ja rauhoittua ennen kuin alkaa taas joulukiireet.

