Ulkomaille muutto on yhä useamman suomalaisen mielessä – moni halajaa jonnekin missä aurinko paistaa läpi vuoden, palmut huojuvat ja elämä on erilaista.
Espanja on usein näissä muuttokohteiden listoilla suosittu vaihtoehto koska 1) moni on käynyt täällä lomalla ja viihtynyt hyvin 2) täällä ilmasto on pääasiassa parempi ja räntä/pakkaskelejä on hyvin harvoin tarjolla 3)maata pidetään elinkustannusten osalta edullisempana 4)elämä on melkoisesti rennompaa 5) viini on halpaa ja sitä saa ruokakaupasta 6)Espanja on Euroopassa eli tänne on helppo tulla 7)yhtedet ovat toimivat eli tänne pääsee vaikka omalla autolla ja lentäenkin moneen kolkkaan varsin edullisesti 8)monessa paikassa sen verran lämmintä että lämmitystä ei kodeissa kauheasti tarvita, saatikka lapsille kura- ja toppavaatteita 9)tänne ovat monet jo muuttaneet eli ulkomaalaisia Espanjassa on valmiiksi jo valtavat määrät eikä näin erotu joukosta 10….
Listaa varmasti voi jatkaa vaikka miten pitkään.

Toki nuo faktat ovat varmasti täyttä totta ja tekevät Espanjasta monella tapaa houkuttelevan kohteen. Ja miksei – Espanja on varsin hyvä vaihtoehto jos haluaa muuttaa Suomesta (tai jostain muualta) pois ja kaipaa niitä parempia kelejä, uimarantoja & allaselämä ja tykkää rennosta mañana-meiningistä. Kukapa ei niitä haluaisi?
Mutta mikään paikkahan ei ole täydellinen ja jokaisessa maassa on myös niitä vähän ikävämpiä puolia jotka eivät ehkä ihan ensimmäisenä tule mieleen kun muuttoa harkitsee. Mutta joita jokainen muuttoa harkitseva varmasti ja toivottavasti ottaa huomioon ennen kuin pistää koko omaisuuden myyntiin.
Mutta mitä sitten pitäisi ottaa huomioon (siis niitä ikävämpiä juttuja) jos harkitsee Espanjaan muuttoa? No, tässäpä muutama asia:
Byrokratia
Espanjassa rakastetaan byrokratiaa eikä asioiden hoitaminen onnistu Suomen tapaan netissä vaan asioita pitää hoitaa paikan päällä. Ja luonnollisesti jokaisessa toimistossa käydään erikseen ja mukana pitää olla oikeat liput, laput, leimat ja kopiot eikä asioita tietenkään saa hoidettua mitenkään helposti yhdessä paikkaa. Tai edes yhdellä kertaa. Espanjassa ei ole suomalaisen väestötietöjärjestelmän kaltaista systeemiä jossa tieto kulkisi näppärästi kaikkiin paikkohin vaan todellakin jokainen asia pitää hoitaa erikseen ja eri paikassa. Good luck!
Kaikesta on tietysti tehty mahdollisimman hankalaa ja etukäteisohjeet on syytä lukea huolellisesti. Sillä jos joku paperi/leima/kopio/lippu tai lappu puuttuu niin asiaa ei saa hoidettua. Kärsivällisyyttä pitää olla, nöyryyttä (älä edes kuvittele että espanjalaiset virkamiehet olisivat asiakaspalvelijoita) ja paljon aikaa jonottamiseen. Sillä vaikka olisitkin saanut ehkä varattua netin kautta ajan jonnekin niin silti saat varautua jonottamiseen.

Pelkästään vuokrasopimuksen teko vaatii valtavasti paperihommia – hae NIE-numero, jotta saat avattua pankkitilin ja sen lisäksi sähkö-, vesi- ja kaasusopimuksen teko jokaisen eri yhtiön kanssa on myös omanlaisensa operaatio. Toki hyvällä tuurilla voit saada ne sovittua vuokranantajan kanssa mutta silloin taas voit varautua siihen että vuokranantaja mahdollisesti laskuttaa sinulta ylimääräistä. Suomalaisten perusrehellisyys on maailmalla tuntematon käsite.
Toki Espanjassa voi hengailla ns. turistina hetken aikaa ja vuokrata asunnon vaikka Airbnb:n kautta. Mutta kolmen kuukauden jälkeen pitäisi lain mukaan ilmoittautua Policia Nacionalin ulkomaalaisrekisteriin ja residencian saaminen taas vaatii omat todistuksensa – on todistettava, että kuuluu Espanjan sosiaaliturvaan esim. työn kautta tai että kuuluu edelleen Suomen sosiaaliturvaan (esim. opiskelijat). Tai vaihtoehtoisesti pitää tiliotteilla näyttää tulevansa toimeen ja omaavaansa riittävät säästöt sekä yksityisen sairasvakuutuksen. Ilman näitä on turha vihreää residencia-korttia edes havitella. Vakituisen kotipaikkansa Espanjaan siirtävien pitää myös kirjautua uuden kotikaupungin asukkaaksi (empadronamiento) kunnantalolla.
Sitä voisi siis kuvitella, että EU-maana tänne olisi vain helppo tulla ja asiat hoituvat yhtä näppärästi kuin kotona. Forget it.
Terveyden- ja sairaanhoito
Espanjassa ollaan aina oltu ylpeitä hyvästä ja laadukkaasta julkisesta terveyden- ja sairaudenhoidosta, joka on sosiaaliturvaan kuuluville ilmaista. Ja lääkärien määräämistä lääkkeistäkin korvataan yleensä iso osa.
Mutta julkisesta hoidosta pääset nauttimaan vain kuuluu seguridad socialin eli sosiaaliturvan piiriin ja siihen taas pääsee vain jos on täällä töissä/yrittäjänä tai puoliso kuuluu sen piiriin (yleensä perheenjäsenet pääsevät silloin myös social seguridadin pariin) .Poikkeuksen tähän tekevät tiettävästi vain eläkeläiset?
Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa vain ja ainoastaan välttämätöntä hoitoa kun oleskelee tilapäisesti maassa. Hoidon tarpeen tulee ilmetä oleskelun aikana eli kyseessä pitää olla akuutti sairastuminen tai onnettomuus. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla ei luonnollisestikaan pääse hoitoon yksityissairaaloihin vaan niitä varten tarvitaan yksityinen vakuutus tai rahaa/luottokortti.

Hammashoito ei täällä yleensä kuulu sosiaaliturvan piiriin eli mikäli tarvitsee hammaslääkärin palveluita niin silloin pitää kääntyä yksityisen hammaslääkärin puoleen.
Toimeentulo
Espanjassa keskipalkka on n. 2080 euroa kuussa (brutto) mutta alueelliset erot ovat isoja. Palkat ovat korkeimpia suurissa kaupungeissa ja alhaisimpia rannikon turistikohteissa. Eli juurikin siellä missä se aurinko paistaa parhaiten.
Työelämä on aika lailla erilaista kuin Suomessa. Yrityksissä hierarkia on yleensä edelleen vahva ja esim. tärkeimmille paikoille otetaan vain tuttuja, tutuntuttuja tai henkilöitä yrityksen sisältä. Työntekijöillä on aika vähän oikeuksia ja työnantajat sanelevat ehdot, palkan, työajat, lomat jne ja niistä on aika turha edes neuvotella – ota tai jätä. Työttömyys on edelleen aika korkeaa joten uusia työntekijötä löytyy aina tilalle.
Siihen saa myös varautua, että työpäivät ovat pidempiä kuin Suomessa ja työpäivän saattaa katkaista usean tunnin siesta keskellä päivää. Täällä edes toimistotyöt harvemmin päättyvät klo 17 aikaan. Ylitöitä voi joutua tekemään eikä niistä välttämättä makseta edes ylimääräistä palkkaa – jos pomo on töissä klo 20 asti (vaikka työaika olisi loppunut klo 19) niin sinunkin odotetaan olevan töissä. Harva kehtaa lähteä töistä ennen pomoa ettei saisi laiskan työntekijän mainetta.
Pääosa työsopimuksista on määräaikaisia, vakituisia on lähes mahdoton saada. Palkat ovat taatusti alhaisempia kuin Suomessa eikä sunnuntailisiä tmv. tunneta, yleensä. Saatat myös joutua tekemään täysipitkääpäivää vaikka työsopimuksessa lukee puolipäivätyö. Sinut saatetaan myös palkata alhaisempaan työkuvaan kuin mitä todellisuudessa teet – palkka on tietysti sen mukainen. Toki poikkeuksiakin löytyy mutta kaikkeen on syytä varautua.

Moni muuttoa harkitseva varmasti harkitsee myös töiden tekemistä etänä, esim. Suomeen. Varmasti ihan varteenotettava vaihtoehto mutta näissä tapauksissa toki kannattaa tarkistaa tietyt seikat kuten verotus, oman vakuutuksen voimassaolo, sosiaaliturva ym. hyvissä ajoin ettei tule ongelmia.
Sosiaaliturva
Espanjassa ei ole Suomen kaltaista sosiaaliturvaa eli täällä ei makseta lapsilisiä, opintotukia, asumistukia, työmarkkinatukia ja yleensäkin hyvin vähän mitään tukia.
Sosiaaliturva on sidottu työskentelyyn eli se ei ole asumissidonnainen kuten Suomessa. Paro eli työttömyyskorvauskin on riippuvainen siitä että miten pitkään on työskennellyt mutta yleensä sen saamiseksi vaaditaan vähintään vuoden työskentely.
Elämisen kustannukset
Aikaisemmin Espanjaa pidettiin elinkustannusten suhteen edullisena paikkana ja sitä tämä maa on toki ollut – ainakin Suomeen verrattuna. Mutta valitettavasti tämä on vähitellen muuttunut.
Asumisen kustannukset ovat myös nousseet. Esim. matkailualueilla airbnb- ja muut lomaasuntovuokrauskeinot ovat muuttaneet vuokramarkkinoita niin että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on monesti lähes mahdotonta löytää sillä omistajat vuokraavat asuntojaan mielummin matkailijoille koska niistä saadan paremmin rahaa. Myös suuremmissa kaupungeissa vuokrat ovat nousseet jatkuvasti ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen voi olla vaikeaa. Esim. Malagan provinssissa ja Gran Canarian matkailualueilla vuokrat ovat nousseet pelkästään vuoden 2022 aikana n. 20 %

Samaan aikaan myös muut elämisen kustannukset ovat nousseet – bensiini, ruoka, sähkö jne. Toki ne ovat nousseet ihan joka puolella mutta kun palkat eivät ole samaan aikaan nousseet niin kyllähän se vaikuttaa elämisen kustannuksiin. Sähkön hinta on noussut vuodessa jopa 70 % – vuonna 2021 sähkön hinta oli keskimäärin 111.93 €/MWh kun vuonna 2022 keskihinta oli peräti 209,69 € / MWh. Ruoan hinta nousi vuoden 2022 aikana n. 15 % ja näyttää siltä että hintojen nousulle ei näy loppua. Mutta hei – toki viini on edelleen halpaa eikä sen hinta ole tainnut juurikaan nousta!
Asumisen standardit
Espanjalaiset asunnot eivät vastaan rakennusstandardeiltaan suomalaisia asuntoja. Kylmät kivilattiat, vetoisat ikkunat, monen sentin raot ulko-oven alla, roikkuvat sähköjohdot ja pistorasiat, kosteusvauriot, olematon ilmanvaihto – lista on loputon.
Asuntojen pohjaratkaisut ovat myös usein hämmästyttävän epäkäytännöllisiä: turhia käytäviä, kolkkoja & pieniä keittiöitä, minimaalisia ikkunoita mitä oudoimmilla näköaloilla (kuten vaikkapa valokuiluun), tilaa vieviä bide-altaita ja kylpyammeita, surkean pieniä makuuhuoneita, naurettavan vähäisiä säilytystiloja ja olemattomia parvekkeita (koska niitä ei ole tarkoitettu oleskeluun vaan tavaroiden säilyttämiseen) – niistä on espanjalaiset kodit tehty.
Asuntojen eristys on minimaalinen jos sellaista edes on. Tämä tarkoittaa viileyden lisäksi myös naurettavan huonoa äänieristystä asuntojen välillä.

Lämmitystä ei välttämättä löydy vaikka talviyöt jopa aivan eteläisessä Espanjassa ja Kanarialla voivat olla melkoisen viileitä ja kosteita. Asuntojen kosteus onkin rannikkalueilla enemmän sääntö kuin poikkeus ja näin ollen homeentuoksu tai ainakin vahva kosteudentuoksu on normijuttu monissa asunnoissa.
Mutta niinhän se yleensä menee että halvalla ei hyvää saa eli jos on valmis kaivamaan kuvetta riittävästi niin toki täältä löytyy toisenlaisiakin koteja jotka varmasti tyydyttävät vaativammankin asunnonetsijän toiveet.
Mañana, mañana
Mañana ei tarkoita sananmukaisesti huomista vaan lähitulevaisuutta. Tai sitä, että ei nyt ainakaan tänään. Tämä on ehdottomasti asia mikä pitää täällä sisäistää ja hyväksyä. Eli jos putkimies sanoo tulevansa mañana niin häntä ei välttämättä näy todellakaan seuraavana päivänä mutta kyllä hän tulee, ennemmin tai myöhemmin. Äläkä missään nimessä ala sättimään sitä putkimiestä, ainakaan ennen kuin se työ on hoidettu. Voi nimittäin olla, että sen jälkeen saat alkaa soittelemaan jonkun toisen putkimiehen perään. Täällä ei vaatimisella, huutamisella, minä-minä asenteella saa mitään aikaiseksi vaan ystävällinen por favor toimii aina paremmin.

Lapset, koulutus
Elämä lasten kanssa on varsin erilaista kuin esim. Suomessa. Toki täällä välttyy niiltä kurapuku/toppapuku-itkupotkuraivareilta mutta ei se lasten elämä tai lasten kanssa elämä täällä mitään huoletonta menoa ole.
Espanjalainen guarderia-päiväkoti poikkeaa melkoisesti suomalaisesta – lapset viettävät ison osan päivästä sisätiloissa eikä ulkotiloja välttämättä ole pientä ankeaa terassia/sisäpihaa enempää. Jos sitäkään. Päiväkodit ovat melkein kaikki yksityisiä (toki julkisiakin on mutta paikkaa niihin on todella, todella vaikea saada). Ja yksityisten päiväkotien maksut ovat helposti satoja euroja kuukaudessa.
Esikoulu alkaa jo 3-vuotiaana ja siellä lasten pitää jo osata istua paikoillaan ja seurata ”opetusta” eli siellä todellakin opetellaan jo numeroita, kirjaimia, lukemista ja laskemista. Käytännössä nuo taidot pitää hallita silloin kun koulu 6-vuotiaana alkaa. 3-vuotinen esikoulu on jo melko akateeminen eikä esim. leikkiminen ole todellakaan päivän pääasia. Julkisissa kouluissa esikoulu on maksuton (peukut siitä), tosin sielläkin materiaalit, kirjat, koulupuvut, ateriat jne pitää maksaa itse.

Täällä Espanjassa on voimassa koulupakko, ei siis pelkkä oppivelvollisuus. Eli jos täällä haluaa asuaa virallisesti niin lapsille on etsittävä koulupaikka. Ja tämä on luonnollisesti operaatio josta pitää selviytyä ihan itse eli koulupaikkoja haetaan itse ja monenlaista lippulappua pitää täytellä sitä varten. Paikat nimittäin jaetaan tietyn pistetyksen mukaan eikä paikka välttämättä avaudu lähimmistä koulusta.
Lasten elämä myös vapaa-ajalla on melkoisen erilaista kuin mitä Suomessa. Lapsia ei voi päästää keskenään minnekään, ei ainakaan ennen yläkouluikää. Alakouluikäiset pitää viedä ja hakea koulusta aikuisen toimesta. Eikä tule kuulonkaan että alakoululainen voisi olla yksi kotona – naapuri saattaa soitella poliisit vierailulle. Ja siinä on sitten turha selitellä suomalaisella kasvatuksella.
Aqui se habla español
Totta tosiaan, täällä tosiaan puhutaan espanjaa. Ja fakta on se että jopa turistialueilla voi olla vaikea tulla toimeen ellei puhu kieltä. Tai sitten pitää aina turvatua maksullisten tulkkien apuun. Englannilla saattaa pystyä asioimaan, jossakin. Mutta esim. virastot, poliisiasema, sairaalat jne ovat paikkoja joissa melkeinpä on pakko asioida espanjaksi jos haluaa saada asiansa hoidettua.

Kaiken lisäksi täältä Espanjasta löytyy myös monia alueita, joissa ei välttämättä pärjää edes espanjalla. Esim. Kataloniassa on virallisena kielenä katalaani, joka toki muistuttaa espanjaa mutta ihan perus-espanjan taidoilla siitä ei kyllä kauheasti saa tottumatta selvää. Muutenkin murteet ovat hyvin erilaisia eri puolilla Espanjaa.
Yllättävää kyllä mutta täältä Espanjasta löytyy myös alue, jossa pärjää melko hyvin jopa ihan suomenkielellä. Fuengirolassa on oma pieni suomalaisyhteisönsä, jossa monet asiat pystyy hoitamaan ihan suomenkielellä. . On täysin ymmärrettävää, että jos ei ole ihan varmuutta omasta pärjäämisestä niin on helpompi muuttaa alueelle, jossa tarvittaessa pystyy hoitamaan asioita suomeksi.
Eikä Fuengirolassa itse asiassa mitään vikaa ole – ihan kiva kaupunki kaikin puolin ja mielestäni paljon mainettaan parempi! Ja sieltä löytyy muuten koko Espanjan ainoa suomalainen koulu, jossa on siis mahdollisuus saada suomalaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta suomeksi.
Espanjalainen tapakulttuuri
Maassa maan tavalla – espanjalaisten ovat erilaisia ja espanjalaiset tavat ovat erilaisia.
Espanjalaiset ovat äänekkäitä, eloisia, puheliaita. Heidän henkilökohtainen tilansa on muutaman sentin kokoinen alue. He ovat ylpeitä omasta maastaan, sen tavoista, ruokakulttuurista, historiasta, paikoista eikä niitä pidä arvostella – ainakaan ulkomaalaisten. Yleensäkin monet ovat herkkiä ottamaan vastaan kritiikkiä tai arvostelua. Espanjalaiset eivät ole täsmällisiä eivätkä yleensä osaa olla paikalla sovittuun aikaan. He eivät halua menettää kasvojaan eivätkä pidä arvostelusta. Espanjalainen päivärytmi on melko erilainen eikä hiljaisuus ole täällä mikää hyve.
Ja ennen kaikkea täällä pitää aina muistaa kohteliaisuus muita kohtaan – ihmisiä tervehditään ja kysellään heidän kuulumisiaan eikä olla tuppisuita, ystävällinen por favor kuuluu asiaa kun halutaan jotain jne.
Jos näihin ei ole valmis sopeutumaan niin elämä Espanjassa ei ehkä ole se paras vaihtoehto.






























