Muuttaisiko Espanjaan?

Ulkomaille muutto on yhä useamman suomalaisen mielessä – moni halajaa jonnekin missä aurinko paistaa läpi vuoden, palmut huojuvat ja elämä on erilaista.

Espanja on usein näissä muuttokohteiden listoilla suosittu vaihtoehto koska 1) moni on käynyt täällä lomalla ja viihtynyt hyvin 2) täällä ilmasto on pääasiassa parempi ja räntä/pakkaskelejä on hyvin harvoin tarjolla 3)maata pidetään elinkustannusten osalta edullisempana 4)elämä on melkoisesti rennompaa 5) viini on halpaa ja sitä saa ruokakaupasta 6)Espanja on Euroopassa eli tänne on helppo tulla 7)yhtedet ovat toimivat eli tänne pääsee vaikka omalla autolla ja lentäenkin moneen kolkkaan varsin edullisesti 8)monessa paikassa sen verran lämmintä että lämmitystä ei kodeissa kauheasti tarvita, saatikka lapsille kura- ja toppavaatteita 9)tänne ovat monet jo muuttaneet eli ulkomaalaisia Espanjassa on valmiiksi jo valtavat määrät eikä näin erotu joukosta 10….

Listaa varmasti voi jatkaa vaikka miten pitkään.

Toki nuo faktat ovat varmasti täyttä totta ja tekevät Espanjasta monella tapaa houkuttelevan kohteen. Ja miksei – Espanja on varsin hyvä vaihtoehto jos haluaa muuttaa Suomesta (tai jostain muualta) pois ja kaipaa niitä parempia kelejä, uimarantoja & allaselämä ja tykkää rennosta mañana-meiningistä. Kukapa ei niitä haluaisi?

Mutta mikään paikkahan ei ole täydellinen ja jokaisessa maassa on myös niitä vähän ikävämpiä puolia jotka eivät ehkä ihan ensimmäisenä tule mieleen kun muuttoa harkitsee. Mutta joita jokainen muuttoa harkitseva varmasti ja toivottavasti ottaa huomioon ennen kuin pistää koko omaisuuden myyntiin.

Mutta mitä sitten pitäisi ottaa huomioon (siis niitä ikävämpiä juttuja) jos harkitsee Espanjaan muuttoa? No, tässäpä muutama asia:

Byrokratia

Espanjassa rakastetaan byrokratiaa eikä asioiden hoitaminen onnistu Suomen tapaan netissä vaan asioita pitää hoitaa paikan päällä. Ja luonnollisesti jokaisessa toimistossa käydään erikseen ja mukana pitää olla oikeat liput, laput, leimat ja kopiot eikä asioita tietenkään saa hoidettua mitenkään helposti yhdessä paikkaa. Tai edes yhdellä kertaa. Espanjassa ei ole suomalaisen väestötietöjärjestelmän kaltaista systeemiä jossa tieto kulkisi näppärästi kaikkiin paikkohin vaan todellakin jokainen asia pitää hoitaa erikseen ja eri paikassa. Good luck!

Kaikesta on tietysti tehty mahdollisimman hankalaa ja etukäteisohjeet on syytä lukea huolellisesti. Sillä jos joku paperi/leima/kopio/lippu tai lappu puuttuu niin asiaa ei saa hoidettua. Kärsivällisyyttä pitää olla, nöyryyttä (älä edes kuvittele että espanjalaiset virkamiehet olisivat asiakaspalvelijoita) ja paljon aikaa jonottamiseen. Sillä vaikka olisitkin saanut ehkä varattua netin kautta ajan jonnekin niin silti saat varautua jonottamiseen.

Pelkästään vuokrasopimuksen teko vaatii valtavasti paperihommia – hae NIE-numero, jotta saat avattua pankkitilin ja sen lisäksi sähkö-, vesi- ja kaasusopimuksen teko jokaisen eri yhtiön kanssa on myös omanlaisensa operaatio. Toki hyvällä tuurilla voit saada ne sovittua vuokranantajan kanssa mutta silloin taas voit varautua siihen että vuokranantaja mahdollisesti laskuttaa sinulta ylimääräistä. Suomalaisten perusrehellisyys on maailmalla tuntematon käsite.

Toki Espanjassa voi hengailla ns. turistina hetken aikaa ja vuokrata asunnon vaikka Airbnb:n kautta. Mutta kolmen kuukauden jälkeen pitäisi lain mukaan ilmoittautua Policia Nacionalin ulkomaalaisrekisteriin ja residencian saaminen taas vaatii omat todistuksensa – on todistettava, että kuuluu Espanjan sosiaaliturvaan esim. työn kautta tai että kuuluu edelleen Suomen sosiaaliturvaan (esim. opiskelijat). Tai vaihtoehtoisesti pitää tiliotteilla näyttää tulevansa toimeen ja omaavaansa riittävät säästöt sekä yksityisen sairasvakuutuksen. Ilman näitä on turha vihreää residencia-korttia edes havitella. Vakituisen kotipaikkansa Espanjaan siirtävien pitää myös kirjautua uuden kotikaupungin asukkaaksi (empadronamiento) kunnantalolla.

Sitä voisi siis kuvitella, että EU-maana tänne olisi vain helppo tulla ja asiat hoituvat yhtä näppärästi kuin kotona. Forget it.

Terveyden- ja sairaanhoito

Espanjassa ollaan aina oltu ylpeitä hyvästä ja laadukkaasta julkisesta terveyden- ja sairaudenhoidosta, joka on sosiaaliturvaan kuuluville ilmaista. Ja lääkärien määräämistä lääkkeistäkin korvataan yleensä iso osa.

Mutta julkisesta hoidosta pääset nauttimaan vain kuuluu seguridad socialin eli sosiaaliturvan piiriin ja siihen taas pääsee vain jos on täällä töissä/yrittäjänä tai puoliso kuuluu sen piiriin (yleensä perheenjäsenet pääsevät silloin myös social seguridadin pariin) .Poikkeuksen tähän tekevät tiettävästi vain eläkeläiset?

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa vain ja ainoastaan välttämätöntä hoitoa kun oleskelee tilapäisesti maassa. Hoidon tarpeen tulee ilmetä oleskelun aikana eli kyseessä pitää olla akuutti sairastuminen tai onnettomuus. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla ei luonnollisestikaan pääse hoitoon yksityissairaaloihin vaan niitä varten tarvitaan yksityinen vakuutus tai rahaa/luottokortti. 

Hammashoito ei täällä yleensä kuulu sosiaaliturvan piiriin eli mikäli tarvitsee hammaslääkärin palveluita niin silloin pitää kääntyä yksityisen hammaslääkärin puoleen.

Toimeentulo

Espanjassa keskipalkka on n. 2080 euroa kuussa (brutto) mutta alueelliset erot ovat isoja. Palkat ovat korkeimpia suurissa kaupungeissa ja alhaisimpia rannikon turistikohteissa. Eli juurikin siellä missä se aurinko paistaa parhaiten.

Työelämä on aika lailla erilaista kuin Suomessa. Yrityksissä hierarkia on yleensä edelleen vahva ja esim. tärkeimmille paikoille otetaan vain tuttuja, tutuntuttuja tai henkilöitä yrityksen sisältä. Työntekijöillä on aika vähän oikeuksia ja työnantajat sanelevat ehdot, palkan, työajat, lomat jne ja niistä on aika turha edes neuvotella – ota tai jätä. Työttömyys on edelleen aika korkeaa joten uusia työntekijötä löytyy aina tilalle.

Siihen saa myös varautua, että työpäivät ovat pidempiä kuin Suomessa ja työpäivän saattaa katkaista usean tunnin siesta keskellä päivää. Täällä edes toimistotyöt harvemmin päättyvät klo 17 aikaan. Ylitöitä voi joutua tekemään eikä niistä välttämättä makseta edes ylimääräistä palkkaa – jos pomo on töissä klo 20 asti (vaikka työaika olisi loppunut klo 19) niin sinunkin odotetaan olevan töissä. Harva kehtaa lähteä töistä ennen pomoa ettei saisi laiskan työntekijän mainetta.

Pääosa työsopimuksista on määräaikaisia, vakituisia on lähes mahdoton saada. Palkat ovat taatusti alhaisempia kuin Suomessa eikä sunnuntailisiä tmv. tunneta, yleensä. Saatat myös joutua tekemään täysipitkääpäivää vaikka työsopimuksessa lukee puolipäivätyö. Sinut saatetaan myös palkata alhaisempaan työkuvaan kuin mitä todellisuudessa teet – palkka on tietysti sen mukainen.  Toki poikkeuksiakin löytyy mutta kaikkeen on syytä varautua. 

Moni muuttoa harkitseva varmasti harkitsee myös töiden tekemistä etänä, esim. Suomeen. Varmasti ihan varteenotettava vaihtoehto mutta näissä tapauksissa toki kannattaa tarkistaa tietyt seikat kuten verotus, oman vakuutuksen voimassaolo, sosiaaliturva ym. hyvissä ajoin ettei tule ongelmia.

Sosiaaliturva

Espanjassa ei ole Suomen kaltaista sosiaaliturvaa eli täällä ei makseta lapsilisiä, opintotukia, asumistukia, työmarkkinatukia ja yleensäkin hyvin vähän mitään tukia.

Sosiaaliturva on sidottu työskentelyyn eli se ei ole asumissidonnainen kuten Suomessa. Paro eli työttömyyskorvauskin on riippuvainen siitä että miten pitkään on työskennellyt mutta yleensä sen saamiseksi vaaditaan vähintään vuoden työskentely.

Elämisen kustannukset

Aikaisemmin Espanjaa pidettiin elinkustannusten suhteen edullisena paikkana ja sitä tämä maa on toki ollut – ainakin Suomeen verrattuna. Mutta valitettavasti tämä on vähitellen muuttunut.

Asumisen kustannukset ovat myös nousseet. Esim. matkailualueilla airbnb- ja muut lomaasuntovuokrauskeinot ovat muuttaneet vuokramarkkinoita niin että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on monesti lähes mahdotonta löytää sillä omistajat vuokraavat asuntojaan mielummin matkailijoille koska niistä saadan paremmin rahaa. Myös suuremmissa kaupungeissa vuokrat ovat nousseet jatkuvasti ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen voi olla vaikeaa. Esim. Malagan provinssissa ja Gran Canarian matkailualueilla vuokrat ovat nousseet pelkästään vuoden 2022 aikana n. 20 %

Samaan aikaan myös muut elämisen kustannukset ovat nousseet – bensiini, ruoka, sähkö jne. Toki ne ovat nousseet ihan joka puolella mutta kun palkat eivät ole samaan aikaan nousseet niin kyllähän se vaikuttaa elämisen kustannuksiin. Sähkön hinta on noussut vuodessa jopa 70 % – vuonna 2021 sähkön hinta oli keskimäärin 111.93 €/MWh kun vuonna 2022 keskihinta oli peräti 209,69 € / MWh. Ruoan hinta nousi vuoden 2022 aikana n. 15 % ja näyttää siltä että hintojen nousulle ei näy loppua. Mutta hei – toki viini on edelleen halpaa eikä sen hinta ole tainnut juurikaan nousta!

Asumisen standardit

Espanjalaiset asunnot eivät vastaan rakennusstandardeiltaan suomalaisia asuntoja. Kylmät kivilattiat, vetoisat ikkunat, monen sentin raot ulko-oven alla, roikkuvat sähköjohdot ja pistorasiat, kosteusvauriot, olematon ilmanvaihto – lista on loputon.

Asuntojen pohjaratkaisut ovat myös usein hämmästyttävän epäkäytännöllisiä: turhia käytäviä, kolkkoja & pieniä keittiöitä, minimaalisia ikkunoita mitä oudoimmilla näköaloilla (kuten vaikkapa valokuiluun), tilaa vieviä bide-altaita ja kylpyammeita, surkean pieniä makuuhuoneita, naurettavan vähäisiä säilytystiloja ja olemattomia parvekkeita (koska niitä ei ole tarkoitettu oleskeluun vaan tavaroiden säilyttämiseen) – niistä on espanjalaiset kodit tehty.

Asuntojen eristys on minimaalinen jos sellaista edes on. Tämä tarkoittaa viileyden lisäksi myös naurettavan huonoa äänieristystä asuntojen välillä.

Lämmitystä ei välttämättä löydy vaikka talviyöt jopa aivan eteläisessä Espanjassa ja Kanarialla voivat olla melkoisen viileitä ja kosteita. Asuntojen kosteus onkin rannikkalueilla enemmän sääntö kuin poikkeus ja näin ollen homeentuoksu tai ainakin vahva kosteudentuoksu on normijuttu monissa asunnoissa.

Mutta niinhän se yleensä menee että halvalla ei hyvää saa eli jos on valmis kaivamaan kuvetta riittävästi niin toki täältä löytyy toisenlaisiakin koteja jotka varmasti tyydyttävät vaativammankin asunnonetsijän toiveet.

Mañana, mañana

Mañana ei tarkoita sananmukaisesti huomista vaan lähitulevaisuutta. Tai sitä, että ei nyt ainakaan tänään. Tämä on ehdottomasti asia mikä pitää täällä sisäistää ja hyväksyä. Eli jos putkimies sanoo tulevansa mañana niin häntä ei välttämättä näy todellakaan seuraavana päivänä mutta kyllä hän tulee, ennemmin tai myöhemmin. Äläkä missään nimessä ala sättimään sitä putkimiestä, ainakaan ennen kuin se työ on hoidettu. Voi nimittäin olla, että sen jälkeen saat alkaa soittelemaan jonkun toisen putkimiehen perään. Täällä ei vaatimisella, huutamisella, minä-minä asenteella saa mitään aikaiseksi vaan ystävällinen por favor toimii aina paremmin.

Lapset, koulutus

Elämä lasten kanssa on varsin erilaista kuin esim. Suomessa. Toki täällä välttyy niiltä kurapuku/toppapuku-itkupotkuraivareilta mutta ei se lasten elämä tai lasten kanssa elämä täällä mitään huoletonta menoa ole.

Espanjalainen guarderia-päiväkoti poikkeaa melkoisesti suomalaisesta – lapset viettävät ison osan päivästä sisätiloissa eikä ulkotiloja välttämättä ole pientä ankeaa terassia/sisäpihaa enempää. Jos sitäkään. Päiväkodit ovat melkein kaikki yksityisiä (toki julkisiakin on mutta paikkaa niihin on todella, todella vaikea saada). Ja yksityisten päiväkotien maksut ovat helposti satoja euroja kuukaudessa.

Esikoulu alkaa jo 3-vuotiaana ja siellä lasten pitää jo osata istua paikoillaan ja seurata ”opetusta” eli siellä todellakin opetellaan jo numeroita, kirjaimia, lukemista ja laskemista. Käytännössä nuo taidot pitää hallita silloin kun koulu 6-vuotiaana alkaa. 3-vuotinen esikoulu on jo melko akateeminen eikä esim. leikkiminen ole todellakaan päivän pääasia. Julkisissa kouluissa esikoulu on maksuton (peukut siitä), tosin sielläkin materiaalit, kirjat, koulupuvut, ateriat jne pitää maksaa itse.

Täällä Espanjassa on voimassa koulupakko, ei siis pelkkä oppivelvollisuus. Eli jos täällä haluaa asuaa virallisesti niin lapsille on etsittävä koulupaikka. Ja tämä on luonnollisesti operaatio josta pitää selviytyä ihan itse eli koulupaikkoja haetaan itse ja monenlaista lippulappua pitää täytellä sitä varten. Paikat nimittäin jaetaan tietyn pistetyksen mukaan eikä paikka välttämättä avaudu lähimmistä koulusta.

Lasten elämä myös vapaa-ajalla on melkoisen erilaista kuin mitä Suomessa. Lapsia ei voi päästää keskenään minnekään, ei ainakaan ennen yläkouluikää. Alakouluikäiset pitää viedä ja hakea koulusta aikuisen toimesta. Eikä tule kuulonkaan että alakoululainen voisi olla yksi kotona – naapuri saattaa soitella poliisit vierailulle. Ja siinä on sitten turha selitellä suomalaisella kasvatuksella.

Aqui se habla español

Totta tosiaan, täällä tosiaan puhutaan espanjaa. Ja fakta on se että jopa turistialueilla voi olla vaikea tulla toimeen ellei puhu kieltä. Tai sitten pitää aina turvatua maksullisten tulkkien apuun. Englannilla saattaa pystyä asioimaan, jossakin. Mutta esim. virastot, poliisiasema, sairaalat jne ovat paikkoja joissa melkeinpä on pakko asioida espanjaksi jos haluaa saada asiansa hoidettua.

Kaiken lisäksi täältä Espanjasta löytyy myös monia alueita, joissa ei välttämättä pärjää edes espanjalla. Esim. Kataloniassa on virallisena kielenä katalaani, joka toki muistuttaa espanjaa mutta ihan perus-espanjan taidoilla siitä ei kyllä kauheasti saa tottumatta selvää. Muutenkin murteet ovat hyvin erilaisia eri puolilla Espanjaa.

Yllättävää kyllä mutta täältä Espanjasta löytyy myös alue, jossa pärjää melko hyvin jopa ihan suomenkielellä. Fuengirolassa on oma pieni suomalaisyhteisönsä, jossa monet asiat pystyy hoitamaan ihan suomenkielellä. . On täysin ymmärrettävää, että jos ei ole ihan varmuutta omasta pärjäämisestä niin on helpompi muuttaa alueelle, jossa tarvittaessa pystyy hoitamaan asioita suomeksi.

Eikä Fuengirolassa itse asiassa mitään vikaa ole – ihan kiva kaupunki kaikin puolin ja mielestäni paljon mainettaan parempi! Ja sieltä löytyy muuten koko Espanjan ainoa suomalainen koulu, jossa on siis mahdollisuus saada suomalaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta suomeksi.                                              

Espanjalainen tapakulttuuri

Maassa maan tavalla – espanjalaisten ovat erilaisia ja espanjalaiset tavat ovat erilaisia.

Espanjalaiset ovat äänekkäitä, eloisia, puheliaita. Heidän henkilökohtainen tilansa on muutaman sentin kokoinen alue. He ovat ylpeitä omasta maastaan, sen tavoista, ruokakulttuurista, historiasta, paikoista eikä niitä pidä arvostella – ainakaan ulkomaalaisten. Yleensäkin monet ovat herkkiä ottamaan vastaan kritiikkiä tai arvostelua. Espanjalaiset eivät ole täsmällisiä eivätkä yleensä osaa olla paikalla sovittuun aikaan. He eivät halua menettää kasvojaan eivätkä pidä arvostelusta. Espanjalainen päivärytmi on melko erilainen eikä hiljaisuus ole täällä mikää hyve.

Ja ennen kaikkea täällä pitää aina muistaa kohteliaisuus muita kohtaan – ihmisiä tervehditään ja kysellään heidän kuulumisiaan eikä olla tuppisuita, ystävällinen por favor kuuluu asiaa kun halutaan jotain jne.

Jos näihin ei ole valmis sopeutumaan niin elämä Espanjassa ei ehkä ole se paras vaihtoehto.


Lumiloma Espanjassa?

Lähes kaikille tulee Espanjasta mieleen yleensä vain aurinkorannat, sangria, palmut ja kuuman päivän keskeyttävä siesta. Harva kuitenkaan yhdistää Espanjan lumilomiin ja lasketteluun.

Mutta niin täältä Espanjasta löytyy lukuisia laskettelukeskuksia, jotka voittavat jopa Lapin hiihtokeskukset mennen tullen. Ei nyt ehkä eksotiikassa mutta rinnekilometreissä, aurinkoisissa päivissä ja rennossa fiiliksessä.

Harva tietää sitäkään, että Euroopan eteläisin laskettelukeskus sijaitsee täällä Espanjassa. Sierra Nevada, Granadan kaupungin kupeessa ja reilun 2 tunnin ajomatkan päässä Malagasta, tarjoaa varsin hyvät mahdollisuudet laskettelureissuun (21 hissiä, 110 rinnekm).

Toki Sierra Nevada on altis säänvaihteluille ja esim. tuuli & sade sulkevat rinteet helposti mutta hyvällä tuurilla saa lasketella loistavalla lumella ja upeassa auringon paisteessa! Toki rinteitä ei nyt riitä ehkä koko viikon kestävälle laskettelulomalle mutta lyhyemmälle reissulle se on loistava vaihtoehto ja samalla voi sitten käydä katsomassa upean Grandan kaupungin ja yhdistää lomaan vielä muutaman päivän rannikolla – onhan kohde vain 2 tunnin ajomatkan päässä aurinkorannikolta.

Jopa Madridissa on mahdollisuus käydä laskettelemassa sillä Madridin vuoristosta (Sierra de Madrid), vain reilun tunnin ajomatkan päässä keskustasta, löytyy Valdesqui-laskettelukeskus, jossa rinteitä on 22 km verran. Tosin keskus on hyvin sääaltis ja esim. tänä talvena lunta ei ole vielä ollut riittävästi että rinteitä olisi saatu avattua. Mutta hätätapauksessa voi käydä Madridin Snowzone-sisälaskukeskuksessa, joka on avoinna jopa kesähelteillä!

Rinteitä on myös Barcelonan läheisyydessä – esim. Masella-La Molina sijaitsee n. 150 km päässä. Ja unohtaa ei toki pidä Andorraa, josta löytyy useampiakin laskettelukeskuksia, kuten upea Grandvalira.

Espanjan parhaimmat rinteet sijaitsevat maan pohjoisosassa, Pyreneiden vuoristossa. Kuuluisin on ehdottomasti Baqueira Beret, jossa on peräti 160 rinnekm ja paikka tunnetaan Espanjan tasoikkaimpana laskettelukohteena.

Pohjoisen vuorilta löytyy myös pienempiä kohteita kuten Formigal, josta laskettavaa löytyy mukavat 143 km, siitä 20 km päässä sijaitseva pienempi Panticosa (39 rinnekm) ja Cerler, jossa rinnekilometrejä on 80. Vertailun vuoksi Lapin kohteissa rinnekilometrejä keskimäärin noin 50.

Espanjasta löytyy kaikkiaan yhdeksän laskettelukeskusta, joissa on vähintään 50 km rinteitä: Baqueira Beret (160km), Formigal (143km), Sierra Nevada (110 km), Cerler (80 km), Masella (74km), Port de Comte (50km), Astun (50km) ja Candanchu (50km). 

Espanjan laskettelukohteet sijaitsevat vuorilla, ei millään pienillä tuntureilla, joten korkeuserot ovat myös senmukaiset. Esim. Baqueira-Beretin laskettelukeskus sijaitsee 1500-2600 m korkeudella.

Koska keskukset sijaisevat pääasiassa vuoristossa niin perille pääsy toki vaatii vähän takamuslihaksia sillä ajomatkaa tulee useita tunteja miltä kentältä tahansa ja toinen ongelma on tietysti kelit eli huonon talven sattuessa lumitilanne ei ole mitenkään varma. Mutta toisaalta monissa paikoissa on varsin hyvät keinolumetusjärjestelmät – esim. Cerlerin laskettelukeskuksen 80 rinnekilometristä peräti puolet pystytään lumettamaan tykeillä laskukuntoon. Ja pienen saderintaman saapuessa maisema muuttuu merkittävästi jopa yhdessä yössä ja melko varmaa on, että rinteet ovat heti seuraavana päivänä avoinna ja laskukunnossa.  

Useimmiten laskusäät ovat mitä parhimmat, aurinko paistaa eikä täällä tarvitse palella missään 20 asteen pakkasissa. Näillä leveysasteilla päivät ovat talvellakin varsin pitkiä ja valoisat tunnit kattavat koko rinteiden avoinnaoloajan.

Ja kun rinteet pidetään keinolumetuksella kunnossa niin käytännössä jopa lähes lumettomina talvinakin pystytään laskemaan kun lämpötilat ovat kuitenkin öisin reilusti pakkasella

Isoin riski on ehkä voimakkaista tuulista jotka voivat tehdä keleistä haastavan mutta sama ongelma on toki lähes kaikissa laskettelukeskuksissa. Toisaalta taas sopivan matalapaineen osuessa kohdalle, lunta saattaa tulla kerralla myös ihan huikea määrä. Yhtään laskupäivää emme ole täällä koskaan menettäneet esim. lumisateen takia.

Eivät nämä Espanjan rinteet tietenkään mitään Alppeja vastaa mutta ihan loistavan lasketteluloman täälläkin pystyy viettämään. Ja hyvä puoli näissä Espanjan kohteissa on se, että espanjalaisten lomasesongin ulkopuolella nämä keskukset ovat varsin väljiä lomakohteita. Hyvillä keleillä toki viikonloppuisin väkeä on enemmän mutta arkipäivisin saa laskea hyvinkin rauhassa eikä hisseihin tarvitse jonotella.

Tämän sivuston kautta voi esim. seurata Espanjan laskettelukohteiden tilannetta eli avoinna olevia rinteitä & hissejä: https://www.infonieve.es/estaciones-esqui/pais/espana/

Espanjan hyvinä puolina voi pitää myös sitä, että tuolihissejä on etenkin isommissa keskuksissa yleensä varsin kattavasti ja ankkureita tai sompahissenjä näkee harvemmin. Rinteet ovat yleensä myös varsin hyvässä kunnossa.

Majoitustarjontaa kohteissa on yleensä laidasta laitaan – edullisempia huoneistoja ja tasokkaampia hotelleja. Ja sesonkiaikojen ulkopuolella varauksia ei tarvitse edes tehdä turhan ajoissa vaan voi vaikka seurata sääennusteita, rinneraportteja ja sitten tehdä päätös kohteesta vasta lähempänä ajankohtaa.

Eikä unohtaa voi sitä faktaa, että Espanjan keittiö tarjoilee tuolla vuorilla yleensä maan parhaimpia antimia – ainakin liharuokien suhteen. Koska valtaosa ravintoloiden asiakkaista on espanjalasia, pitää hinnan ja laadun olla kohdillaan.

Espanja on siis muutakin kuin pelkkä aurinkolomakohde. Ja mikä parasta niin Espanjan laskettelulomilla voi yhdistää laskettelun muihin puuhiin eli lentämällä vaikka Barcelonaan voi nauttia kaupunkilomasta lumiloman päätteeksi! Tai lentämällä Malagaan voi käydä laskemassa Sierra Nevadalla sekä tutustua upeisiin Granadan ja Malagan kaupunkeihin. Ja kaiken kruunuksi voi nauttia Espanjan loistavasta ruoasta. 

Joulu tuli, joulu meni

Tänä vuonna joulukuu livahti ohi kuin varkain. Mutta pääsimme sentään jouluksi Suomeen – tosin jouluaaton vietimme lentokoneessa ja ajellen halki talvisen etelä-Suomen. Mutta ehdimme kuin ehdimmekin aattoillaksi perille ja pääsimme viettämään vielä jouluaaton iltaa läheisten kanssa.

Joululoma meni vähän liiankin nopeasti mutta saimme onneksi nauttia kaikesta tärkeästä: läheisten ja ystävien seurasta ja Suomen talvesta. Tätä oli odotettu kovasti.

Säät tosin vaihtelivat 11 päivän aikana melkoisesti – pääasiassa oli kivoja, lumisia talvipäiviä mutta mukaan mahtui myös hetkellinen sään lämpeäminen minkä seurauksena satoi vettä pari päivää ja kaikki lumet sulivat kerralla pois.

Puoliso sairasti ärhäkkää flunssaa käytännössä koko loman ja vietti suurimman osan päivistä sängyssä leväten mutta tyttären kanssa sentään pääsimme luistelemaan, pulkkamäkeen, tapaamaan ystäviä ja harrastamaan lumileikkejä. Tämä on tärkeää tyttärelle sillä näitä huveja ei edes täällä Madridissa kovin usein pääse harrastamaan. Tai no, luistelemaan pääsee ja joululahjaksi saadut luistimet lähtivätkin kotiin mukaan.

Ja toki puoliso sen verran jaksoi muutamana päivänä, että pääsimme kerran luistelemaan yhdessä ja myös Ässien jääkiekko-otteluun hän jaksoi lähteä kannustamaan. Viime kerrasta kun oli vierähtänyt jo useampi vuosi. Myös uudenvuoden aaton hän jaksoi tsempata ja sen vietimme ystäväperheen luona.

Puoliso palasi kotiin vuodenvaihteen jälkeen ja me jäimme muutamaksi päiväksi vielä tyttären kanssa nauttimaan Suomesta ja talvikeleistä. Nimittäin talvi onneksi palasi vielä vuodenvaihteen jälkeen ja yhden yön lumimyräkän jälkeen oli taas kauniit talviset maisemat.

Kotiin Madridiin palasimme loppiaisaattona koska 6.tammikuuta on täällä Espanjassa joulun ”tärkein” päivä, dia de los Reyes Magos. Päivä, jolloin Itämaan tietäjät ovat tuoneet lahjat ja lapset pääsevät niitä availemaan loppiaisaamulla.

Perinteeseen kuuluu, että jätetään kengät odottamaan olohuoneeseen ja näin nuo viisaat miehet tietävät jättää lahjat oikean henkilön kohdalle. Meidän perheessä jouluaatto on aina ollut se joulun pääjuhla mutta toki olemme aina juhlineet myös espanjalaisten perinteiden mukaan. Eli muutama lahja jätetään aina odottamaan loppiaista.

Aamupalan jälkeen nautitaan sitten perinteinen aamupala eli loppiaispullaa, roscon de Reyes. Näitä on nykyään erilaisia versioita – ilman täytettä, kermatäytteellä, suklaamoussetäytteellä jne. Meillä on aina suklaatäytteinen. Ja pullan kera nautitaan tietysti kuumaa suklaata. Ei kaakaota vaan vielä paksumaa ja täyteläisempää kuumaa suklaata.

Loppiaisilta menikin sitten siivoillessa ja samalla oli joulukoristeiden aika siirtyä varaston perukoille odottamaan ensi joulua. Nyt on sitten uusi vuosi ja uudet seikkailut edessä!

Hyvää alkanutta vuotta 2023 kaikille!